Lisääkö perhevapaamalli tasa-arvoa? - Kotimaa - Aamulehti

Perhevapaamallin pitäisi lisätä tasa-arvoa, mutta tulos voi olla päinvastainen – jakautuuko isien joukko yhä enemmän?

Isien osuuksien nostamiseen ei ehkä ole ihmekonstia. Tulosta ei synny, jos ei ole halua.

23.9.2021 7:00

Aamulehti

Perhevapaauudistusta rusikoidaan parhaillaan eduskunnassa. Uudistuksen punainen lanka on parantaa tasa-arvoa.

Uudistusta voidaan kutsua hyvällä syyllä mammuttimaisen sote-uudistuksen pikkusiskoksi. Uudistustarve on todettu moneen kertaan, mutta valmista on tulossa vasta nyt.

Uudistuksen myötä perhevapaita, hoitovapaata ja työssäkäyntiä voidaan yhdistellä nykyistä joustavammin.

Lue lisää: Perhevapaa­uudistus lähtee eduskuntaan: Näin se muuttaa nykytilannetta

Keskeistä on se, että isä ja äiti saavat kumpikin oikeuden 160 päivän ansiosidonnaiseen vanhempainvapaaseen. Tällä patistetaan isiä jäämään nykyistä useammin vauvan kanssa kotiin.

Tällä hetkellä laki turvaa isälle ansiosidonnaista isyysvapaata vain 54 arkipäivää eli noin yhdeksän viikkoa.

Perhevapaauudistus

Tavoitteena lisätä joustavuutta ja perheiden valinnanmahdollisuuksia.

Kummallekin vanhemmalle 160 päivän kiintiö.

Raskausrahan voi saada 40 päiväksi raskauden loppuvaiheessa, eli reiluksi puoleksitoista kuukaudeksi.

Päiväraha on ansiosidonnainen.

Yhden vanhemman perheessä vanhempi saa molemmat kiintiöt.

Nykyisin vanhempainvapaat on jaettu siten, että äiti saa 105 päivältä äitiysrahaa ja isä noin yhdeksältä viikolta eli 54 päivältä isyysrahaa.

Uudistuksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden elokuussa.

Isät joukolla kotiin?

Hallituspuolueet ovat hehkuttaneet kätilön rooliaan omassa aikaansaannoksessaan. Usko siihen, että isät alkavat käyttää oikeuksiaan entistä enemmän, on vahva.

Onpa pakettia kutsuttu rakkauden teoksi. Ajatus on, että kun vapaat jakautuvat tasaisemmin, sillä on myönteinen vaikutus parisuhteeseen.

Perhevapaita rustattiin viimeksi vajaat kymmenen vuotta sitten.

Vuonna 2013 voimaan tullut lakimuutos antoi isille mahdollisuuden pitää isyysvapaata siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Muutoksen jälkeen isien pitämät vauvalomat pitenivät aavistuksen, mutta jo vuoden 2015 jälkeen kehitys pysähtyi.

Toki nyt tehdyssä uudistuksessa etuudet ovat isille parempia.

Ei tulosta, jos ei halua

Isyysvapaiden pitäminen ei ole kaikille itsestäänselvyys. Tätä nykyä vain noin neljännes isistä on käyttänyt täysimääräisesti isyysvapaansa.

Hyväkään uudistus ei tuota toivottua tulosta, jos halua ei löydy. Kun haetaan syitä, kannattaa kuunnella asiantuntijoita, eli isiä ja äitejä itseään.

Pienten lasten keskustelupalstoilla käydään rapsakkaa keskustelua. Osa isistä ei halua jäädä kotiin, osa tuntee olevansa pakotettu isyyslomalle.

Osa katsoo, että tarvittava vuorovaikutus syntyy ilman, että vauvan vieressä oltaisiin 24 tuntia vuorokaudessa.

”Yhtäkään isyyslomaa en ole pitänyt, ja ihan kunnollisia lapsista on tullut.”

Toisille ei tule mieleenkään, etteikö pitäisi isyysvapaata.

”Isyysvapaa kannattaa, se on suuri apu äidille. Siinä saa myös varmuutta vauvan hoitoon.”

Joustot tervetulleita

Perhevapaat ovat herkkä asia. Se on tullut todistettua viime vuosien aikana. Perheet ovat kaikki erilaisia. Mikä sopii naapurille, ei välttämättä toimi omassa perheessä.

Siksi nyt kasaan saatu paketti on hyvä siltä osin, että se antaa kaivattua joustavuutta.

Uusi perhevapaamalli patistaa isiä entistä ahkerammin isyysvapaille. Aikaisintaan muutaman vuoden kuluttua nähdään, onnistuttiinko tavoitteessa.

Koulutetut käyttävät eniten

Tutkijoilta on tullut ensimmäisiä signaaleja uudistukseen. Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch näkee, ettei hyvä tarkoitus välttämättä toteudu.

Hänen mukaansa isien kiintiöiden nostaminen voi johtaa siihen, että vain esimerkiksi korkeasti koulutetut isät käyttävät etua. Tämä voi lisätä perheiden välistä epätasa-arvoa.

Toisaalta pitempiä vapaita voivat käyttää eniten ne isät, jotka ottavat isyysvapaat muutenkin.

Työnantajasta kiinni

Monessa työyhteisössä isyysvapaiden pitoa ei kyseenalaisteta, vaan päinvastoin. Isiä innostetaan ottamaan isyysvapaita.

Mutta tämäkään ei päde kaikkialla. On työnantajia, jotka edelleen karsastavat isyysvapaille jäämistä ja vapaiden pituutta.

Uusi normi haussa

Uudistuksesta ei olekaan paljon hyötyä tasa-arvon kannalta, jos ilmapiiri ei muutu myönteisemmäksi.

Siksi uudistus haastaa työnantajat ja perheet ottamaan käyttöön uudet tavat, jotta perheet alkaisivat elää uutta normia.

Kukaan ei varmasti odota ihmeitä hetkessä. Tietoja uudistuksen vaikutuksista kertyy vasta parin vuoden kuluttua lakien voimaantulosta.

Lisäpotkua vauvabuumille

Moni odottaa, että uudistus olisi yksi avain väestökadon ehkäisyyn. Rotkirchin mukaan anteliaat perhevapaat voivat tukea syntyvyyttä, mutta suurta muutosta hän ei odota.

Suomessa syntyvyys on ollut koronavuoden aikana nousussa. Ilmiö on erikoinen, sillä monissa muissa maissa kehitys on ollut päinvastainen. Tosin aivan viimeaikaisten tietojen valossa vauvabuumi olisi nyt notkahtamassa.

Viisikko ahkerana

Usein sanotaan, että hyvähän se on päättäjien huudella ja vaatia, mutta ainakin nykyhallitus on ollut lujasti mukana vauvabuumissa.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) palasi äitiysvapaalta alkukesästä, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) jää puolestaan vapaille loppuvuodesta.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) toinen lapsi syntyi vuonna 2019, ja Saarikko jätti silloin tiede- ja kulttuuriministerin tehtävät äitiysloman takia, mutta palasi ruotuun vuoden kuluttua.

Pääministeri Sanna Marinilla (sd.) on kolmevuotias tytär, joka syntyi Marinin ollessa kansanedustaja.

Usein lapsentekoa lykätään monella verukkeella. Väärä kumppani tai sen puuttuminen, rahapula tai nousujohteinen työura, josta ei voi hypätä kesken pois.

Ministerit todistivat, että korkealtakin pallilta voi jättäytyä sivuun ja jatkaa töihin palatessa siitä, mihin jäätiin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut