Yksi varma keino parantaa koulumenestystä: Pojan on pakko liikkua – tytöillä yhteyttä ei ole - Kotimaa - Aamulehti

Yksi varma keino parantaa koulumenestystä: Pojan on pakko liikkua – tytöillä yhteyttä ei ole

30.11.2016 12:51

Jos pitäisi antaa mahdollisimman hyödyllinen vinkki kouluikäiselle, se kuuluisi näin: liiku, liiku ja liiku.

Tutkijoille on nimittäin yhä selvemmin paljastumassa, millainen ihmelääke liikunta on.

Eikä kysymys ole vain ylipainosta ja elintapasairauksista. Kysymys on yhtä lailla aivoista.

Tärkeitä vuosia ovat etenkin alakoulun ensimmäiset.

Uuden tutkimuksen mukaan istuva elämäntapa on yhteydessä 6–8-vuotiaiden poikien heikkoon lukutaitoon kolmena ensimmäisenä kouluvuonna.

Asia selviää Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksesta. Se on tehty yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Cambridgen yliopiston kanssa.

Suora yhteys muistiin

Mistä liikunnan ja lukutaidon yhteys sitten johtuu?

- Liikunta parantaa aivojen aktiivisuutta. Ne mekanismit, jotka liittyvät tarkkaavaisuuteen, aktivoituvat voimakkaan, pitkäaikaisen liikunnan harrastamisen aikana, sanoo tutkimusryhmän Eero Haapala Itä-Suomen yliopisto biolääketieteen yksiköstä.

Liikunnalla on suora yhteys muistin toimintaan.

- Se voi kasvattaa hippokampuksen, eli muistikeskuksen, kokoa. Niin muistiinpainaminen ja oppiminen parantuu.

Lisäksi Haapala muistuttaa, että liikunta voi lisätä sosiaalisia suhteita koulussa.

– Kun oppilas viihtyy paremmin, hän oppii paremmin.

- Kannattaa myös muistaa, että lasten liike on useimmiten jonkinlaista peliä ja leikkiä.

Tytöillä yhteyttä ei ole

Yllättävää tutkimuksessa on se, että tytöillä samankaltaista yhteyttä liikunnan ja lukutaidon välillä ei löytynyt.

Miksi näin on, siihen tutkimus ei vastaa. Haapala on kuitenkin pohtinut asiaa.

- Kouluun mentäessä tytöt ovat hieman poikia verran kypsempiä, ehkä se vaikuttaa. Ja pojilla liikunta on muutenkin ehkä enemmän mukana arjessa.

Kaksi tuntia päivässä

Tutkimuksessa seurattiin 153 kuopiolaista 6–8-vuotiasta lasta ensimmäiseltä kolmannelle luokalle.

Fyysistä aktiivisuutta ja passiivisuutta mitattiin yhdistetyllä syke- ja liikemittarilla. Lukutaitoa ja matemaattista osaamista mitattiin standardoiduilla testeillä.

Ongelmia lukutaidossa oli etenkiin pojilla, joille kertyi alle kaksi tuntia reipasta fyysistä aktiivisuutta sekä yli 3,5 tuntia fyysisesti passiivista aikaa päivässä.

Mutta eikö yli kaksi tuntia liikuntaa päivässä ole paljon?

- Ei sen pitäisi olla temppu eikä mikään.

Haapalan mukaan tutkimuksessa seuratuista lapsista noin puolet liikkui yli kaksi tuntia ja puolet alle.

Liikunta on normaalia

Haapalan mielestä istuva elämäntapa on aikamme vitsaus. Elintapamme eivät tue liikkumista. Istumme näyttöjen ääressä ja ajamme autolla kaikkialle.

- Ongelma on paha varsinkin nyt, kun oppimisella on osaamiselle suurempi merkitys kuin koskaan.

Oikeastaan liikuntaa ei pitäisi ajatella lääkkeenä, suosittelee Haapala.

- Ehkä meidän pitäisi ajatella, että liikunnallinen elämäntapa on normaali, silloin aivot toimivat oikein. Sen sijaan istuva elämäntapa on epänormaali.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?