Koulu-uudistus tuo ammattikoululaiset työpaikoille oppimaan – nostattaa karvoja ammattiliitoissa - Kotimaa - Aamulehti

Koulu-uudistus tuo ammattikoululaiset työpaikoille oppimaan – nostattaa karvoja ammattiliitoissa

Suomessa meneillään oleva ammattikoulu-uudistus on suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen. Kuva on Pyynikin ammattioppilaitoksen seinästä.

15.3.2017 17:41

Ammatillinen koulutus uudistuu ensi vuoden alussa täysin. Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on yhtenäistää nykyinen sirpaleinen ammattikoulutus ja samalla lisätä koulutuksen tehokkuutta ja yksilöllisyyttä.

Rahaakin uudistuksella säästyy: hallitus tavoittelee yhteensä 190 miljoonan säästöjä, joita saadaan aikaan muun muassa vähentämällä oppilaitoskiinteistöjä. Kaikkiaan ammatilliseen koulutukseen on budjetoitu tälle vuodelle runsaat 1,7 miljardia euroa.

- Syrjäytymisen näkökulmasta katsoen uudistukselle ei ollut vaihtoehtoja, niin iso ongelma opintojen keskeyttäminen ja heikko ammattikoulutuksesta työllistyminen ovat, perustelee opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Opiskelijoille uudistus näkyy selvimmin siinä, että nykyinen työssä oppiminen korvataan koulutussopimuksella. Ammattiliitot pelkäävät, että hallitus on luomassa palkattoman työvoiman reserviä, sillä koulutussopimus eroaa muun muassa oppisopimuksesta siten, että opiskelija ei ole työsuhteessa eikä saa palkkaa.

Grahn-Laasosen mukaan asia on huomattu lainvalmistelussa.

- Työssä oppimiselle luodaan tarkat pelisäännöt. Sen on aina lähdettävä oppijan tarpeista, Grahn-Laasonen muistuttaa.

Kolmen kastin työvoimaa

Nykyisin harjoittelua on 180 opintopisteen tutkinnosta vähintään 30 pistettä. Ylärajaa ei ole. Koulutussopimuksessa sen sijaan ei harjoittelulle olisi vähimmäis- tai enimmäismäärää.

Lakiesitykseen ammattikoulutuksen uudistamisesta annettiin liki parisataa lausuntoa. Yksi eniten kritisoituja kohtia oli juuri työpaikalla tapahtuvan harjoittelun epämääräisyys ja sen nivoutuminen nykyiseen oppisopimuskoulutukseen.

Tulevaisuudessa työpaikoilla voisi periaatteessa olla kolmenlaisia työntekijöitä: yrityksen palkkaamia, oppisopimuksella työtä tekeviä ja koulutussopimusopiskelijoita.

Jokaisella ryhmällä on omat säädöksensä. Uudessa koulutussopimuksessa työaikalakia kuitenkin sovelletaan samalla tavalla kuin nykyisessä työssäoppimisessakin.

- Työnantaja voi teettää koulutussopimuksella töissä olevalla opiskelijalla ainoastaan sellaisia työtehtäviä, jotka ovat osaamisen kannalta olennaisia, Grahn-Laasonen painottaa.

Se, mitä työpaikalla, ja tutkintoa suorittaessa muutenkin, opiskellaan, päätetään opiskelijalle tehtävässä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOS).

- Ideana on kaikissa tilanteissa varmistaa, että se oppiminen työpaikalla järjestyy, ministeri täydentää.

14. 3 julkaistussa STT:n jutussa kerrottiin virheellisesti, että hallitus tavoittelee säästöjä muun muassa lakkauttamalla oppilaitoksia. Säästöjä saadaan aikaan muun muassa vähentämällä oppilaitoskiinteistöjä.

Lisäksi jutusta saattoi saada kuvan, että nykyisin työssäoppimisen opintopisteissä olisi jokin yläraja, vaikka sitä ei ole nytkään.

Tämän lisäksi jutussa todettiin, että koulutussopimusopiskelijoita eivät koskisi työaikasäännökset. Uudessa koulutussopimuksessa työaikalakia kuitenkin sovelletaan samalla tavalla kuin nykyisessä työssäoppimisessakin. Korjattu tai muokattu näitä kohtia.

Ammattikoulu-uudistus on suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen. Lähes kaikki uudistuu: muun muassa rahoitus, tutkintojen rakenne ja tutkintojen säätely.

Ammatilliseen koulutukseen hakeuduttaisiin tulevaisuudessa pääasiassa jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Kevään yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville.

Nuorten ja aikuisten koulutus yhdistyy. Jokaiselle opiskelijalle räätälöidään sopiva opintopolku.

Oppilaitoksia palkitaan sekä opiskelijan valmistumisesta että työllistymisestä. Tulevaisuudessa 35 prosenttia rahoituksesta tulisi suoritettujen tutkintojen tai tutkinnon osien mukaan ja 15 prosenttia työllistymisen tai jatko-opintoihin siirtymisen perusteella. Nykyisin tulosrahoitus muodostaa vain kolmisen prosenttia oppilaitosten rahoituksesta.

Ammatillisten tutkintojen määrä vähenee yli puolella. Kun tutkintoja on nykyisin 351, pärjätään tulevaisuudessa 164 tutkinnolla.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut