Kummitusjutut leviävät Whatsapissa – Nokialla nuoret ajavat keskiyöllä taiteilija Ossi Somman pihaan - Kotimaa - Aamulehti

Kummitusjutut leviävät Whatsapissa – Nokialla nuoret ajavat keskiyöllä taiteilija Ossi Somman pihaan

Ossi Somma vakuuttaa, ettei heidän kotitalossaan kummittele. Sommat ovat asuneet talossa jo yli 40 vuotta, eikä siellä ole koskaan tapahtunut mitään yliluonnollista. He toivovat, että saisivat jatkossakin nukkua yönsä rauhassa.

13.1.2017 10:34

Lauantaina keskiyöllä Elisa Aaltola lähtee ulkoiluttamaan koiriaan illan viimeiselle lenkille Siurossa. Hän kävelee naapurinsa taiteilija Ossi Somman talon ohitse, kuten joka päivä.

Vierelle kaartaa punainen henkilöauto, jonka kyydissä istuu neljä 20–25-vuotiasta nuorta.

- Tiedätkö missä on se Siuron kummitustalo? yksi heistä kysyy avatusta ikkunasta.

Elisa Aaltola sanoo, ettei sellaista olekaan. Nuoret ottavat kännykän käteensä ja tarkastavat sen ruudulta ilmeisesti osoitteen.

- Ei, kyllä se täällä on, he sanovat ja kaartavat autollaan Somman pihaan.

Nuoret ilmeisesti kuitenkin huomaavat piharakennuksen valvontakamerat ja lähtevät nopeasti pois.

- He vaikuttivat hyvin harmittomilta. Ehkä he eivät tienneet, että talossa asutaan, Aaltola kertoo.

Ossi Somman veistokset voivat vaikuttaa aavemaisilta.

Kivi sisään ikkunasta

Kummitustalo, siinäkö syy ilkivallalle, josta Somman iäkäs pariskunta on joutunut kärsimään? Aamulehti uutisoi marraskuussa, kuinka heidän makuuhuoneen ikkunasta heitettiin sisään kivi kaksi kertaa yhden viikon aikana.

Karmea yöherätys: Nokialaistaiteilijan makuuhuoneen ikkuna rikottiin kivellä kahdesti viikon aikana

Valtava kivenjärkäle lensi toisella kerralla suoraan parin sängyn yli. Jos se olisi iskeytynyt päähän, olisi jälki ollut varmasti pahaa.

Ovatko kaiken tämän takana siis nuorten keskuudessa levinneet kummitusjutut?

Huhu leviää verkossa

Parikymmentä 15-vuotiasta nokialaisnuorta istuu koululuokassa hiljaisena ja katselee toisiaan naureskellen. Neljä poikaa myöntää kuulleensa juttuja Siuron kummitustalosta.

- Whatsapissa siitä kiersi jotakin juttuja, yksi heistä sanoo ja muut nyökkäilevät.

Sen enempää he eivät suostu asiasta puhumaan. Nuoret kuitenkin myöntävät, että kummitusjutut ja -talot kiehtovat.

- Ollaan me käyty Pitkäniemen sairaalan vanhalla hautausmaalla ja siinä kaupungintalon lähellä olevassa kummitustalossa, he kertovat.

Yksi pojista kertoo käyneensä kummituskartanossa Ylöjärvellä.

Mikä paikoissa sitten kiehtoo?

- Niistä haetaan jännitystä elämään. Ja me halutaan pelotella itseämme, yksi tytöistä sanoo.

”Jonkun kotiin ei mennä ilman lupaa”

Aavetaloja ja ihmiskohtaloita -kirjan kirjoittanut rajatiedon tutkijaksi ja Suomen historian asiantuntijaksi itseään tituleeraava Mauri Karvonen on vieraillut kymmenissä väitetyissä kummitustaloissa.

Yksi asia on hänen mielestään kuitenkin erittäin tärkeä.

- Sanon jo kirjani alkusanoissa, että moni kohde on yksityisessä omistuksessa ja mahdollisesti jonkun koti. Sinne ei mennä ikinä ilman lupaa, Karvonen huomauttaa.

Hän kertoo, että yleensä kummitustarinat lähtevät liikkeelle paikkaan liitetystä tarinasta, eli historiasta.

- Internetillä on nykyään valtava voima ja tieto leviää nopeasti. Ikävä kyllä myös se väärä. Näitä vääriä tarinoita saa oikoa tämän tästä, hän sanoo.

Ja sellaisesta kyse on nytkin. Somman tilalta ei ole koskaan ennen kulkenut kummitusjuttuja. Sen sijaan taiteilijan teokset saattavat olla monen silmissä aavemaisia, joten tarinat voivat kummuta niistä.

- Ihmisiä on aina kiehtonut se mitä ei voi ymmärtää. Se aiheuttaa myös pelkoa ja pelko on mielestäni tietämättömyyttä, Karvonen korostaa.

Helvetinhauta

Tarinoita tilan menneisyyteen toki liittyy. Kansallisesti tunnetun ja arvostetun Ossi Somman taidepiha ja pariskunnan koti sijaitsee vanhassa Penttilän koulussa.

Tila on mäen kohdalla, jota on ennen kutsuttu helvetinhaudaksi. Nokian Uutiset kertoi 14.1.1970, että helvetinhauta-nimi juontaa juurensa aikaan, kun ennen Porin rautatietä tavarankuljetukset hoidettiin hevosilla.

Pitkiä lankkuja vietiin Poriin hevosen vetämässä reessä. Erään lankkujen viejän kuorman kerrotaan kaatuneen jyrkässä mäessä ja syöksyneen syvään kuoppaan.

Itse Penttilän koulu aloitti toimintansa vuonna 1892 ja se lopetettiin 1960-luvun lopulla. Tilat vuokrattiin parille perheelle ja lisäksi kahdelle taiteilijalle ateljeeksi. Heistä toinen oli Ossi Somma.

Suurempi koulurakennuksista paloi vuodenvaihteessa 1970. Mukana paloi myös taiteilijoiden ateljeet teoksineen.

Somma aloitti palon jälkeen uudelleen Nokian Pirkkalaistorilla sijaitsevan Turkiskauppiaat -teoksen tekemisen jäljelle jääneessä pienemmässä koulurakennuksessa.

Vuonna 1975 hän päätti muuttaa taloon vaimonsa Sinikka Somman kanssa. Siitä saakka Sommat ovat asuttaneet taloa. Pihamaalle on syntynyt vuosien varrella vaikuttava veistospuisto.

Sommat nauravat tarinoille

- Ai tämäkö muka kummitustalo? No luulisi että mekin sen tietäisimme, jos niin olisi, Sinikka Somma naurahtaa olohuoneessaan.

Vanhan talon lattialankut natisevat askeleen alla. Kotoisa tuli palaa kamiinassa. Aavemaista siellä ei kuitenkaan ole.

- Ei täällä ole koskaan tapahtunut mitään outoja. Kummitustalo tämä ei tosiaankaan ole, Ossi Sommakin toteaa.

He ihmettelevät tosissaan sitä, että nuoriso on mieltänyt paikan sellaiseksi.

- En ole ikinä kuullut yhtä ainoaa kummitustarinaa tähän paikkaan liittyen. Olisivatkohan nuoret saaneet ajatuksen päähänsä noista Ossin veistoksista? Sinikka Somma ihmettelee.

Piha-alueen veistospuisto on avoin kaikille, joten pihamaalla saa käydä.

- Se ei meitä haittaa. Nuoret voivat ihan hyvin käydä siellä vaikka keskellä yötä. Kunhan eivät riko paikkoja eivätkä tule tänne meidän talollemme, Ossi Somma sanoo.

- Onhan kummitustarinatkin toki tapa saada nuoret kiinnostumaan taiteesta, hän hymähtää.

Katso videolta, miltä näyttää Ossi Somman veistospiha:

Ei kuolemaa

90-vuotias Ossi Somma lähtee kävelemään veistospuistonsa läpi. Vahasta tehdyt aavemaisilta näyttävät hahmot heiluvat tuulessa. Ne ja maassa seisovat ristit saavat aikaan kieltämättä hieman aavemaisen tunnelman.

Somman taide ei kuitenkaan kuvaa kuolemaa. Maineikkaan taiteilijan teokset ovat yhteiskuntakriittisiä.

Pysyviä teemoja ovat muun muassa ahneus, välinpitämättömyys ja kapitalismi.

- Ennen kaikkea kuvaan epäoikeudenmukaisuutta, Somma kertoo teoksensa vierellä.

Naapurit vahtivat

Elisa Aaltola jatkaa iltamyöhäisiä lenkkejä koiriensa kanssa ja aikoo vastaisuudessakin pitää silmänsä auki.

- Ja niin tuntuvat tekevän kaikki muutkin tässä vieressä asuvat. On kamalaa, että vanhoja ihmisiä häiritään, hän sanoo.

Kun yö saapuu, heiluvat Ossi Somman teoksen tuulenvireessä.

Kummituksia ei näy.

Ossi Somma on vuonna 1926 syntynyt taiteilija. Hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksella ja Repin-instituutissa Leningradissa.

Somman töitä on esitelty useissa näyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla.

Tunnustuksia: 1980– Valtion taiteilijaeläke, 1996 Suomi-palkinto, 2000 professorin arvonimi, 2013 Suomen Leijonan komentajamerkki.

Somman veistospuisto ja vahakabinetti on avoinna ympäri vuoden Siurossa. Paikkaan on vapaa pääsy.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut