Kolea viima puhaltaa takinliepeestä sisälle. Lunta, tai oikeastaan räntää, vihmoo taivaalta. Perinteinen suomalainen kevätkeli, mutta joillakin on jo syksy mielessä.
Jämsän seudun riistanhoitoyhdistys ja Metsästysseura Kytät ry:n riistanhoitojaosto järjestivät yhteisen talkoohetken, jonka aikana rakennettiin sorsien tulevia pesimispaikkoja.
Mika Paananen ja Lauri Lehto ovat tehneet keinopesiä aiemminkin, joten he opastivat muut alkuun.
- Meillä on tässä aineksia 20 tekopesään, Paananen kertoo.
Tekopesän idea perustuu siihen, että sorsalle saadaan turvallinen paikka hautoa munia.
Keinopesiä Päijänteelle ja pikkujärville
Ruotsulan koulun kentällä valmistuu pesiä ripeään tahtiin. Nippusiteitä kuluu, eikä verenvuodatukseltakaan vältytä. Ainakin Lehdon käsiä katsellessa tulee mieleen, että viiltohanskat olisivat tässä harrastuksessa kova sana.
- Tämä on helppo ja yksinkertainen valmistaa. Näitä pesiä viedään sekä Päijänteelle että pienille järville, Paananen sanoo.
Tekopesän idea perustuu siihen, että sorsalle saadaan turvallinen paikka hautoa munia. Pesä suojaa munia pedoilta, kuten minkeiltä ja supikoirilta.
- On tutkittu, että vain viidennes maapesissä haudotuista munista kuoriutuu, mutta 80 prosenttia keinopesien sorsanmunista selviää, Paananen kertoo.
Tekopesän kustannukset eivät päätä huimaa ja pesän voi myös huoltaa.
Yksi tekopesä maksaa alle kymmenen euroa
Jämsässä on tällä hetkellä vahva sorsakanta. Seudulla on myös paljon innokkaita sorsastajia, talkoilijat tietävät kertoa.
Tekopesien rakentaminen onkin yksi keino ylläpitää elinvoimaista kantaa ja varmistaa se, että myös metsästäjät voivat linnustaa vaarantamatta vesilintukantaa.
- Yhden tekopesän hinnaksi jää alle kymmenen euroa, Lauri Lehto laskee.
Kun huolto tehdään asianmukaisesti, keinopesä kestää useamman vuoden.