Hallitus päätti terveysverosta - Kotimaa - Aamulehti

Tuleeko epäterveellisemmille elin­tarvikkeille kovempi vero? Hallitus päätti aloittaa valmistelun, tästä on kyse

Odotettavissa on, että valmistelutyössä tulee vastaan samanlaisia valtiontukisääntöihin liittyviä haasteita kuin mitä aikoinaan makeisveron kanssa.

Hallitus pyrkii vähentämään sokeripitoisten virvoitusjuomien kulutusta korottamalla niiden verotusta.

15.9. 18:27

Viime viikolla päättyneessä budjettiriihessä hallitus päätti aloittaa terveysperusteisen veron käyttöönottoon tähtäävän valmistelun.

Valmistelun ensimmäisessä vaiheessa muutetaan virvoitusjuomaveroa terveysperustaiseen suuntaan, minkä jälkeen tarkoituksena on laajentaa terveysperustaista veroa myös muihin tuoteryhmiin.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ei niin sanottua terveysveroa juuri avannut hallituksen riihisopua koskeneessa tiedotustilaisuudessa, eikä hallituksen neuvottelupöytäkirjamerkinnöissäkään siitä kerrota erityisen laajasti.

Mitä se käytännössä siis tarkoittaisi?

Lue lisää: Näin ensi vuoden budjetti vaikuttaa arkeesi: Täyssähköautot vapautetaan autoverosta, tupakointi kallistuu, opiskelijoiden tulorajat nousevat – katso tästä kootut tiedot

Tällä hetkellä virvoitusjuomaveron perusteena on verotulojen saaminen. Hallitus pyrkiikin muuttamaan veron vuonna 2023 nykyisestä terveysperustaiseksi siten, että erilaisten virvoitusjuomien verotus vaihtelisi niiden terveysvaikutusten mukaan.

Valtiovarainministeriön hallitusneuvos Merja Sandellin mukaan todennäköisesti verotuksen porrastus eri tuotteiden välillä tulee käytännössä liittymään nimenomaan juomien sokeripitoisuuteen.

”Niissä ei ole esimerkiksi rasvaa tai suolaa, joten sokeri olisi se luontevin tapa säädellä verotuksen määrää”, Sandell kertoo.

Jo nykyisellään sokerittomien virvoitusjuomien verotus on muita virvoitusjuomia alhaisempi, mutta jatkossa porrastusta tulisi mahdollisesti olemaan myös sokerillisten tuotteiden sisällä siten, että enemmän sokeria sisältävät tuotteet olisivat vähäsokerisia kalliimpia.

Vastaavanlainen käytäntö löytyy tällä hetkellä muun muassa Britanniasta, jossa virvoitusjuomien sokerivero on saanut ihmiset käyttämään aikaisempaa enemmän vähäsokerisia tuotteita.

Mikäli virvoitusjuomavero onnistutaan muuttamaan suunnitellusti terveysperustaiseksi, tarkoituksena on laajentaa veroa myös muihin epäterveellisiin tuoteryhmiin. Tälle ei vielä ole tarkempaa aikataulua. Toistaiseksi on myös epäselvää, mitä tuoteryhmiä laajennus voisi koskea tai olisiko se edes mahdollista toteuttaa.

Jotta terveyspohjaista veroa voidaan laajentaa uusiin tuoteryhmiin, tulee hallituksen ensin määritellä laajentamisen kansanterveydellinen tavoite. Todennäköisesti verolla pyrittäisiin vaikuttamaan johonkin ravitsemukselliseen ongelmaan, kuten sokerin, suolan tai kovien rasvojen käytön määrään.

”Kun tavoite ja ravitsemuksellinen ongelma on määritelty, arvioidaan, mitä elintarvikkeita tulisi verottaa ja miten, jotta se vaikuttaisi terveyteen. Samalla tulee arvioida verotuksesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja kustannuksia suhteessa saataviin hyötyihin”, Sandell avaa.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) esitteli verotukseen kohdistuvia muutoksia hallituksen budjettiriihen tuloksia koskeneessa tiedotustilaisuudessa torstaina 9. syyskuuta.

Vaikka virvoitusjuomavero onnistuttaisiinkin muuttamaan terveysperustaiseksi, sen laajentaminen tulee tuskin olemaan helppoa. Siinä missä virvoitusjuomat ovat suhteellisen helposti rajattavissa oleva tuoteryhmä, voi veron laajentaminen aiheuttaa määrittelyongelmia.

Virvoitusjuomien ostajille on myös tarjolla vähäsokerisia vaihtoehtoja, joihin kuluttajia voidaan ohjata hinnalla. Esimerkiksi makeisten tapauksessa terveellisempiä vastaavia tuotteita ei yhtä helposti ole tarjolla.

Muun muassa palkansaajien tutkimuslaitos on tutkimuksessaan tullut siihen tulokseen, että onnistunut terveellisiin tuotteisiin ohjailu vaatii riittävän läheisen korvaavan tuotteen olemassaolon.

Odotettavissa onkin, että vastaan tulee samanlaisia haasteita kuin aikoinaan makeisveron kanssa. Makeisvero oli Suomessa käytössä vuodesta 2011 vuoteen 2017.

Vero aiheutti ongelmia erityisesti makeisten määrittelyssä: vero nimittäin koski vain makeisia ja jäätelöitä, jolloin esimerkiksi leipomo- ja maitotuotteet jäivät sen ulkopuolelle. Siksi rajanveto sen välillä, milloin kyseessä oli esimerkiksi suklaakeksi tai suklaavanukas ja milloin verotettava makeinen, ei ollut helppoa.

Lopulta Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus päätti vuonna 2017 luopua koko verosta.

Päätöksen taustalla oli EU:n komission ilmoitus, jonka mukaan vero on valtiontukisääntöjen vastainen ja vääristää kilpailua samankaltaisten tuotteiden välillä. Komission mukaan verojärjestelmä sisälsi piilotettua valtiontukea niille tuotteille, joista veroa ei kannettu.

Valmistelua tullaan Sandellin mukaan tällä kertaa tekemään tiiviissä yhteistyössä EU:n komission kanssa valtiontukisääntöihin liittyvien ongelmien välttämiseksi.

Komission näkemystä tullaan todennäköisesti kaipaamaan jo ennen terveysveron laajentamista ainakin hallituksen pyrkimyksessä rajata marja- ja hedelmämehut virvoitusjuomaveron ulkopuolelle ilman, että sitä tulkittaisiin piilotetuksi valtiontueksi.

Terveysveron kaltaista veroa on monessa puolueessa kaipailtu nimenomaan kansanterveydellisistä syistä siitä lähtien, kun makeisverosta luovuttiin. Sen valmistelua on useaan otteeseen esitetty tällä vaalikaudella myös eduskunnassa niin hallituspuolueiden kuin oppositionkin riveistä.

Sekä kokoomus että kristillisdemokraatit myös esittivät sitä vaihtoehtobudjeteissaan. Kristillisdemokraatit kaavailivat terveysveron verotuloiksi 250 miljoonaa, kokoomus puolestaan 110 miljoonaa euroa.

Budjettiriihessä terveysverolle ei vielä määritelty arviota sen mukanaan tuomista verotuotoista, koska valmistelu on toistaiseksi niin varhaisessa vaiheessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: