Luottamus presidentti Sauli Niinistöä kohtaan kasvaa kohisten.
Jos Niinistö liputtaisi Suomen Nato-jäsenyyden puolesta, noin joka toinen suomalainen olisi valmis tukemaan hänen ratkaisuaan, ilmenee Alma Median lehtien teettämästä haastattelututkimuksesta. Tietoykkönen Oy:n tekemän mielipidemittauksen mukaan 48 prosenttia vastaajista tukisi ja joka kolmas (33 %) ei tukisi presidentin päätöstä.
Vastaajia, jotka tukisivat presidentin Nato-päätöstä, on nyt kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin vielä viime vuoden helmikuussa. Muutos on tilastollisesti merkittävä. Tukijoiden määrä on kasvanut tasaisesti runsaan kolmen kuukauden välein tehdyssä tutkimuksessa.
Sotilasprofessori Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta tulkitsee tutkimuksen kertovan kasvaneesta luottamuksesta presidentti Niinistöä kohtaan.
–Suomen kansalla on suuri luottamus tasavallan presidenttiin. Luottamus Niinistöä kohtaan on kansainvälisestikin poikkeuksellista länsimaassa, Raitasalo sanoo.
Raitasalo arvioi, että suomalaiset ovat viime vuoden aikana eli Niinistön toisen virkakauden alussa saaneet lisää hyviä näyttöjä presidentiltä; hän on kasvattanut ”luottamuspääomaansa”.
Ylipäällikkö tarkasti maavoimien KAAKKO16-harjoituksen 30. toukokuuta 2016. Esittelyssä Orbiter-minilennokki. Mukana on myös varusmiehiä, joilla on lennokkiharrastustaustaa.
Eniten tukea presidentin myönteiselle Nato-päätökselle antaisivat kokoomuksen kannattajat, joista kolme neljästä (76 %) tukisi presidentin ratkaisua. Vähiten presidentin päätöstä tukisivat vasemmistoliiton kannattajat (10 %).
Sdp:stä Nato-jäsenyyden kannattajia löytyisi 44 prosenttia, ja 32 prosenttia ei kannattaisi liittoutumista.
Tutkimuksen tulos kertoo, että käytännössä ainoa tapa, jolla Suomen jäsenyys voisi toteutua, on poliittisen johdon kääntyminen liittoutumisen kannalla ja siitä seuraava kansalaisten tuki jäsenyydelle.
Patistelua tarvitaan
Ilman poliittisen johdon patistelua suomalaiset pysyvät passiivisina tai varovaisina liittoutumisen suhteen.
Alman Median mielipidemittauksessa Nato-jäsenyyden kannatusta selvitettiin myös peruskysymyksellä: ”Tulisiko Suomen mielestäsi liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi?”
Puolet suomalaisista (50 %) vastustaa Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä. Nato-jäsenyyden kannattajia on viidennes (21 %) ja hieman useammalla kuin joka neljännellä (29 %) ei ole Nato-kantaa.
Näin tutkittiin
Tutkimuksen on tehnyt Alma Median lehtien toimeksiannosta Tietoykkönen Oy.
Haastattelut (1 507 kappaletta) tehtiin puhelinhaastattelujen ja internet -kyselyn yhdistelmänä 5.–18.12.2018.
Vastaajat edustavat äänestysikäisiä suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tutkimuksen virhemarginaali kaikkien vastaajien osalta on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tulos on samansuuntainen muihin viimeaikaisiin tutkimuksiin verrattuna ja linjassa pitkän aikavälin tulosten kanssa.
Jyri Raitasalo pitää huomionarvoisena sitä, että ”tosi moni” on niitä, joilla ei ole Nato-kantaa.
Raitasalon mielestä tämä kielii siitä, että monelle vastaajalla liittoutumisen turvallisuusvaikutusten arviointi ei ole yksiselitteinen juttu. Nato-jäsenyydellä olisi sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia, Raitasalo sanoo.
Naton korvike
Nato-jäsenyyden korvike eli Suomen sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltain ja Nato-maiden kanssa on suomalaisten enemmistön mieleen.
Tutkimuksen mukaan nyt 52 prosenttia vastaajista pitää oikeana sitä, että Suomi on hankkiutunut yhteen lännen kanssa luodakseen yhdessä pelotteen Venäjän mahdollista uhkaa vastaan. Lukema on kasvanut kuusi prosenttiyksikköä viime helmikuusta.
Sotilasyhteistyön suosio kasvoi myös joulukuussa. Kyselyn aikaan Venäjä kuritti Ukrainaa Asovanmerellä ja otti kiinni ukrainalaisia sotilasaluksia ja merisotilaita.
Kokoomuksen kannattajat (76 %) suhtautuvat syvenevään sotilaalliseen yhteistyöhön myönteisimmin ja vasemmistoliiton kannattajat (30 %) kielteisimmin.
Sdp:n äänestäjistäkin enemmistö (54 %) kannattaa sotilasyhteistyötä lännen kanssa. Lukema on yllättävän suuri siihen nähden, että sosiaalidemokraattisen puolueen johto suhtautuu karsaasti läntiseen sotilasyhteistyöhön.
Sdp haluaa rajoittaa sotilasyhteistyötä, jotta Venäjä ei provosoituisi. Tälle kannalle taipui lopulta julkisesti myös presidentti Niinistö viime vuoden lopulla. Tätä ennen Niinistö myötäili Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen kantoja.
Hallitus ei ole hyväksynyt sdp:n ja vasemmistoliiton ajamia rajoituksia esimerkiksi sotilaallisiin harjoituksiin. Hallitus on muun muassa todennut, että eduskunnan asettamat rajoitukset eivät estä Suomea ottamasta vastaan lännen sotilasapua tai antamasta apua kumppanimaille.