Tytöt ovat jo selvästi poikia parempia matematiikassa – kaiken kaikkiaan taso heikentynyt - Kotimaa - Aamulehti

Tytöt ovat jo selvästi poikia parempia matematiikassa – kaiken kaikkiaan taso heikentynyt

29.11.2016 12:53

PISA-tutkimuksessa aiemmin havaittu notkahdus nuorten osaamisessa näkyy nyt myös neljännellä luokalla. Etenkin poikien tulokset ovat heikentyneet. Tytöt ovatkin kiilanneet poikien ohi kaikilla tutkituilla osa-alueilla.

Oppilaiden asenteisiin ja valmiuksiin pitäisi vaikuttaa jo peruskoulun alkaessa. Tällaisiin tuloksiin on tultu tänään julkistetussa kansainvälisessä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista arvioivassa TIMSS-tutkimuksessa.

Osaaminen heikentynyt neljän vuoden aikana

Peruskoulun neljäsluokkalaisten luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen on heikentynyt selvästi vuosien 2011 ja 2015 välillä. Vuonna 2011 luonnontieteiden osaamisen kansallinen keskiarvo oli 570 pistettä, mutta vuoden 2015 arvioinnissa enää 554 pistettä.

Erotus tarkoittaa noin puolen kouluvuoden oppimäärää.

Pudotus matematiikassa on ollut hieman loivempi, 545 pisteestä 535 pisteeseen. Vuoden 2011 tutkimuksen kärkimaista Suomi oli ainoa, jonka tulokset heikkenivät neljän vuoden aikana.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen neljäsluokkalaiset sijoittuivat luonnontieteissä jaetulle viidennelle sijalle. Vuonna 2011 Suomi oli kolmannella sijalla.

Nyt Suomen edellä olivat Singapore, Korea, Japani ja Venäjä.

Matematiikassa Suomen sijoitus on pudonnut jaetulle 13. sijalle, kun edellisen kerran Suomi oli kahdeksas.

Kärjessä olivat matematiikassa viisi Aasian maata tai aluetta: Singapore, Hongkong, Korea, Taiwan ja Japani.

- Huolimatta tulosten heikentymisestä suomalaislasten tiedolliset ja taidolliset oppimistulokset ovat kansainvälisessä vertailussa varsin hyvät. Luonnontieteissä sijoituksemme on OECD-maiden joukossa toinen ja matematiikassa myös selvästi yli OECD-maiden keskiarvon, tutkimuksen koordinaattori Jouni Vettenranta ja tutkija Jenna Hiltunen Koulutuksen tutkimuslaitokselta lohduttavat.

Tytöt ajaneet poikien ohi

Vuonna 2011 tehdyssä TIMSS-tutkimuksessa sukupuolten välillä ei ollut juuri eroa luonnontieteiden osaamisessa. Matematiikassa pojat olivat hieman tyttöjä parempia.

Nyt tytöt ovat kuitenkin selvästi parempia kaikilla tutkituilla matematiikan ja luonnontieteiden osa-alueilla.

Poikien tulokset ovat heikentyneet vuosien 2011 ja 2015 välillä luonnontieteissä 22 pistettä ja matematiikassa 18 pistettä. Samana aikana tyttöjen tulokset putosivat olennaisesti vähemmän: luonnontieteissä pudotus oli kymmenen pistettä ja matematiikassa vain kaksi pistettä.

- Erinomaisesti osaavien poikien osuuden vähentyminen on keskeinen syy poikien keskipistemäärän putoamiseen, Vettenranta ja Hiltunen arvioivat.

He ovat huolissaan, että sukupuolten väliset erot ovat havaittavissa näin varhaisessa vaiheessa koulupolulla.

- Peruskoulun opetussuunnitelmassa korostettu koulun merkitys sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjänä ei näytä toteutuvan.

Koulujen väliset erot eivät ole kasvaneet

Julkisuudessa on oltu huolestuneita koulujen välisten erojen kasvamisesta. Tämän tutkimuksen valossa alakoulujen väliset erot ovat Suomessa todella pieniä eikä niiden havaittu kasvaneen vuodesta 2011.

Luokkien keskimääräisten tulosten välillä havaittiin vaihtelua jonkin verran enemmän, mutta tämä selittyi suureksi osaksi yleisopetuksen ja erityisopetuksen ryhmien välisillä eroilla. Suomessa erot osaamisessa ovatkin vahvasti peräisin oppilastason tekijöistä. Tämä siitä huolimatta, että Suomessa oppilaiden väliset erot osaamisessa olivat tutkittujen maiden pienimpiä.

- Ainakin neljäsluokkalaisten kohdalla suomalainen peruskoulu on edelleen monella tapaa tasa-arvoinen, sillä oppilaiden osaaminen ei riippunut myöskään siitä missä päin Suomea asui tai asuiko kaupungissa vai maaseudulla, yliopistotutkija Kari Nissinen valottaa.

Luonnontieteistä ja matematiikasta ei pidetä

Suomalaislapset pitävät kaikkien muiden maiden lapsia vähemmän luonnontieteistä. Matematiikastakin vähemmän pitäviä maita on vain kolme.

Suomalaiset lapset myös luottavat itseensä oppijoina selvästi osanottajamaiden keskiarvoa vähemmän ja kokevat olevansa vähemmän opettajan sitouttamia opetukseen.

- Yksi oppimistuloksiin vaikuttava ja motivaatiota vähentävä tekijä on koulukiusaaminen. Viikoittain kiusaamista kokevien oppilaiden osaaminen on merkittävästi heikompaa kuin kiusaamista kokemattomilla, apulaisprofessori Juhani Rautopuro toteaa.

Suomessa neljäsluokkalaisten kokema kiusaaminen on kuitenkin vertailumaiden vähäisimpiä.

Kotien asenne on tärkeä – päivähoito ei merkitse

Osa neljännellä luokalla näkyvien osaamiserojen syistä on syntynyt jo ennen koulunkäynnin aloittamista.

Ne lapset, joilla oli peruskoulun alkaessa hyvät perustaidot lukemisessa ja laskemisessa pärjäsivät selvästi paremmin kuin ne, joilla oli heikot perustaidot.

Perustaitoja erittäin hyvin hallitsevia lapsia oli Suomessa suhteessa jopa puolet vähemmän kuin hyvin menestyneissä Aasian maissa.

Varhaisten perustaitojen kehittymiseen vaikuttavat erittäin paljon kodin aineelliset ja henkiset resurssit sekä kodin asenteet.

Sen sijaan paljon keskustelua herättäneellä päivähoidon toteutustavalla ei ollut kovin huomattavaa yhteyttä osaamiseen. Ei ole siis merkitystä, onko lapsi päiväkodissa, esikoulussa vai kotihoidossa.

- TIMSS-tutkimus osoittaa, että merkittävä osa oppimiseroihin johtavista syistä syntyy jo ennen koulunkäynnin aloittamista, ja tätä epätasa-arvoista lähtötilannetta kouluissamme ei kokonaan kyetä tasoittamaan, Vettenranta toteaa.

- Vanhempien tulisi tiedostaa asenteiden, oppimismotivaation ja koulumyönteisen ilmapiirin merkitys lapsen myöhemmälle kehitykselle, ja mahdollisuuksiensa mukaan lukea lapselle sekä kannustaa numeroiden ja kirjainten pariin.

TIMSS-tutkimuksen (Trends in International Mathematics and Science Study) on toteuttanut Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

TIMSS-tutkimusta koordinoi kansainvälinen IEA-järjestö (The International Association for the Evaluation of Educational Achievement).

Tutkimuksen matematiikan osuuteen osallistui 49 ja luonnontieteiden osuuteen 47 maata.

Suomessa tutkimuksessa oli mukana 5015 neljännen luokan oppilasta 158 koulusta.

TIMSS-tutkimus mittaa osallistujamaiden matematiikan ja luonnontieteiden opetussuunnitelmien mukaista osaamista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?