Sdp:n kannatus oli maaliskuussa 21,1 prosenttia ja perussuomalaisten 20,1 prosenttia.
Edellisessä Alma-kyselyssä ero oli viisi prosenttiyksikköä perussuomalaisten hyväksi (21,7–16,7).
Muut puolueet tulevat kaukana sdp:n ja perussuomalaisten takana. Kolmanneksi suosituimman puolueen, kokoomuksen, kannatus oli 16,8 prosenttia.
Muut hallituspuolueet keskusta (11,9%), vihreät (10,7%), vasemmistoliitto (7,8%) ja rkp (4,6%) eivät ole saaneet sdp:n kaltaista buustia kannatukseensa.
Eniten kannatustaan menettivät vihreät (-1,9 prosenttiyksikköä) ja perussuomalaiset (-1,6 prosenttiyksikköä).
Tietoykkösen mukaan sdp näyttäisi lisänneen kannatustaan Helsingissä ja Uudellamaalla. Puolue on saanut uusia kannattajia erityisesti 18–59-vuotiaista naisista, 30–44-vuotiaista miehistä sekä edellisissä vaaleissa vihreitä tai perussuomalaisia äänestäneistä.
Kysely tehtiin 20.–27. maaliskuuta, jolloin Suomi oli käytännössä jo kokonaan kiinni koronavirusepidemian takia. Kysely tehtiin normaalia tiiviimmällä aikataululla, koska haluttiin mitata, miten nopeasti Suomessa kiihtynyt koronakriisi vaikutti puolueiden kannatukseen.
Tutkija: Viestintä Marinin vahvuus
Tampereen yliopiston politiikan tutkijan Johanna Vuorelman mukaan sdp:n kannatusloikan taustalla ovat Suomessa vallitsevat poikkeusolot ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) julkiset esiintymiset.
– Pääministeripuolue erottuu Suomessa hyvässä ja pahassa. Pääministerivetoisuus näkyy näissä kannatusmittauksissa, Vuorelma sanoo.
Vuorelman mukaan Marin on esiintynyt koronakriisin aikana edukseen, mutta hallitusviisikon muut ministerit Katri Kulmuni (kesk.), Maria Ohisalo (vihr.), Li Andersson (va.s) ja Anna-Maja Henriksson (r.) ovat jääneet vähän paitsioon.
– Muiden puolueiden puheenjohtajat eivät nouse esiin samalla tavalla kuin Marin pääministerinä.
Entinen pääministeri Antti Rinne (sd.) sai paljon kritiikkiä epäselvästä viestinnästä. Vuorelman mukaan viestintä on Marinin vahvuus. Tämä korostuu poikkeusoloissa.
– Politiikassa on pitkälti kyse viestinnästä eli siitä, millä tavalla asioista kerrotaan julkisuuteen. Ja Marinin kanssa siinä ei ole ollut mitään ongelmia. Se on se suurin ero.
– Marin on poikkeuksellisen selväsanainen, johdonmukainen ja esiintyy hyvin selkeästi. Varmasti eri väestöryhmät kokevat sen miellyttävänä, ettei tarvitse ikään kuin tulkita, mitä pääministeri nyt tarkoitti.
Pääministeri Sanna Marin ja hallitusviisikko.
Oppositio haastavassa asemassa
Vuorelman mukaan koronakriisi tekee hallituksen haastamisen oppositiolle vaikeaksi.
– Tässä tilanteessa ei ole muodostunut sellaista perinteistä oppositio-hallitus -jakolinjaa. Ja jos miettii opposition tarjoamaa vaihtoehtoa, niin sitähän ei käytännössä ole, Vuorelma sanoo.
Vuorelman mukaan hallituksen haastaminen on tällä hetkellä erityisen vaikeaa perussuomalaisille, koska koronakriisi ei liity puolueelle tärkeisiin asiakysymyksiin eli maahanmuuttoon ja ilmastoon.
– Suomessa kriisiajalle tyypillinen ilmapiiri painottaa aika paljon yhtenäisyyttä ja konsensusta, että pienen maan pitää olla kriisin keskellä yhtenäinen.
– Tässä mielessä asettuminen pääministeripuolueen taakse on linjassa poliittisen kulttuurin kanssa, jossa ajatellaan, että kriisistä selviytyminen vaatii päätöksentekijöiden tukemista.
Näin kysely tehtiin
Kyselyn toteutti Alma Media Suomi Oy:n toimeksiannosta Tietoykkönen Oy.
Haastattelut (1 200 kappaletta) tehtiin monikanavaisesti puhelinhaastattelujen ja internet-kyselyn yhdistelmänä poikkeuksellisen lyhyellä aikavälillä 20.–27.3.2020. Puhelinhaastatteluista vastasivat Tietoykkösen omat tutkimushaastattelijat.
Otantamenetelmänä käytettiin satunnaisotannan ja kiintiöpoiminnan yhdistelmää. Vastaajat edustavat äänestysikäisiä suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Puoluekantansa ilmaisi 80 prosenttia vastaajista (961 henkilöä).
Tutkimuksen virhemarginaali kaikkien vastaajien osalta (n=1200) on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kannatusarvio-osiossa (n=961) suurimman puolueen virhemarginaali on 2,6 prosenttiyksikköä suuntaansa.
