Tästä kuvasta idea syntyi: Punavankien teloituskuva on todennäköisesti lavastettu - Kotimaa - Aamulehti

Tästä kuvasta idea syntyi: Punavankien teloituskuva on todennäköisesti lavastettu

25.4.2017 19:47

Kohua tiistaina nostattaneen Rahapajan uuden juhlarahan esikuvana todennäköisesti oleva kuva löytyy Työväenarkiston kokoelmista Helsingistä. Sama kuva löytyy myös internetistä hakusanoilla punavangin teloitus. Kuva itsessään on jo pienen kohun väärti, se on nimittäin todennäköisesti lavastettu.

Kolikon suunnittelija, muotoilija Ilkka Suppanen myönsi Aamulehden haastattelussa, että kolikon kuvan esikuvana on oikea valokuva. Hän sanoo haastattelussa, ettei halua ajatella, ammutaanko kuvassa punaisia vai valkoisia.

Kun kolikkoa vertaa Työväenarkistosta löytyneeseen kuvaan, yhtäläisyydet ovat selvät.

Tällä viikolla juhlaistusta juhlarahasta on noussut kuuma keskustelu.­

Historian professori Pertti Haapala Tampereen yliopistosta kertoo, että kuva on mitä suurimmalla todennäköisyydellä lavastettu. Sitä mieltä oli jo 1960-luvulla kuvaa tutkinut Jaakko Paavolainen. Hänen mukaansa kuvan tiedot ajasta ja paikasta eivät pidä yhtä historian kanssa. Haapalan mukaan kuvia lavastettiin sekä sisällissodan aikana että sen jälkeen, joten kuva ei todennäköisesti ole autenttinen.

Haapalan mielestä kuva on joka tapauksessa harvinaisen epäonnistunut ja naiivi valinta kuvaamaan sisällissotaa.

– Se ei toimi symbolina sisällissodalle. Jos olisin teloittajien osastossa, en ehkä haluaisi muistella juuri tuota tapahtumaa. Hävinneetkään eivät halua olla ikuisesti uhreja. Ymmärrän logiikan siitä, että kolikossa on sekä hyvä että huono asia, kun se oikein selittämällä selitetään. Mutta juuri tuo kuva ei ole hyvä valinta.

Haapala ei osaa sanoa, mikä muu olisi ollut parempi valinta, jos halutaan muistella sisällissotaa hankalana aikana, josta selvittiin. Mutta ainakaan se kuva ei hänen mielestään ole lavastettu teloituskuva.

- Juhlarahalla on iso symboliarvo, siksi siihen valitulla kuvalla on merkitystä. Taiteilija ei tule ehkä ajatelleeksi, miten tuollainen kuva vaikuttaa vastaanottajassa, pohtii Haapala.

Hän kertoo esimerkin vaikuttavasta valokuvasta sisällissodan ajalta.

- Vapriikin näyttelyssä on kuva Hatanpään valtatielle kuolleesta pienestä pojasta. Hän oli sodan viaton uhri. Se kuva on hyvin koskettava.

Haapala myös muistuttaa, että Kalevankankaan hautausmaalle Tampereelle pystytetty punaisten hautamuistomerkki nostatti aikanaan pahaa verta tekstinsä vuoksi.

- Siinä on teksti 1918 vakaumuksensa puolesta sortuneiden työläisten muistolle. Eiväthän punaiset kokeneet sortuneensa mihinkään, vaan he taistelivat oman asiansa puolensa.

Jos sisällissotaa halutaan muistella tai kunnioittaa, pitäisi Haapalan mielestä sodan uhreille antaa ihmisarvo.

Pertti Haapala haastatteli ensimmäisenä Tampereen yliopiston Alusta! -verkkojulkaisu

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?