Marinin ehdotus kuntaverotuksen muutoksesta osuisi yli 4000 euroa kuussa tienaaviin - Kotimaa - Aamulehti

Marinin vaali­ehdotus vaatisi ison vero­remontin, kiristäisi yli 4 000 euroa kuukaudessa tienaavien verotusta

Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin ehdotti vaalitentissä kunnallisverotuksen progression lisäämistä. Käytännössä veron progressio on kiristynyt kahdenkymmenen vuoden aikana.

Sdp:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin Ilta-Sanomien kuntavaalitenttitilaisuudessa Helsingissä tiistaina.

22.5. 8:59

Kunnallisveron progression lisääminen kiristäisi yli 50–60 000 euroa vuodessa tienaavien verotusta ja vaatisi isomman veroremontin, jotta kannustinloukut eivät kasvaisi, arvioi Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Pääministeri, Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin ehdotti torstaina kunnallisvaalien puheenjohtajatentissä Ylellä, että kunnallisveron progression kiristämistä pitäisi harkita.

– Periaatteena muutoksessa pitäisi olla, että kunnille tulisi sama veromäärä kuin ennenkin, Punakallio sanoo.

– Koska Marinin tavoite on, että kokonaisverotus ei välttämättä kiristyisi, veromuutos kohdistuisi keskituloista parempituloisiin ja ylempiin tulosluokkiin eli 50–60 000 euroa ja siitä eteenpäin vuodessa ansaitseviin.

Kunnallisvero on periaatteessa tasavero, mutta käytännössä se on progressiivinen. Kunnallisveron tekee progressiiviseksi verosta tehtävät perus- ja työtulovähennykset, jotka määrää valtio. Kunnallisveron progressio koskee käytännössä vain pieni- ja keskituloisia.

Veronmaksajien keskusliiton tilaston mukaan kaikkein pienituloisimmat, alle noin 16 000 euroa vuodessa palkkaa saavat eivät maksa kunnallisveroa ollenkaan. Kunnallisveron prosenttiosuus palkkatulosta nousee jyrkästi 40 000 euron tulotasoon, jonka jälkeen veroprosentin nousu tasaantuu loivaksi.

”Kunnallisveroja maksukyvyn mukaan”

Pääministeri Marin selvensi Ylen vaalitentissä Sdp:n kuntavaaliohjelman kohtaa, jossa puolue ehdottaa kuntien veropohjaa kehitettäväksi ”reilummaksi siten, että kaikilla kunnilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa rahoitukseensa”.

Marin sanoi, että täytyisi pohtia, olisiko kunnallisveron syytä olla myös progressiivinen kuten valtion tuloverotus on.

– Tällä hetkellä se [kunnallisvero] on vain osittain progressiivista kunnallisten perusvähennysten kautta eli vain pienituloisille progressiivinen. Suurituloisemmat eivät ota isompaa vastuuta kuntien palveluiden rahoittamisesta, kun verotus ei ole kunnissa progressiivista, Marin sanoi.

Marin tarkensi, että kunnallisveroja pitäisi maksaa maksukyvyn mukaan ja että tarkoituksena ei olisi verotuksen kiristäminen kokonaisuudessaan.

– Kun verotusta muutetaan progressiivisemmaksi, sitä ei tarvitse kiristää. Se tarkoittaa sitä, että he, kenellä on vähemmän, maksavat vähemmän veroa suhteessa omiin tuloihinsa ja he, kenellä on enemmän, maksavat vähän korkeampaa veroa suhteessa tuloihinsa.

Voi lisätä kuntien eriytymistä

Suomalaisessa verojärjestelmässä kunnallisvero lisää tuloverotukseen progressiota etenkin pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla ja valtion tulovero näitä suurituloisimmilla.

Kokonaisuudessaan palkansaajien veroprosentti kasvaa tulojen kasvaessa ”nätisti” ilman suuria kannustinloukkuja, Kuntaliiton Punakallio sanoo.

– Valtion- ja kuntaverotus on kokonaisuus. Jos kokonaisuudesta irrotettaisiin palanen ja rakennettaisiin kunnille uudenlainen progressiivinen veroasteikko, kokonaisuus pitäisi tehdä uudestaan, jotta ei tulisi kannustinloukkuja.

Punakallio arvioi, että kunnallisveroasteikon muuttaminen progressiiviseksi lisäisi kuntien eriytymistä. Kauniainen, Espoo ja muut kunnat, joissa on hyvätuloisia asukkaita, saisivat entistä enemmän verotuottoja.

– Kunnat, joilla menee hyvin, pystyisivät laskemaan verotustaan entisestään ja kunnat, joissa ei ole isotuloisia, joutuisivat kiristämään verotusta. Muutos ei ehkä toimisi parhaalla mahdollisella tavalla kuntakentän sisällä.

Progressio kiristynyt viime vuosina

Kunnallisveron progressio on kiristynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, koska hallitukset ovat laajentaneet kunnallisverotuksesta myönnettäviä vähennyksiä.

– Hallitukset ovat 2010-luvulla painottaneet tuloverokevennyksiä pienituloisimmille. Koska pienituloisimmat eivät maksa valtion tuloveroja, ainoa vaihtoehto hallituksille on ollut keventää verotusta muuttamalla kunnallisveron vähennyksiä, sanoo Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

Palkansaajan efektiivinen kunnallisveroprosentti on Veronmaksajien selvityksen mukaan pienentynyt alimmalla tuloluokalla noin 13 prosenttiyksikköä ja päätynyt nollaan vuosina 2000–2017. Toiseksi pienimmällä tuloluokalla lasku on ollut vuosina 2000–2021 noin 3,2 prosenttiyksikköä.

Ylemmissä tuloluokissa efektiivinen kunnallisveroaste on kiristynyt samaan aikaan 1,2–1,4 prosenttiyksikköä.

Marin esittää osaa pääomatuloveroista kunnille

Pääministeri Marin sanoi Ylen tentissä myös, että olisi oikeudenmukaista ohjata kunnille osa pääomatuloveroista.

Punakallio arvioi, että ehdotus voisi olla keino jakaa isotuloisten verotuloja kuntiin, vaikka vuosien aikana siitä hyötyisivät eniten Helsinki, Espoo ja muut kaupungit, jossa on paljon pääomatuloja.

– Toisaalta se tasoittaisi ja toisi tuloja erilaisille kunnille, mutta myös vahvistaisi aurinkorannikon kuntien taloutta.

Suomalaisten verotusta on lähivuosina muuttamassa myös suunnitella oleva maakuntavero. Se on tarkoitus toteuttaa siten, että osa kuntien kunnallisverotusoikeudesta siirrettäisiin perustettaville maakunnille eli hyvinvointialueille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: