1. Näe, näy ja kuulu
Pyörän valot ja heijastimet on pidettävä puhtaina. Omaa näkyvyyttä voi parantaa ajoasuun ja kypärään kiinnitetyillä heijastimilla tai huomioliivillä. Värikäs kypärä helpottaa pyöräilijän näkymistä.
Pyörässä on oltava pimeällä ajettaessa etuvalon lisäksi sekä etu-, taka- että -sivuheijastimet. Suositeltavaa on käyttää myös takavaloa. Sen pitää olla punainen.
Pyörään kiinnitetyn lampun sijasta voi käyttää myös otsalamppua.
Älä epäröi käyttää pirikelloa.
2. Älä tee äkkinäistä
Tavallisin talvipyöräilyonnettomuus on tien liukkaudesta tai epätasaisuudesta johtuva kaatuminen. Etenkin nollan tuntumassa sahaava lämpötila ja lumen alla oleva jää lisäävät liukkautta.
Liukkaalla pitää välttää äkkinäisiä ajoliikkeitä ja jarrutuksia, jotka voivat viedä pyörän luisuun. Risteyksissä ja teiden ylityksissä autojen pitkät jarrutusmatkat voivat tehdä tien pinnasta entistä liukkaamman.
3. Käytä nastarenkaita
Nastarenkaat lisäävät sekä turvallisuutta että ajomukavuutta. Ne kannattaa vaihtaa alle, kun yölämpötila painuu pakkasen puolelle ja nurmikko on aamulla kuurassa.
Ainakin eturenkaan olisi hyvä olla nastoitettu, sillä tällöin pyörän ohjaus on vakaampaa. Takana nastarengas lisää pitoa jarrutukseen.
Myös karkeakuvioinen tai syväurainen rengas sopii talviajoon, mutta pitoa se antaa lähinnä lumisella tiellä ajettaessa.
Pitoa voi lisätä myös laskemalla renkaiden ilmanpainetta.
Nastarenkaat lisäävät sekä turvallisuutta että ajomukavuutta.
4. Aja pyörätiellä
Talvella tiemerkinnät voivat peittyä lumen ja jään alle, joten talvipyöräily edellyttää tarkempaa liikennemerkkien luentaa. Kevyen liikenteen väyliä tulee käyttää, mikäli mahdollista.
Jos pyörätiellä ei ole talvikunnossapitoa, on käytettävä ajorataa.
5. Pukeudu kerroksittain
Pyöräilykypärän käyttö talvella on kaatumisriskin takia ehdottoman tärkeää. Jos kypärässä on ilmastointiaukot, ne kannattaa teipata umpeen.
Kypärähuppu pitää pään ja otsan lämpimänä kypärän alla. Lämmin ja tuulen- sekä sateenpitävä kerrosvaatetus on paras varustus niin viimaa, pakaksta kuin märkää vastaan.
6. Suojaa sormet ja varpaat
Ajohanskojen valintaan kannattaa kiinnittää huomiota, jotta sormet eivät kohmetu kesken matkan. Lapaset ovat vallan mainio keksintö.
Varpaat ovat ehkä kaikkein herkin kohta: villasukat ovat usein hyvä valinta.
7.Säilytä pyörä viileässä
Talvella paras säilytyspaikka pyörälle on kuiva ja kylmä varasto. Lämpimässä säilytettyyn pyörään kertyy liikkeelle lähtiessä huurretta, kun ilman kosteus tiivistyy pyörään. Etenkin vesisadetta seuraavilla pakkaskeleillä kannattaa ketjuvaihteisissa pyörissä ennen ajoon lähtöä pyörittää polkimia käsin, jotta vaihteet eivät menisi rikki.
Ketjujen säännöllinen öljyäminen kannattaa ottaa tavaksi.
8. Kävele jos ei huvita
Pakkasrajaa ei talvipyöräilylle voi asettaa. Kun pyöräily ei enää ole mukavaa, kannattaa lähteä liikkeelle jalan tai jäädä kotiin.
Pyörän valot ja heijastimet on pidettävä puhtaina.
PAHIMMAT VIRHEET
1. Liikaa vaatteita
Talvella tulee helposti pantua liikaa vaatteita, kun on nousemassa pyörän selkään. Silloin on sopivasti päällä, kun alussa on hieman vilpoinen olo.
2. Varpaat jäätyvät
Varpaat eivät tee pyöräillessä juurikaan töitä. Ne pitää saada lämpimään. Hyvä on myös välillä kipristellä varpaita ja sormia.
3. Lamppu puuttuu
Yllättävän monissa moderneissa pyörissä ei ole lainkaan ajovaloja. Tarkista! Lamppu kannattaa suunnata osoittamaan muutaman metrin päähän. Liian ylös osoittava valo häikäisee vastaantulijoita.
4. Liian kova vauhti
Talvella ei voi ajaa yhtä nopeasti kuin kesällä, vaikka olisi nastarenkaatkin alla. Liian kovassa vauhdissa ja kurvissa nekään eivät pidä. Jos kesällä työmatkaan kuluu kesällä puoli tuntia, talvella siihen menee helposti 45 minuuttia.
5. Väärä suunta
Talvella ei kannata pyöräillä oluelle. (Joidenkin mielestä ei kesälläkään.)
6. Huppu peittää
Pään yli ei kannata vetää minkäänlaista huppua. Se estää näkemästä sivulle.
7. Kännykkä soi
Edes kesällä ei pidä vasta puhelimeen pyörän päältä. Talvella se on sulaa hulluutta.
8. Pakonomaisuus
Aina ei ole pakko polkea töihin. Ole itsellesi armollinen. Jos väsyttää tai kolottaa, hyppää linkkaan.
Viimeisenkolmen vuoden aikana on kuollut vuosittain keskimäärin 26 ja loukkaantunut 800 pyöräilijää.
Taajamissatapahtui kaksi kolmesta kuolemantapauksista ja yhdeksän kymmenestä loukkaantumisesta.
Läheskolmessa tapauksesta neljästä menehtynyt oli mies. Loukkaantuneista miehiä oli hieman yli puolet.
Kaikistakuolleista pyöräilijöistä puolet oli yli 64 -vuotiaita. Iäkkäiden yli 65-vuotiaiden pyöräilijöiden kuolemanriski on lähes kolminkertainen koko väestöön verrattuna.
Pääosakuolemantapauksista auton ja polkupyörän törmäyksiä.
Pyöräilijänmenehtymisen aiheuttaa usein päävamma.
Vuosien2012–2014 onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä kypärää ei käyttänyt 55 pyöräilijää. Kypärä olisi eri todennäköisyyksillä pelastanut heistä 22.
Jopa90 prosenttia pyöräilyonnettomuuksista tapahtuu touko- ja marraskuun välisenä aikana.