Miksi toiset sairastuvat ja toiset porskuttavat terveenä? Syy löytyy suolistosta - Kotimaa - Aamulehti

Miksi toiset sairastuvat ja toiset porskuttavat terveenä? Syy löytyy suolistosta

23.9.2016 8:02

Talvikaudella arki on monelle yhtä taistelua nuhakuumeita ja vatsatauteja vastaan. Samaan aikaan vaikuttaa siltä, että jotkut onnistuvat välttämään kaikki pöpöt ja porskuttavat sairastumatta vuodesta toiseen. Mistä nämä erot johtuvat? Voiko omaan vastustuskykyyn vaikuttaa?

- Vastustuskyvyn yksi kulmakivi on suolen toiminta. Jos siis haluat elää terveenä ja saada hyvän vastustuskyvyn, pidä suolisto kunnossa, sanoo bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta.

Suolisto on keskeinen osa ihmisen puolustusjärjestelmää, selittää THL:n erikoistutkija, dosentti Pirkka Kirjavainen.

- Suolisto toimii suodattimena, joka sallii ravintoaineiden läpäisyn, mutta estää taudinaiheuttajien pääsyn suolen sisällöstä elimistöön. Suoliston omat hyvät bakteerit taas estävät haitallisia bakteereja saamasta jalansijaa suolistossa.

Jos suolisto voi huonosti, vastustuskyky heikkenee. Vaurioitunut suolen sisäpinta voi aiheuttaa tulehdusreaktion kaikkialle elimistöön ja vaikuttaa sitä kautta erilaisten sairauksien syntyyn.

Koko ihmisen terveys voi siis perustua siihen, miten vatsa voi. Mitkä tekijät sitten vaikuttavat siihen, millaiset bakteerit vatsassa jylläävät? Huovisen mukaan ihminen perii bakteeriston syntymässä äidiltään ja myöhemmin osittain myös isältään. Näin ollen se on jokaisella erilainen.

– Osaltaan myös geeniperimä vaikuttaa yksilölliseen vastustuskykyyn, sanoo toistuvista infektioista kärsiviä potilaita tutkiva ja hoitava dosentti Leena Kainulainen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

- Toistuvien virusinfektioiden taustalta löytyy harvoin merkittävää vikaa puolustusmekanismeissa, mutta toistuvien bakteeri-infektioiden taustalla voi olla esimerkiksi vasta-ainepuutos.

Kainulainen muistuttaa, että pikkulapset sairastavat normaalisti jopa kahdeksan nuhaflunssaa vuodessa ja aikuiset yhden tai kaksi.

- Pikkulasten infektioalttiuteen vaikuttaa osaltaan puolustusmekanismien kypsymättömyys. Päiväkotihoito lisää huomattavasti flunssariskiä, Kainulainen sanoo.

Elämän varrella ympäristö muokkaa bakteeristoa, ja siksi ihminen voi itse tehdä paljon vastustuskykynsä hyväksi. Pentti Huovinen suosittelee olemaan mahdollisimman paljon tekemisissä sekä eläinten että muun luonnon kanssa.

- Aikaisemmin lapset elivät maatiloilla ja altistuivat tavattoman suurelle määrälle ympäristön bakteereita. Se on kaikki jäänyt pois, ja myös siksi ihmisten bakteeristo on vähitellen köyhtynyt.

Huovisen mukaan suolistoon voi vaikuttaa eniten katsomalla, mitä panee suuhunsa.

- Dieetin tulee olla pitkälti ruokakolmion mukainen. Kolmion pohjalla olevat vihannekset ja täysjyvätuotteet suosivat sellaista suoliston mikrobistoa, joka vastustaa tulehduksen syntymistä. Kärjessä olevat tuotteet, kuten punainen liha ja lisätty sokeri, taas ovat omiaan lisäämään suoliston tulehdusta.

Ravinnon lisäksi myös uni ja liikunta vaikuttavat olennaisesti vastustuskykyyn.

Riittävä määrä hyvälaatuista unta, stressin välttäminen ja sopiva määrä liikuntaa pitävät elimistön puolustusmekanismit kunnossa. Kova treenaaminen taas voi altistaa sairauksille, sillä äärimmäinen rasitus rasittaa myös elimistön viruspuolustusta.

Leena Kainulaisen mukaan vastustuskykyyn voi vaikuttaa myös ravintolisillä. Toistuvista infektioista kärsiville potilaille hän suosittelee säännöllistä D-vitamiinin, probioottien, sinkin ja ksylitolin käyttöä sekä vuosittaista influenssarokotusta.

Ruokavalio.Kuitupitoinen, vähäsokerinen ravinto pitää suoliston kunnossa.

Probiootit.Maitohappobakteerien hyöty on aikuisilla yksilöllistä.

Vitamiinit.D-vitamiinilisää suositellaan kaikenikäisille.

Käsihygienia.Säännöllinen käsien pesu saippuavedellä vähentää flunssariskiä.

Luonto.Pihalta ja metsästä saatavat bakteerit vahvistavat vastustuskykyä.

Liikunta.Kohtuullinen määrä liikuntaa parantaa vastustuskykyä.

Uni ja stressi.Univaje ja stressi altistavat taudeille.

Mieliala.Positiivinen mieli auttaa pysymään terveenä.

Sinikka PylkkänenViime vuosina sekä apteekit että ruokakauppojen hyllyt ovat täyttyneet erilaisilla probiootti- ja maitohappobakteerivalmisteilla. Voiko suoliston pitää kunnossa popsimalla probiootteja?

Bakteeriopin professoriPentti Huovisenmukaan maitohappobakteerien merkitys on osoitettu selkeästi lapsilla. Pienen lapsen bakteeristoon voi siis vaikuttaa syömällä maitohappobakteereja joko säännöllisesti tai esimerkiksi antibioottikuurien yhteydessä.

THL:n erikoistutkija, dosenttiPirkka Kirjavainensanoo, että erityisesti pienillä lapsilla probiooteista voi olla hyötyä myös infektioiden ehkäisyssä. Myös aikuisilla maitohappobakteerit voivat parantaa vastustuskykyä, mutta näyttö niiden hyödystä esimerkiksi hengitystieinfektioiden ehkäisemisessä on puutteellista.

- Nykytutkimusten valossa on vaikea lähteä suosittelemaan päivittäistä maitohappobakteerien käyttöä terveille aikuisille. Lisäksi eri bakteerikantoja sisältävillä tuotteilla voi olla erilaisia vaikutuksia ja ihmiset voivat reagoida niihin eri tavoin.

Suolistoperäisten sairauksien, kuten ripulitautien, hoidossa probioottien käytöstä voi kuitenkin olla hyötyä.

Huovisen mukaan bakteeririntamalla kuuluu nyt myös uutta. Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat nimittäin onnistuneet kehittämään bakteeripillerin, jolla pystytään vaikuttamaan antibioottiripulin aiheuttajabakteerin toimintaan. Löytö on mullistava, sillä tulevaisuudessa suoliston toimintaan vaikuttavilla bakteeripillereillä voidaan hoitaa muitakin sairauksia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: