Mikä tuli Tampereelle jo ennen sähkövaloa? – Aamulehti, joka täyttää tänään 135 vuotta! - Kotimaa - Aamulehti

Mikä tuli Tampereelle jo ennen sähkövaloa? – Aamulehti, joka täyttää tänään 135 vuotta!

Vuonna 1929 höyrylaiva Kurun uppoaminen vaati noin 140 uhria Näsijärvellä 7. syyskuuta. Aamulehden Veikko Kanninen sitoi itsensä aluksen korsteeniin saadakseen parhaat otokset. Ne kelpasivat jopa saksalaislehdille.­

3.12.2016 8:31

Hyvää syntymäpäivää!

Tänään Pirkanmaan ykköslehti Aamulehti täyttää 135 vuotta. Vuonna 1881 perustetun lehden nimeksi oli alun perin ehdolla myös ”Näsijärvi”.

Aamule hden syntyessä puutalokaupunki Tampereella oli 14 000 asukasta. Tampere oli kirimässä maan kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi, ohi Viipurin. Kauppakatu oli vielä pääkatu. Aamulehti oli kristillinen, siveellinen sekä tuki kansanvaltaa ja raittiusaatetta.

Aamulehden nollanumero eli näytenumero ilmestyi poliittisesti jännittyneenä aikana 3. joulukuuta 1881, jolloin Suomi oli vielä osa Venäjän suuriruhtinaskuntaa. ­

Kohujuttu: lapsien syöjäsusi ammuttu!

Ensimmäinen varsinainen Aamulehti ilmestyi 4. tammikuuta 1882. Nelisivuisen aviisin jutuissa ei ollut otsikoita.

Lehti sisälsi paikallisia aiheita, ulkomaanuutisen Irlannista sekä lihavoituna painetun kohujutun:

”Kapteeni Thuring ilmoittaa lennätinsanomalla maanviljelystoimikunnalle keis. senatista, että Wehmaalla on wenäläinen susimetsästäjä ampunut wanhan naaras-suden, joka luultawasti on lapsien syöjä p eto”.

Lehdessä kerrottiin myös puuvillatehtaalla 3. tammikuuta alkaneesta uudesta työvuodesta.

”Niinkuin tawallisesti rukouksella k:lo 5 aamulla tehtaan kirkossa. Wanha, rakastettava ja hywäntahtoinen, wapasukuinen Wilhelm von Nottbeck oli läs nä”.

Etusivulla julkaistiin pääkirjoitus, aukiolotiedotuksia, ilmoituksia sekä ranskalaissanomalehtien tapaan kaunokirjallinen kertomus, nimeltään ”Puulusikka”.

”Haluamme tarjota kaiken tarpeellisen”

Mikä on julesvernemäinen näkemyksesi tulevaisuuden Aamulehdestä, vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen? - Meidän on otettava digitaalinen ilmaherruus Pirkanmaalla. Sitä ei saa antaa amerikkalaisille toimijoille, kuten Facebookille tai Googlelle.

Tällä Jokinen tarkoittaa, että digitaalisissa asioissa pirkanmaalainen menisi aina ensimmäisenä Aamulehden palveluihin.

- Oli sitten kyse uutisista, tapahtumista, analyyseista tai keskusteluista.

Jokinen uskoo, että lukijat käyttävät Aamulehteä tulevaisuudessa samoihin asioihin kuin nytkin. He haluavat uutisia, hyötytietoa, taustoja, ajattelun aihetta ja elämyksiä – ja Pirkanmaan tärkeys lukijoille säilyy.

Toimittajarobottejakin on olemassa, mutta Jokinen ei usko niiden yleistyvän. Tiedon ja tunteiden välittämiseen tarvitaan hänen mukaansa ihmistä.

Pankkipomo Nils Idman kavalsi 30 miljoonaa

Aamu lehti ja pohjoismainen sähkövalo alkoivat tuikkia Tampereella liki samaan aikaan. Tämä uutinen julkaistiin 18. maaliskuuta 1882:

”Uutta walaistus-ainetta eli sähköwaloa koeteltiin wiime tiistaina ja keskiwiikkona puuwillatehtaalla. Sowitettujen liekkien suurin walonwoima arwellaan wastaavan noin 50 steariinikynttilän w aloa”.

Suuria uutisia riitti 1900-luvun alussa: suurlakosta ensimmäiseen maailmansotaan.

Kohu-uutinen Suomen Yhdyspankin Tampereen-konttorin johtajan Nils Idmanin kavalluksesta julkaistiin vuonna 1912. Idman kavalsi pankistaan 30 miljoonaa nykyeuroa vastaavan summan.

Summa oli yhdeksän prosenttia koko Suomen suuriruhtinaskunnan vuosibudjetista. Jos tuolloin olisi ollut verkko, jossa julkaista juttu, se olisi epäilemättä kerännyt huimasti klikkauksia.

Vuonna 2009 Aamulehden verkkolehti sai rinnalleen mobiilisivun, jota voi lukea Android- ja iPhone-sovelluksilla.­

Videoita, livekuvaa ja suoria lähetyksiä

Tällä hetkellä Aamulehti.fi-sivusto saa keskimäärin 2,5 miljoonaa sivulatausta eli klikkiä viikossa. Esimerkiksi viime viikolla Aamulehti tavoitti noin 445 000 ihmistä. Vertailun vuoksi: vuonna 2008 kävijöitä oli reilut 100 000 viikossa.

Tällä hetkellä paperinen Aamulehti ja verkkosivusto tavoittavat yhteensä 78 prosenttia pirkanmaalaisista.

Otsikoihin alettiin kiinnittää Aamulehdessä huomiota jo 1920-luvulla.

Yhä tärkeämmäksi otsikointi on tullut 2010-luvulla aamulehti.fi:n kunnianhimoisen kehittämisen vuoksi. Ihmisiä kiinnostavat tositarinat, yllättävät käänteet sekä onnettomuudet – jotka on otsikoitu vetävästi. Verkon juttumäärä on parissa vuodessa kasvanut huimasti.

Aamulehden jutut tehdään nykyään ensin verkkoon, vasta sitten painettuun lehteen. Videoita tehdään joka päivä, ja animaatioitakin jo jonkin verran.

- Videoista on tullut entistä tärkeämpi osa Aamulehti.fi:tä. Aamulehti.fi:ssä voidaan lähettää myös livekuvaa tapahtumista ja suoria lähetyksiä toimituksen uudesta studiosta, kertoo Aamulehden uutispäällikkö Riina Nevalainen.

Sodista, epidemioista ja onnettomuuksista uutisointi on aina ollut median tehtävä. Tammikuun 28. päivänä 1918 Aamulehti julkaisi rauhan puolesta vielä pääkirjoituksen ”Isänmaan hätä”. Tämän jälkeen lehden ilmestyminen estettiin kahdeksi kuukaudeksi, joten lehti ei enää päässyt kertomaan sotauutisia, vaikka kansan tiedonnälkä oli valtava.­

Aamulehti yritti estää sotaa

Aamul ehti yritti parhaansa, jotta vuoden 1918 sisällissota ei olisi syttynyt. Aamulehti vaati hallitusta käskemään sekä suojeluskuntalaisia että punakaartilaisia laskemaan aseet.

Kun suojeluskuntalaiset alistettiin hallituksen määräysvaltaan, Aamulehti ei enää vaatinut heitä laskemaan aseitaan, koska suojeluskuntalaiset toimivat ”järjestyksen ylläpitämiseksi”.

Huhtikuun 5. päivänä, valkoisten vallattua kaupungin, Aamulehden pääotsikko julisti ”Isänmaan vapautus. Tampere valloitettu punaisten käsistä”.

Maltillinen Aamulehtikin otti välillä kantaa:

”Sovittamaton on se rikos, jonka suomalaiset sosialistiset valtiolliset seikkailijat ovat tehneet, kun he bolshevikkeihin ja maan hylkyainekseen luottaen toimeenpanivat kauhean kapinansa, roistomaisen lainrikoksensa yhteiskunnallista järjestystä, eduskuntaa ja sivistystä sekä yleenä ihmisyyttä vastaa n.”

Suomi julistettiin itsenäiseksi tasavallaksi joulukuussa 1917.

Toimittajan tehtävä on haastaa ja uutisoida

Vuonna 1916 Aamulehti sai lavantautiuutisoinnista sadan ruplan eli noin 250 silloisen Suomen markan sakot. Lehden olisi pitänyt vaieta, vaikka kyseisenä vuonna lavantautiin kuoli 270 ihmistä Tampereella.

Lavantauti on vakava suolistoinfektio, johon kuolleisuus on hoitamattomana 10–30 prosenttia.

Epidemiauutisoinnissa voi nähdä yhtymäkohtia Nokian vesikriisiuutisointiin vuonna 2007. Tuolloin tuhannet ihmiset sairastuivat vesijohtovedestä, johon oli sekoittunut jätevettä.

Jo 1920-luvulla, jolloin toimitukset täyttyivät tupakansavusta, toimittajat olivat sekatyömiehiä: he arvostelivat taidetta ja teatteria sekä kirjoittivat uutisia ja haastattelivat.

Toimittajat ovat aina myös haastaneet vallanpitäjiä sekä viranomaisia. Aamulehti haastoi 1920-luvulla poliisiviranomaiset vaatimalla, että toimittajan tulisi saada olla läsnä rikollisten kuulustelussa. Tähän poliisiviranomaiset eivät voineet suostua.

Some on tullut osaksi uutistyötä

Aamuleh den uutispäällikön Riina Nevalaisen mukaan uutistyö on nykyään sekä nopeaa että hidasta.

- Toisaalta tehdään erittäin nopeita sähkeitä, jotka julkaistaan heti Aamulehti.fi:ssä. Toisaalta tehdään esimerkiksi laajoja sunnuntaijuttukokonaisuuksia.

Maailmassa on valtava määrä tietoa, ja toimituksen tehtävänä on edelleenkin poimia lukijan kannalta kiinnostavimmat asiat ja uutisoida niistä.

- Olennainen osa uutistyötä on myös sosiaalisen median seuraaminen. Facebook ja Twitter ovat tärkeitä uutishankinnan kanavia. Aamulehden juttuja nostetaan some-kanaviin, josta lukijat löytävät ne kätevästi. Aamulehdellä on Facebookissa yli 44 000 tykkääjää ja Twitterissä noin 63 000 seuraajaa.

Nykyään toimittajat ovat pääasiassa yleistoimittajia, jotka kirjoittavat liki kaikesta. Päätoimittaja Jokinen lisää, että toimitustyöhön on tullut jäädäkseen datan murskaaminen eli suurien tiedostojen avaaminen ymmärrettäväksi journalismiksi työkalujen avulla.

Mainostajat osasivat jo varhain herättää huomiota lukijoissa, saada mainokset erottumaan toimituksellisesta tuotoksesta.­

Aamulehti toi Mikki Hiiren Suomeen

Mainokset ovat aina olleet kaupalliselle medialle tärkeä tulonlähde. Ensimmäinen Aamulehdessä painettu kuva oli maailman suurimman ompelukonetehtaan, Singerin, reklaami eli mainos vuonna 19xx.

Vuonna 1930 Aamulehti toi Suomeen Walt Disneyn Mikki Hiiri -sarjakuvat. Ne upposivat lukijoihin heti.­

Ensimmäinen toimituksellinen piirroskuva näki päivänvalon 1906. Kyseessä oli viivapiirros Snellmanista, suuriruhtinaskunnan kunniavanhuksesta, joka kuoli vuonna 1881.

Ensimmäiset valokuvat julkaistiin Aamulehdessä 1907. Niissä poseerasivat suomalaisen puolueen kansanedustajaehdokkaat tohtori Ernst Nevanlinna, lehtori Eino Sakari Yrjö-Koskinen ja tohtorinrouva Hedvig Gebhard.

Mustan lisäksi lisävärejä pystyttiin painamaan ilmoituksiin vuonna 1909 uuden sähkökäyttöisen Plauen-painokoneen ansiosta. Nelivärikapasiteettia saatiin lisättyä vasta paljon myöhemmin: Vuoden 1989 Lahden hiihdon MM-kisat saatiin uutisoitua näyttävästi värikuvin.

Aamulehti synnytti Pirkanmaata

Aamulehti puolusti Pirkanmaan oikeutta saada maakunnan status. Aamulehdellä onkin ollut tärkeä rooli Pirkanmaan maakunnan synnyttämisessä.

Lehti uutisoi Tampereen voimakkaasta kehittymisestä 1960-luvulta alkaen. Syntyi keskussairaala, TV2, Yhteiskunnallinen Korkeakoulu YKK eli nykyinen Tampereen yliopisto, Särkänniemi sekä Hervannan satelliittikaupunki.

Mikä on Aamulehden tehtävä juuri nyt, päätoimittaja Jouko Jokinen?

- Luoda tulevaisuuden uskoa, koska ilman sitä ei ole elämää. Meidän on oltava mukana rakentamassa parempaa Tamperetta, Pirkanmaata, Suomea ja maailmaa.

Aamulehti on siis edelleenkin vahva pirkanmaalaisuuden puolestapuhuja.

MikroMikot olivat ensimmäisiä tietokoneita

Vuonna 1890 Aamulehden levikki oli 4 700 kappaletta. Vuonna 1968 arkilevikki ylitti 100 000 kappaleen rajapyykin.

Talous kasvoi 1980-luvulla, niin myös Aamulehti. Lehti sai modernin ilmeen ja kirjoituskoneet vaihtuvat MikroMikkoihin. Korkeasuhdanteen huippuvuosina 1980-luvun lopulla lehdet olivat jopa 80-sivuisia.

Vuonna 1989 levikki oli jo 144 600 kappaletta. Toimituksen henkilöstö oli kasvanut 1930-luvun lopun 149:stä jo liki 200:aan. Ilmoitusten lisääntymisen vuoksi lehteen piti laittaa kaikki jutut, mitä vain saatiin.

Tällä hetkellä toimituksen pääluku on noin 90. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä Aamulehteen tulee juttuja muun muassa avustajilta myös Alma Median maakuntalehtien yhteistyön kautta sekä Lännen Mediasta, joka on 12 maakuntalehden yhdessä omistama yhtiö.

Nykyään hyödynnetään myös liikkuvaa kuvaa. Aamulehden sisältömarkkinointiosasto tuottaa asiakkaille mainosvideoita, jotka näytetään Aamulehti.fi:ssä.­

Suora lähetys Linnan juhlista

Aamulehti on välillä haarautunut perusbisneksensä ulkopuolelle. Esimerkiksi vuonna 1969 Aamulehti perusti päälehtensä rinnalle ”nuorperheille” kaks´ plus -lehden, ja 2000-luvulla Aamulehti toimi jonkin aikaa kirjakustantajana.

Aikanaan Aamulehdellä oli omat paikalliset tv-uutiset, ja vuonna 1989 Harri Holkerin sinipunahallitus myönsi Aamulehdelle ja Kansan Lehdelle luvan perustaa Radio Tampere.

Nyt Aamulehti toistaa suorien lähetysten historiaa, sillä tänä vuonna toimitukseen on rakennettu studio, josta nähdään suora lähetys esimerkiksi Linnan juhlista Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.

Aamulehti.fi-sivustoa uudistetaan jatkuvasti. Aamulehden verkkoa alettiin kehittää kannattavaksi liiketoiminnaksi vuonna 2007.­

Neuvostoliitosta ongelmia ja iloa

Raittiuden kannattaja Aamulehti – jonka latomossa tosin joskus juopoteltiin – julkaisi ensimmäiset alkoholijuomailmoitukset 1969. Siveellisyyden vuoksi elokuvailmoituksista sahattiin paljaita rintoja pois. Aamulehden ja evankelis-luterilaisen kirkon suhde oli kiinteä.

Neuvostoliiton kanssa Aamulehti joutui hankauksiin 1960-luvun lopulla, kun lehden päätoimittaja Väinö Peltonen edusti kokoomuksen äärimmäistä oikeaa laitaa. Samaan aikaan Aamulehti alkoi tehdä intohimoista kulttuurijournalismia.

Vasemmiston ja oikeiston nokittelu kesti koko 1970-luvun. Vuonna 1970 lehti joutui vastakkain Kekkosen kanssa pääkirjoituksensa ”Presidentti vastaan oikeuslaitos” vuoksi.

Neuvostoliiton kaaduttua 1991 Aamulehden omistamalle Tampereen Kirjapaino Oy:lle tuli idästä isoja tilauksia. Boris Jeltsinin vaalilehteä painettiin 120 miljoonaa kappaletta.

Aamulehti muuttui sitoutumattomaksi 1992. Aamulehti oli siihen asti Kokoomuksen äänenkannattaja.

Tällainen on media vuonna 2045

Aamulehti on aina ollut aina rohkea, ennakkoluuloton kokeilija ja uudistaja. Niin nytkin, sanoo Porista Aamulehden päätoimittajaksi vuonna 2010 tullut Jouko Jokinen.

Tästä esimerkkinä ovat esimerkiksi monet Aamulehden järjestämät tapahtumat ja tempaukset, kuten Moron suosittu peräkonttikirppis, auditoriokeskustelut ja Vauvapipa-kampanja.

Aamulehden mobiilisovellus otettiin käyttöön syksyllä 2015. Aamulehteä luetaankin yhä enemmän pitkin päivää kuvaruuduilta, kuten älypuhelimista tai tableteilta.

- Tutkimusten mukaan kännykkä nousee ihmisillä taskusta jopa 200 kertaa päivän aikana, sanoo Alma Regionsin tuotekehitysjohtaja Jussi Maaniitty.

Mikä on se ihmisten tarve, johon Aamulehti voisi digitaalisuudella vastata?

Maaniitty aloittaa toistamalla erään seitsemänvuotiaan pojan vastauksen kysymykseen ”miten mediaa käytetään vuonna 2045”:

- Kun minä olen aikuinen, ei ole kännyköitä, telkkareita ja tabletteja. Uutiset tulevat kotona suoraan valkoiselle seinälle ja sanomalla voi valita, mitä haluaa: videota, kuvia, radion vai tekstiä. Sitten kun tiskaat, sanot sille, että ”Uutiset Kemistä” ja se laittaa kaikki videot, tekstit ja radiot Kemi-asioista siihen. Jos et pysty lukemaan, se lukee ne sulle.

- Pojan kuvaus on jo jossain määrin tätä päivää. Google Homen ja Amazon Echon kaltaiset laitteet kuuntelevat jo joidenkin kodeissa keskusteluja, ja yrittävät tunnistaa asioita, joissa voivat avustaa. Microsoftin Hololensin avulla voimme katsella ympäristöömme kiinnitettyjä hologrammeja.

Aamulehti voi tarjota oikeaa tietoa

Jussi Maaniitty muistuttaa, että me ihmiset haemme nykyään paljon tietoa erilaisista lähteistä, epäilyttävistäkin.

- Aamulehti voi toimia sisältövirtojen suodattajana, selvittää, mikä on totta ja mikä ei. Nopea reagointi estää väärän tiedon leviämistä. Suodattamisessa voimme käyttää apuna erilaisia teknisiä ratkaisuja.

Tulevaisuutta on myös asiakastiedon kerääminen, mittaaminen ja eri kanavien kautta kerätyn tiedon yhdisteleminen, asiakkaan luvalla.

- Tämä voi tuottaa meille tulevaisuudessa hienoja palveluita, jotka ovat henkilökohtaisia ja täyttävät tarpeemme juuri oikealla hetkellä. Tuleva hiihtoretki Lapissa voisi muokata uutisvirtaani ja tarjota tietoa Lapin tapahtumista.

Maaniitty tietää, että verkkopalveluita suunnitellessa pitää huomioida ihmisten tarve yksityisyydelle ja itsestä kerätyn tiedon hallinnalle. Ensin pitää saavuttaa asiakkaan luottamus.

Tekstissä on käytetty yhtenä lähteenä Jyrki Pietilän kirjaa Elämästä ihmiselle – 130-vuotiaan Aamulehden historia.

Syntymä

Ensimmäinen päätoimittaja oli Aukusti Alhovuori.

Perustajaisinä pidetään oululaissyntyistä lennätinpäällikköä, filosofian maisteria Fredrik Wilhelm Jalanderia, kokemäkeläissyntyistä tehtailijaa Anton Vuorista sekä helsinkiläissyntyistä kauppiasta Carl Wilhelm Åkerlundia.

Toimipaikat

Aamulehden toimitus on sijainnut Puutarhakatu 8:ssä ja 10:ssä, Kuninkaankadulla ja Sarankulmassa. Sarankulman toimipisteen hienouksiin kuului helikopterikenttä, ilman viranomaisten lupaa rakennettu.

Nykyiseen toimipaikkaansa Finlaysonille lehti muutti 2001.

Takaiskuja

Aamulehti oli lähellä konkurssia ostettuaan Saksasta painokoneen juuri väärään aikaan 1990-luvun laman kynnyksellä.

Vuonna 1903 Aamulehti lakkautettiin viikoksi. Syynä oli julkaistu Severi Nuormaan (silloin Nyman) runo, joka rivien välissä viittaa Suomen kokeneen sortoa.

Lehti lakkautettiin taas vuonna 1904, kun Aamulehdessä oli julkaistu murhatun kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin muistoartikkeli.

1980- ja 1990-luku

Vuonna 1980 Aamulehdessä otettiin käyttöön ”kuvaruutulehti” telset, eräänlainen internetin esiaste.

Aamulehdellä oli aluetoimituksia 1980-luvulla parhaimmillaan 20, Seinäjokea myöten.

Aamulehti Online ilmestyi verkossa ensimmäisen kerran 1996.

Kun Aamulehti-yhtymä MTV3 fuusioituivat, syntyi Alma Media Oyj vuonna 1997. Nykyisin MTV3 ei ole enää osa Alma Mediaa.

2000-luku

Aamulehden verkkoa alettiin kehittää kannattavaksi liiketoiminnaksi vuonna 2007.

Uusin painokone otettiin käyttöön 2013. Uuden painon kierrätysaste on jopa 99 prosenttia.

Aamulehti muuttui tabloidiksi vuonna 2014.

Aamulehden videopalvelu Klippi aloitti keväällä 2015.

Aamulehdessä on ollut vuosikymmenten varrella lukuisia liitteitä, kuten A-lisä, Valo sekä Moro, joka elää virkeänä edelleen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?