Puheenaihe: Maahanmuuttajien kouluttamisesta vientialalle hyvät kokemukset - Kotimaa - Aamulehti

Puheenaihe: Maahanmuuttajien kouluttamisesta vientialalle hyvät kokemukset

7.1.2016 6:10

Osaamiseen perustuvassa kulttuurissamme paras tapa saada maahanmuuttajien avut käyttöön on järjestää uuteen kulttuuriin integroivaa koulutusta. Lähtömaan ja uuden kotimaan kulttuurien ymmärtäminen tekee maahanmuuttajista suomalaiselle vientialalle arvokkaita tulkkeja.

Uuteen kulttuuriin päätyneet joutuvat usein rakentamaan itselleen uuden ajattelun ja ymmärtämisen viitekehyksen. Toistemme ymmärtäminen ei synny itsestään, ymmärrystä on rakennettava tietoisesti. Se, että erilaisuuksien oivaltaminen on yksi ymmärryksen avaimista, koettiin monikulttuurisessa ja -ammatillisessa koulutusryhmässä.

Tampereen ammattikorkeakoulussa järjestettiin Pirkanmaan ely-keskuksen rahoituksella kahtena peräkkäisenä vuonna ensimmäiset englanninkieliset kansainväliseen vientiosaamiseen tähtäävät työvoimakoulutukset. Koulutuksen kohderyhmäksi oli määritelty kaupallisen alan koulutuksen omaavat maahanmuuttajat. Runsas hakijamäärä kertoi, että kysyntää koulutukselle on.

Kahdeksan kuukautta kestäneen koulutuksen suoritti noin kolmekymmentä kahdestatoista eri kulttuurista ja erialaisen koulutustaustan omaavaa maahanmuuttajaa. Koulutuksen tavoitteena oli päivittää siihen osallistuvien vientiosaamista ja edesauttaa heidän työllistymistään suomalaisiin vientiyrityksiin. Koulutuksen päätyttyä noin puolella oli joko vakituinen tai määräaikainen työsuhde.

Koulutukseen osallistuneiden kulttuurinen heterogeenisuus määriteltiin alusta alkaen rikkaudeksi. Kouluttajina lähdettiin siitä, että osallistujien vakaumusta kunnioitetaan, mutta muilta osin toimitaan suomalaisilla toimintaperiaatteilla.

Opiskelijoiden erilaisuus näkyi heidän omissa oppimistavoitteissaan ja kiinnostuksessa ymmärtää suomalaista yhteiskuntaa. Koulutus oli oppimisen paikka niin siihen osallistuneille, heitä kouluttaneille, kuin myös mukana olleille yrityksille. Koulutukseen osallistuneille työssäoppimispaikan tarjonneet yritykset olivat jo ennestään mukana vientimarkkinoilla. Toisilla oli myös ennestään ulkomaalaisvahvistusta, toisille kokemus oli uusi. Useampi opiskelija teki itsensä tarpeelliseksi kansainvälisen kaupan avaamisella.

Usealla koulutukseemme osallistuneella oli heikko suomen kielen taito. Vaikka koulutuksemme toteutettiin englanniksi, pyrimme korostamaan suomen kielen merkitystä kulttuuriin integroitumisessa. Tärkeimmäksi työkaluksi uuden kulttuurin ymmärtämiselle ja yrityselämään pääsemiselle osoittautui opiskelijan asenne.

Koulutuksen järjestäjällä on korkeakoulutettujen ammatillisen osaamisen päivittämisestä useiden vuosien kokemus. Edellä mainitun koulutuksen viitekehys piti sisällä useiden koulutusjärjestelmien ja työtapakulttuurien yhdistelmän. Suomessa asetetaan usein vastakkain suomalainen ja ulkomaalainen tutkinto sekä suomalaisessa ja ulkomaalaisessa työyhteisössä opittu osaaminen.

Kouluttaja kiinnostui koulutukseen osallistuneiden näkemyksestä liittyen muualta tulleiden kokemuksiin omasta osaamisestaan ja sen hyödyntämisestä uudessa kotimaassa. Koulutuksen jälkeen tehdyssä kyselytutkimuksessa kysyttiin suomen kielen taitoa, sen tärkeyttä työelämässä, työllistymistä omaa osaamistaan vastaavalle alalle, sopeutumista suomalaiseen työyhteisöön, arvomaailman kohtaamista ja kokemusta ammatillisen osaamisen kulttuurisidonnaisuudesta. Suomessa asutut vuodet ja työkokemus vaihtelivat parista vuodesta kymmeneen vuoteen.

Vastauksissa korostui suomen kielen osaamisen tärkeys. Kaikki heistä olivat hakeneet oman alan töitä, mutta suurin osa oli joutunut pohtimaan osaamisensa uudelleen ja täydennyskouluttautuneet uudelle alalle tai onnistuneet työskentelemään lähellä omaa ammattia.

Yli puolet vastanneista koki sopeutuvansa suomalaiseen arvomaailmaan ja työyhteisöön hyvin. Työhön opastamiseen tyytyväisiä oli yli puolet vastanneista. Melkein kaikki vastanneista mielsivät ammatillisen osaamisen universaaliksi, vaikka he toisessa vastauksessa totesivatkin, että heidän aikaisemmin hankittua ammatillista osaamistaan ei otettu yrityksessä käyttöön.

Rohkaiseva meille kouluttajille oli koulutuksen avulla saavutettu tavoite, joka näkyi koulutukseen osallistuneiden työelämävalmiuksien kehittymisellä, kulttuurisidonnaisten arvojen merkityksen ymmärtämisellä, ja sopeutumista edistävien toimien vaikutuksella.

Koulutuksemme aikana yhteistyötä tarjonneet yritykset ovat edelläkävijöitä, jotka eivät säikähtäneet työtä hakeneen nimeä tai taustakoulutusta. Ennakkoluuloton suhtautuminen palkitsi.

Kirjoittaja Kersti Jääskeläinen on erikoissuunnittelija Tamkissa.

Kommentoi kommenttikentässä, voiko maahanmuuttajista tulla vientivaltti? Kirjoita Jatkot-palstalle: nakokulma@aamulehti.fi

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?