Tällainen voi olla tulevaisuuden sosiaaliturva, kun byrokratian viidakoksi kutsuttua järjestelmää muutetaan: 3 erilaista mallia - Kotimaa - Aamulehti

Näin Suomen sosiaaliturva voi muuttua: vaihtoehtoina kolme mallia, joiden tarkoitus on purkaa byrokratian viidakkoa

Parlamentaarinen Toimi-työryhmä esitteli maanantaina kolme mallia, joiden pohjalta tuleva sosiaaliturvauudistus voitaisiin toteuttaa.

26.2.2019 8:07

Nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä on lähes kolmekymmentä etuutta ja neljä eri rahoittajaa. Lisäksi etuuksista säädetään lukuisissa eri laeissa, joten ei ole mikään ihme, että suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää haukutaan byrokraattiseksi viidakoksi.

Tilanteen helpottamiseksi maanantaina julkaistiin parlamentaarisen Toimi-hankkeen kolme eri malliaihiota sosiaaliturvan uudistamiseksi. Niiden avulla olisi tarkoitus selkeyttää tulevan sosiaaliturvajärjestelmän luomista ja helpottaa myös poliittista päätöksentekoa, sillä sosiaaliturvan uudistaminen on yksi tulevan vaalikauden suurimmista hankkeista.

Joustava malli

Toimi-työryhmän mielestä uuden sosiaaliturvamallin pitää vastata nykyistä paremmin ihmisten muuttuvien elämäntilanteiden ja työn sekä osaamisen vaatimuksiin, sillä nykyistä sosiaaliturvamallia on moitittu jäykäksi, byrokraattiseksi ja työn vastaanottamisen suhteen epäkannustavaksi.

Toimi-työryhmä laati poliittisen päätöksenteon tueksi kolme mallia, joiden pohjalta sosiaaliturvauudistus voitaisiin tulevina vuosina toteuttaa. Työryhmä ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mikä malleista pitäisi valita, koska siitä päättävät poliitikot.

1. Perheen vastuulla

Ensimmäinen sosiaaliturvamalli korostaa sosiaaliturvan yksinkertaistamisen ohella perheen vastuuta yksilön toimeentulon turvaamisessa. Tavoitteena on turvata ihmisen perustoimeentulo sellaisissa tilanteissa, joissa henkilöllä ei ole oikeutta työ- ja vakuutusperusteiseen turvaan.

Mallissa pienituloiset kotitaloudet saisivat tukea tarveharkinnan kautta, lisäksi työnhakuun sekä palveluihin osallistumalla henkilö olisi oikeutettu ylempään sosiaaliturvan tasoon.

Opiskelijat ja kotona lasta hoitavat olisivat alemmalla etuustasolla, eikä takuueläke muuttuisi nykyisestä.

2. Yksilö ja kotitalous

Toisessa vaihtoehdossa sosiaaliturva ja palvelut yhdistettäisiin työntekoon sekä osaamisen kehittämiseen kannustavaksi yksilö- ja kotitalousmalliksi. Tarjoamalla palveluita nykyistä aikaisemmassa vaiheessa, yritettäisiin vaikuttaa ennaltaehkäisevästi sosiaaliturvan tarpeen pitkittymiseen.

Jos henkilö ei esimerkiksi hakeutuisi työhön, hän olisi oikeutettu yksilölliseen, mutta kotitalouden tulot huomioivaan alempaan tukeen nykyisen toimeentulotuen perusosan tapaan. Sama koskisi kotona lasta hoitavia. Työhön hakeutuminen ja sitä tukeviin palveluihin tai koulutukseen osallistuminen oikeuttaisi yksilökohtaiseen, korkeampaan etuustasoon. Lisäksi sairaus- ja vanhempainetuuksien saajat saisivat korkeampaa etuustasoa.

3. Vastikkeeton perusturva

Kolmannessa mallissa ihmisille olisi tarjolla selkeä perusturva ilman mitään velvoitteita osallistua palveluihin. Malli korvaisi nykyiset perusturvaetuudet, kuten sairaspäivärahan, vanhempainpäivärahan, kuntoutuspäivärahan, työttömyysetuudet, kotihoidonetuuden, opintorahan sekä perustoimeentulotuen. Etuus sisältäisi myös lapsikorotuksen.

Tämän vastikkeettoman perusturvan saisivat kaikki 18 vuotta täyttäneet laillisesti Suomessa muutoin kuin tilapäisesti ja lyhytaikaisesti oleskelevat työikäiset ilman syy- tai tarveperustetta.

Työtulo tai muu tulo kuitenkin vähentäisi etuutta, eikä etuus kartuttaisi eläkettä.

Henkilöllä säilyisi kuitenkin oikeus kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, eikä palveluihin tai muuhun toimintaan osallistuminen olisi edellytyksenä etuuden saannille. Toimeentulotukeen jäljelle jäävät korvaukset koottaisiin yhteen viimesijaiseksi tarveharkintaiseksi toimeentuloetuudeksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: