Puolueeksi pyrkivä Sinimusta liike julkaisi ohjelmansa - Kotimaa - Aamulehti

Puolueeksi pyrkivä Sinimusta liike julkaisi ohjelmansa – Professori: Edes IKL:n ohjelma ei ollut näin jyrkkä

Sinimustan liikkeen tavoitteena on muun muassa etnisesti suomalainen Suomi. Se kieltäisi pornon ja herättäisi suojeluskunnat uudelleen henkiin.

Terhi Kiemunki erotettiin perussuomalaisista 2017. Kiemunki kuvattuna vaalipaneelissa Tampereella keväällä 2015.

1.2. 21:25

Uudeksi puolueeksi pyrkivä Sinimusta liike julkaisi viikonloppuna ohjelmansa.

Liikkeen tavoitteena on muun muassa etnisesti suomalainen Suomi, suojeluskuntien herättäminen uudelleen henkiin ja Suomen pitäminen erossa ”ylikansallisista hallintajärjestelmistä”.

Liikkeen perhekäsityksen mukaan perinteisen perheinstituution tuhoutuminen on yksi suurimmista uhista ”terveelle ja toimivalle suomalaiselle yhteiskunnalle”. Se rajoittaisi hormonaalisen ehkäisyn ja abortin sallimista ja kieltäisi pornon.

Ohjelmassa korostetaan myös Suomen luonnon ja eläimistön monipuolisuuden puolustamista.

Sinimustan liikkeen taustalla on joukko entisiä perussuomalaisia tai perussuomalaisten entisessä nuorisojärjestössä vaikuttaneita. Liike rekisteröityi yhdistykseksi joulukuun lopulla.

Se kerää nyt kannattajakortteja, joita tarvitaan puolueeksi rekisteröimistä varten vähintään 5 000 ihmiseltä.

Lue lisää: Suomeen on perusteilla uusi puolue lapuanliikkeen ja IKL:n väreissä – asialla joukko entisiä perussuomalaisia

Tutkija pitää dekomratian vastaisena

Pyysimme kahta politiikan tutkijaa tutustumaan liikkeen ohjelmaan.

–Tämä vaikuttaa etnonationalistiselta radikaalilta ääriliikkeeltä, kuvaa politiikan tutkimuksen yliopistotutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta.

Hän pitää liikettä demokratian vastaisena.

–Ei tässä demokraattisesta ja moniäänisestä ja erimielisyyttä hyväksyvästä liikkeestä ole kyse.

Palonen kiinnittää huomiota erityisesti liikkeen vahvaan etnonationalismiin. Sen tavoitteena on ”etnisesti yhdenmukainen Suomi.”

Liike ei hyväksy toistaiseksi voimassa olevia oleskelulupia maassa asuville ei-suomalaisille ja haluaa ottaa käyttöön rekisterin, josta käy ilmi Suomessa asuvien etninen, kielellinen ja uskonnollinen tausta. Se haluaisi myös ”kotiuttaa” Suomessa oleskelevat ulkomaalaistaustaiset.

”Helppo kutsua fasistiseksi”

–Ohjelmaa on helppo kutsua fasistiseksi ja rasistiseksi, etenkin sen mukaan, miten termit nykyään nähdään, sanoo Turun yliopiston professori, poliittisen historian tutkija Vesa Vares.

Hän löytää ohjelmasta yhtymäkohtia Isänmaallisen kansanliikkeen IKL:n ohjelmaan 1930-luvulla. IKL oli suomalainen äärioikeistolainen puolue, jonka nuorisojärjestön nimi oli Sinimustat.

–Eikä IKL:nkään ohjelma – jos sitä lukee ajan yleisiin käsityksiin peilaten – näin jyrkkä ollut.

Vuonna 1932 perustettu IKL lakkautettiin välirauhansopimuksella 1944.

Yhtäläisyyksinä IKL:n ohjelmaan Vares näkee kansainvälisyyden, kapitalismin ja liberalismin torjumisen. Samanhenkistä on myös kollektiivinen ihmiskäsitys, jossa kansalaiselle määritellään yhteiskunnassa oma paikkansa.

Jäänee Suomessa marginaaliseksi

Vareksen mukaan on todennäköistä, että Sinimusta liike jää Suomessa marginaaliseksi.

–Ei näin jyrkälle suuntaukselle ole mitään lokeroa vapaana, josta se pääsisi kasvamaan, hän sanoo.

–Jos haluaa kansallismielisiä ajatuksia ajaa, tuntuu huomattavasti rationaalisemmalta toiminnalta äänestää perussuomalaisia kuin uutta yrittäjää, jolla on otsassaan monta leimaa – joita se ei kauheasti edes yritä välttää.

Emilia Palosen mukaan perussuomalaisten näkökulmasta voi olla hyväkin, että syntyy uusi ääriliike.

–Sitten puolueeksi hakeutuisi jotain heitä radikaalimpaa.

Linkkejä entiseen nuorisojärjestöön

Sinimustan liikkeen puheenjohtajana toimii yhdistysrekisterin mukaan Tuukka Kuru, varapuheenjohtajana Olavi Saarelainen ja sihteerinä Terhi Kiemunki.

Kiemunki erotettiin perussuomalaisista vuonna 2017 matkalaskuissa ilmenneisiin epäselvyyksiin viitaten. Aiemmin hänet oli tuomittu käräjäoikeudessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kiemunki toimii Tampereella varavaltuutettuna.

Kuru ja Saarelainen ovat toimineet esimerkiksi perussuomalaisten entisessä nuorisojärjestössä, jonka kanssa emopuolue katkaisi siteensä vajaa vuosi sitten.

Suomen Sisun aktiivi Kuru erotettiin entisestä perussuomalaisten nuorisojärjestöstä vuonna 2018. Taustalla olivat ilmeisesti linjaerimielisyydet emopuolueen kanssa. Kuru kuului nuorisojärjestössä radikaalimpaa etnonationalistista linjaa ajaneeseen siipeen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut