Vaikka koulutuksen ja ammatin ajatellaan usein vastaavan toisiaan, nykyään on harvinaista, että koulutus ja työ olisivat täysin sama asia. Koulutus ei enää valmista opiskelijoita tiettyyn ammattiin tai työtehtäviin, vaan samoista koulutuksista sijoitutaan hyvinkin erilaisiin töihin.
Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtajan Jukka Eero Vuorisen mukaan epävarma työllisyystilanne saa nuoret takertumaan sellaisiin koulutusaloihin, joissa on olemassa selkeät ammattikuvat.
– Selkeät ammatit tuntuvat turvalliselta vaihtoehdolta epävarmuuden aikoina, ja sen vuoksi esimerkiksi lääketieteessä on hurjia hakijamääriä. Monet kuitenkin sulkevat silmänsä siltä tosiasialta, että vain pieni osa hakijoista pääsee sisään.
Nuori, oletko miettinyt näitä ammatteja?
Business controller
Työtehtävät: Työskentelee tavallisesti yrityksen tai organisaation taloushallinnossa. Työtehtäviin kuuluu yrityksen liiketoimintaan liittyvät tehtävät, kuten taloudellisen tiedon tuottaminen ja analysointi, liiketoiminnan ja markkinoiden kehityksen seuraaminen sekä johdon neuvonantajana toimiminen.
Koulutus: Usein laskentatoimen ja rahoituksen opinnot yliopistossa tai muu kauppatieteiden koulutus. Ammattikorkeakoulussa tradenomi.
Analyytikko
Työtehtävät: Analyytikko arvioi pörsseissä noteerattujen yritysten taloudellista kehitystä, ja sen vaikutuksia osakekursseihin. Työ koostuu tiedonhankinnasta, tietojen analysoinnista sekä osto- ja myyntisuositusten antamisesta. Analyytikkoja työllistävät pankit, vakuutusyhtiöt ja suuryritykset.
Koulutus: Korkeakoulututkinto, usein kauppatieteistä. Jos analyytikko seuraa tiettyä toimialaa, hänellä voi myös olla kyseisen alan koulutusta.
Ohjelmistosuunnittelija/ -kehittäjä
<Erotin/>
Työtehtävät: Työskentelee ohjelmistojen suunnittelun, toteutuksen, kehityksen ja ylläpidon tehtävissä. Tehtäviin voi kuulua myös asiakaspalvelua ja kouluttamista. Työ voi kohdistua esimerkiksi käyttöjärjestelmiin, sovelluksiin tai laitteiden ohjelmistoihin.
Koulutus: Yleisimmin tietotekniikan, ohjelmistotuotannon tai tietojenkäsittelytieteen korkeakoulututkinto.
Account manager / asiakkuuspäällikkö
Työtehtävät: Vastaa yrityksen myyntikanavista ja asiakassuhteista ja osallistuu asiakkuuksien kehittämiseen. Vastuualueet vaihtelevat yrityksen liiketoiminnan mukaan.
Koulutus: Voi suuntautua monen koulutusohjelman kautta. Yleisimpiä kauppatieteet ja ammattikorkeakoulussa tradenomi.
Sisäinen tarkastaja
Työtehtävät: Arvioi muun muassa organisaation sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja hyvän hallintotavan toteutumista. Tarkoituksen tuoda lisäarvoa organisaatiolle ja kehittää sen toimintaa.
Koulutus: Tavallisimmin kauppatieteiden eri suuntautumisvaihtoehdot, kuten laskentatoimi ja rahoitus tai yritysjuridiikka.
Prosessitekniikan insinööri
Työtehtävät: Työskentelee johto-, suunnittelu- ja kehitystehtävissä prosessiteollisuudessa, joka jalostaa raaka-aineita kuten puuta, öljyä ja mineraaleja erilaisiksi tuotteiksi. Työpaikkoja on muun muassa kemianteollisuudessa, kemiallisessa metsäteollisuudessa ja metallien jalostuksessa.
Koulutus: Prosessi- ja materiaalitekniikkaa voi opiskella ammattikorkeakouluissa.
Hankintapäällikkö/ -insinööri
Työtehtävät: Vastaa yrityksen hankintatoiminnasta. Tehtäviin kuuluu hankintaprosessien suunnittelu, ohjaaminen ja kehittäminen sekä yhteistyö tavarantoimittajien kanssa.
Koulutus: Yliopistossa logistiikan tai kauppatieteiden tutkinto. Ammattikorkeakoulussa insinöörin tutkinto suuntautuen logistiikkaan tai tradenomi.
Lähteet: töissä.fi, ammattinetti.fi
Näihin paikkoihin helppo päästä
Hakupainealoilla, kuten oikeustieteessä, lääketieteessä ja kauppatieteissä on kova kilpailu opiskelupaikoista, mutta Suomesta löytyy myös aloja, jonne on todella helppo päästä opiskelemaan. Esimerkiksi venäjää ja saksaa osaaville yliopiston ovet avautuvat helposti, sillä kieliä opiskellaan lukiossa nykyään vähän.
Myös matemaattiset alat ja luonnontieteet löytyvät vähiten suosittujen hakukohteiden joukosta, vaikka Suomen Pisa-tulokset ovatkin aineissa huipputasoa. Vuorisen mukaan oppilaiden kiinnostusta näitä aineita kohtaan pitäisi saada kasvatettua jo alakoulussa.
– Meillä on vuosittain noin 30 000 ylioppilasta, joista kolmasosa on lukenut pitkää matematiikkaa ja luonnontieteitä. Jatko-opiskelupaikkoja, joissa tätä osaamista tarvitaan, on kuitenkin noin 15 000, eli meillä ei ole riittävästi osaajia näihin paikkoihin.
Joillakin aloilla koulutusta ei ole enää edes kannattavaa tarjota, sillä hakijoita ei ole. Esimerkiksi siivous- ja puhdistusala ei kiinnosta nuoria. Koulutusalan valinnassa korostuu Vuorisen mukaan Suomessa se, että nuoret etsivät vastinetta kouluaineille.
– Jos on esimerkiksi ollut hyvä historiassa, nuorelle voi tuntua helpolta vaihtoehdolta lähteä opiskelemaan historiaa myös jatko-opintoihin. Tämä logiikka on Suomessa jopa häiritsevän vahva. Haittana on, että ne alat, joilla ei ole vastinetta peruskoulun tai lukion oppiaineissa, jäävät vaille hakijoita.
Työelämässä käytetään nykyään ammateista usein englanninkielistä termistöä. Vuorisen mukaan englanninkielisyys voi myös etäännyttää hakijoita, kun ammattinimikkeestä ei selviä, mitä työ pitää todella sisällään.
