Oletko nähnyt tällaista? 150 merimetsoa aiheutti mykistävän näyn Valkeakoskella - Kotimaa - Aamulehti

Oletko nähnyt tällaista? 150 merimetsoa aiheutti mykistävän näyn Valkeakoskella

Heikki Hänninen kuvasi syyskuussa Valkeakosken Vanajavedellä sisämaan oloissa harvinaisen suuren merimetsoparven. Rantakoivuissa lepäili 150 merimetsoa, jotka kaikki eivät mahtuneet edes yhteen ruutuun.­

29.11.2016 10:26

Heikki Hänninen kuvasi 27. syyskuuta mykistävän näyn Valkeakosken Vanajavedellä . Pikkusaaren rantakoivuissa istui 150 merimetsoa kuin teeret talvisessa urpukoivikossa.

– Aiemmin kesällä ja vielä loppukesälläkin näillä Vanajan luodoilla majaili korkeintaan muutamia kymmeniä merimetsoja. Epäilen, että tämä iso parvi oli muuttomatkalla, Heikki Hänninen kertoi suurparvesta.

Kyseessä olivat Vienanmereltä syysmuutollaan levähtävät merimetson carbo-alalajin yksilöt. Maassamme pesii merimetson sinensis-alalaji, joka muuttaa talveksi Keski- ja Etelä-Eurooppaan.

Eikä vastaanotto sielläkään ole lämmin päätellen ammuttuina löydettyjen, maassamme rengastettujen merimetsojen suuresta määrästä.

Merimetsoyhdyskunta hautomapuuhissa toukokuussa. Isoksi linnuksi merimetso rakentaa taitavasti muutaman oksan varaan pienen pesän. Mutta oksien katkominen ja ylenmääräinen emäksinen ulostelannoitus tappaa lopulta puut, pensaat ja varpukasvillisuudenkin. ­

Merimetsoyhdyskunnan asuttamat saaret ovat karua katseltavaa, sillä lintujen voimakas emäksinen lanta on liikaa puille, jotka kuolevat pystyyn ja loistavat kauaksi valkoisina. Myöskään pensaat, varvut ja ruohovartinen kasvillisuus eivät kestä ylenmääräistä lannoitusta.

Milloin merimetsot siirtyvät pesimään sisämaan suurille järville? Pirkanmaallekin, jossa perinteiset merilinnut merikotka, merihanhi, merilokki ja meriharakka kuuluvat nykyään monen pirkanmaalaisen kunnan pesimälinnustoon.

Merimetson vastaanotosta saaristoalueilla voisi ennustaa, että nämä mustat viikingit eivät välttämättä ole tervetulleita rikastuttamaan järviluontoamme kesämökkiläisten naapurina Näsijärven, Pyhäjärven, Rautaveden ja Vanajaveden saarille.

Nämä järvet ovat jatkossa todennäköisimpiä pesimäalueita, koska niiden selillä on havaittu vuosikymmenten aikana eniten merimetsoja.

Merimetso on säännöllinen ja tavallinen vieras Pirkanmaalla läpi vuoden, mutta erityisesti muuttoaikoina keväin syksyin. Tavallisimmin merimetsoja nähdään istumassa vesikivillä pystyasennossa kuivatellen höyheniään.Yksittäin, pareittain tai muutaman kymmenen yksilön pikkuparvissa.

Merimetso on helposti tunnistettava suurikokoinen pelikaanilintu, joita tavallisimmin nähdään istuskelemassa vesikivillä kuivatellen höyheniään kalastuksen jälkeen. Aikuiset linnut ovat kokomustia, nuoret linnut tummanruskeita. Merimetsoja tavataan Pirkanmaalla nykyään läpi vuoden, mutta eniten syksyllä muuttoaikana. ­

Ympäristökeskus Syke on tutkinut, että merimetsoluodot eivät ole kuitenkaan kuolemankenttiä, vaan kasvistolla on kyky toipua nopeasti merimetsopopulaation siirryttyä saarelta pois. Puiden kasvaminen uudelleen saattaa kestää sen sijaan vuosikymmeniä.

Merimetson pesintäsaaret tarjoavat suojaa erityisesti minkin saalistukselta .Vesilintujen ja lokkien parimäärät ovat näillä saarilla pysyneet elinvoimaisina.

Kalastustilastoista ei löydy yksiselitteistä tukea sille, että merimetso olisi uhka kalakannoille, vaikkakin paikallista vaihtelua esiintyy.

Merimetson pesimäaikaisesta ravinnosta koostui ympäristökeskuksen seurannan mukaan Suomenlahdella ja itäisellä Saaristomerellä lähes 90 prosenttia särjestä, ahvenesta ja kivinilkasta. Kuhaa havaittiin 4 prosenttia ja silakkaa prosentti.

Saaliskalat ovat pääsääntöisesti 6–25-senttisiä. Särjen ja ahvenen keskipituus on ollut 15 senttiä.

Merimetson puoltajat korostavat sitä, että merimetson 49 yhdyskuntaa sijaitsivat 81 luodolla tai saarella, kun enintään viiden hehtaarin suuruisia saaria on maan merialueilla lähes 34 000. Niistä merimetson asuttamia oli 0,2 prosenttia.

Merimetsoyhdyskunta Lempäälän-Vesilahden Säijänselällä? Tai Sastamalan Rautavedellä? Näky saattaa toteutua lähivuosina kannan kasvaessa, kun pesimäaikainen häirintä merialueilla lisääntyy. Merimetsoja pesii Ruotsin Hjälmaren- järvellä jo yli 1000 paria.­

Sietoraja on ylittynyt lähes vuosittain saaristoalueillamme ja näkynyt oman käden oikeuden käyttönä, millä ei kuitenkaan ratkaista merimetsokysymystä. Eikä lintujen ajamisella alueelta toiselle.

Lounaisilla merialueilla on viime vuosina hävitetty laittomasti 18 merimetsoyhdyskuntaa.

Luvialla hävitettiin kesällä 2011 120 merimetson pesää ja vuonna 2013 jopa 394 pesää. Merimetson korvausarvo on 235 euroa. Luvian tapauksessa yhdyskunnan tuhon korvausarvo voisi nousta yli 90 000 euron.

Merikarvialta siirtyi ELY-keskuksen luvalla häiritty Suomen suurin, 4 000 parin merimetsoyhdyskunta pesimään Pohjanmaan rannikolle.

Seurauksena Pohjanmaan kanta kolminkertaistui 7 500 pesään ja Satakunnan kanta lähes puolittui 3 950 pesään edelliskesästä.

Merimetson rantautumisen ja leviämisen nopeus merialueittemme pesimälinnuksi on ollut hämmästyttävää. Merimetso hävisi Itämereltä vainon seurauksena 1900-luvun alussa, mutta palasi ensiksi Tanskaan 1938, Ruotsiin vuonna 1948 ja Suomeen viimeisenä Itämeren maana.

Merimetson pesintä todettiin ensi kertaa vuonna 1996 Tammisaaren saaristossa. Viime kesänä pesimäkannan kooksi merialueilla laskettiin jo 25 500 paria 49 yhdyskunnassa.

Tänä vuonna kannasta 34 prosenttia pesi Suomenlahdella, 23 prosenttia Merenkurkussa, 21 Saaristomerellä, 20 prosenttia Selkämerellä ja 2 prosenttia Perämerellä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?