Hodgkinin lymfooma todettiin Sanna Lähdekorvessa seitsemän vuotta sitten. 30-vuotiaan perheenäidin esikoinen Jasper oli silloin puolivuotias.
Sanna ja Marko Lähdekorpi Karviasta olivat aina haaveilleet isosta perheestä.
Äidin sairastuminen syöpään järkytti. Paraneeko hän varmasti?
Murenivatko unelmat Jasperin sisaruksista nyt tähän?
Hodgkinin lymfooma on melko harvinainen imukudossyöpä. Siihen sairastuu vuosittain 110–140 suomalaista.
Tautia esiintyy yleisimmin 20–35-vuotiailla. Alle 60vuotiaista sairastuneista paranee nykyisin 80–90 prosenttia.
Lähdekorven lymfooma oli ärhäkkää laatua.
Vasemmassa keuhko-ontelossa todettiin iso kasvain, joka saatiin puolittumaan Satakunnan keskussairaalassa Porissa annetuilla syöpähoidoilla.
Lymfooma aktivoitui kuitenkin uudestaan.
Edessä olivat rankat sytostaatti- , kantasolu- ja sädehoidot Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays).
Kun potilas saapui Tampereelle, häneltä kysyttiin jo ensimmäisenä päivänä toiveesta saada lisää lapsia.
- Se tuntui erikoiselta, sillä lasten hankkiminen ei ollut sillä hetkellä päällimmäisenä mielessä, Lähdekorpi muistelee.
Aikaa ei kuitenkaan ollut hukattavaksi, sillä Lähdekorven syöpähoidot piti aloittaa välittömästi.
- Vastasin kyllä. Haluan vielä lapsia!
Osastonylilääkäri Helena Tinkanen näki ensimmäisen kerran Auroran, joka saapui vastaanotolle vanhempiensa Sanna ja Marko Lähdekorven kanssa. Hetki oli ikimuistoinen.
Monet syöpähoidot vaurioittavat suurella todennäköisyydellä munasarjoja ja voivat aiheuttaa niiden pysyvän vajaatoiminnan.
Lähdekorpi sai kuulla hoitomenetelmästä, jossa munasarjakudosta pakastetaan ennen syöpähoitojen aloittamista.
Suomessa munasarjakudoksen pakastaminen hedelmällisyyden säilyttämiseksi on ollut vähäistä.
Lähdekorven onneksi juuri Tays on tehnyt munasarjakudoksen pakastusta eniten Suomessa vuodesta 2000 alkaen.
Lisäksi Husin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) Lastenklinikalla on syöpää sairastavilta lapsilta pakastettu munasarjakudosta jo useiden vuosien ajan.
Muualla maassa on tehty vain yksittäisiä pakastuksia.
Munasarjakudoksen lisäksi syöpähoitojen alla voidaan pakastaa myös alkioita ja munasoluja, jos siihen vain on aikaa ennen hoitojen aloittamista.
Alkio- ja munasolupakastukset on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen ensimmäistä syöpähoitoa.
Helena Tinkanen työskentelee Taysissa synnytysten ja naistentautien sekä gynekologisen endokrinologian (hormoneja tuottavien elinten sairauksien erikoisalan) erikoislääkärinä. Hän on lisäksi hormoni- ja lapsettomuusklinikan osastonylilääkäri.
Tinkanen kertoo, että munasarjakudoksen pakastamiseen perustuva hoitomenetelmä ei sovi kaikille.
- Iän mukana munasarjojen munarakkulamäärä vähenee, ja munasolujen laatu heikkenee. Siksi pakastukselle on yläikäraja.
Raja on yleensä 35 vuotta, mutta lääkärit harkitsevat asiaa tapauskohtaisesti.
- Myös pahanlaatuisen sairauden tyyppi on ratkaiseva.
- Esimerkiksi leukemiapotilailla munasarjakudoksen takaisinsiirtoon suhtaudutaan kielteisesti, koska siirrettävässä kudoksessa voi olla pahanlaatuisia soluja.
Hoitomenetelmän ehtona on, että potilas todetaan ensin parantuneeksi. Pakastettu kudos voidaan sulattaa ja siirtää takaisin vasta sen jälkeen.
- Kudos on alkanut toimia parhaiten, kun se on siirretty jäljellä olevaan munasarjaan tai munasarjan viereen vatsakalvon alle, Tinkanen kertoo.
Kudos alkaa toimia yleensä 4–5 kuukauden kuluttua siirron jälkeen. Aina kudos ei ala toimia ollenkaan.
Toiminnan kestoaika vaihtelee muutamista kuukausista useisiin vuosiin.
Maailmalta tiedetään tapaus, jossa kudos on toiminut jopa seitsemän vuotta.
Menetelmän onnistuminen vaatii osaamista ja kokemusta niin pakastuksen ja sulatuksen hoitavalta solulaboratoriolta kuin kudoksen siirtävältä leikkaustiimiltäkin.
Sen takia toiminta on keskitetty sen parhaiten osaaviin sairaaloihin.
Sanna Lähdekorven syöpähoidot kestivät puolitoista vuotta.
Puoliso Marko Lähdekorpi kertoo, että rankin vaihe oli se, kun vaimo joutui kantasoluhoidon takia kuukaudeksi eristykseen. Syynä oli infektioriski.
Syöpähoidot päättyivät vuonna 2011.
Kaikki oli hyvin, ja Sanna Lähdekorpi palasi työpaikkaansa myymäläpäälliköksi Kankaanpään Lidliin.
Perhe rakensi omakotitalon. Siihen tuli huoneita sen verran, ettei uutta kotia ajateltu vain kolmihenkiselle perheelle.
Hoitojen päätyttyä Lähdekorpi kävi seurannassa. Hän joutui odottamaan kolme vuotta ennen kuin sai luvan harkita sitä, haluaako hän munasarjakudoksen takaisinsiirron.
Vuonna 2014 Lähdekorpi hakeutui Taysin hormoni- ja lapsettomuusklinikalle.
Päätös oli tehty. Hän halusi lapsen.
Äidin ja isän lisäksi perheenlisäystä toivoi hartaasti myös Jasper.
Pakastetun munasarjakudoksen takaisinsiirtoa haluaa vain osa naisista.
Tähän mennessä Suomessa on tehty Oulussa yksi siirto ja Taysissa viisi. Näistä viidestä kaksi on tehty samalle potilaalle.
Kudos on alkanut toimia kaikkien siirtojen jälkeen.
- Viimeisin siirto on tehty vasta muutama viikko sitten, joten siitä emme voi vielä tietää, Tinkanen kertoo.
Munasarjakudoksen takaisinsiirto tehtiin Sanna Lähdekorvelle loppuvuodesta 2014.
Neljässä kuukaudessa ilmeni, että siirre alkoi toimia toivotulla tavalla.
Lähdekorpi sai ensimmäiset kuukautiset pitkään aikaan.
- Jokainen nainen ymmärtää, kuinka hyvältä se tuntuu, kun keho toimii normaalisti, hän muistelee.
- Tuli jotenkin tosi naisellinen olo.
Maailmalla raskaus on alkanut noin kolmasosalla kudoksensiirron saaneista naisista. Sama prosentti pätee myös Suomessa.
Lähdekorvelle tehtiin koeputkihedelmöitys toukokuussa 2015.
Sekä perhettä että hoitohenkilökuntaa jännitti, alkaako raskaus vai ei.
- Positiivinen raskaustesti tuntui ihmeeltä, Sanna Lähdekorpi kertoo.
- Ihmeeltä siksi, että sain vielä kantaa omaa lasta. Halusimme Markon kanssa perheenlisäystä niin paljon, että olisimme voineet harkita myös adoptiota.
- Uskoin asian todeksi vasta, kun tunsin lapsen potkut ensimmäisen kerran.
Yhdeksän pisteen tytär syntyi 16. helmikuuta 2016.
Hän oli terve kuin pukki ja nätti kuin ruusunnuppu.
Tässä hän on: ihmevauva Aurora!
Lapsi sai prinsessamaisen kauniin, mutta samalla vahvan, aamuruskoa tarkoittavan nimen Aurora.
Vanhemmat ja Jasper olivat haltioissaan.
- Oli hienoa tulla isoveljeksi, nyt 8-vuotias Jasper sanoo.
- Aurora on tosi kiva ja tykkään siitä, että hän on tyttö.
- Joskus Aurora käy kissan ruokakupilla, mutta onneksi hän ei ole ehtinyt ottaa sieltä mitään suuhunsa.
- Nyt toiveeni on se, että lisää lapsia vaan tähän perheeseen!
Hoitavalle lääkärille Helena Tinkaselle Aurora on ihmelapsi.
- Siinä mielessä, että hän on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa tällä menetelmällä alkunsa saanut lapsi maassamme.
- Ei heitä koko maailmassakaan ole vielä kovin monta.
Maailmassa on syntynyt noin 70 lasta munasarjakudoksen siirtämiseen perustuvan hoitomenetelmän avulla.
Ensimmäinen lapsi syntyi Belgiassa vuonna 2004.
Lääkäri Helena Tinkanen kyseli Auroran kuulumisia äiti Sanna Lähdekorvelta ja isoveli Jasperilta.
Kun Lähdekorven perhe saapui syyskuun lopussa Helena Tinkasen vastaanotolle, oli päivä kahdella tapaa historiallinen.
Samana päivänä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kuvattiin jättimäiset mittasuhteet saanutta Elossa 24 h -ohjelmasarjaa.
Lähdekorvet olivat jo etukäteen lupautuneet mukaan Yleisradion kuvauksiin.
Se oli myös päivä, jona Tinkanen tapasi Auroran ensimmäisen kerran.
Uransa varrella paljon nähnyt lääkäri ei peitellyt ihastustaan:
- Tällainen neiti sieltä sitten tuli. Onpa hienoa nähdä sinut, hän puheli sievään mekkoon puetulle vauvalle.
Naistentautien erikoislääkärin tapaaminen on jokaiselle naiselle tärkeä ja intiimi hetki.
Sanna Lähdekorpi osoitti rohkeutta asettumalla tutkimuspöydälle siitä huolimatta, että pienessä huoneessa hääri samaan aikaan iso liuta kuvaajia, äänittäjä ja toimittajia.
Paljasta siinä sitten vatsasi ultraäänitutkimusta varten!
Sanna Lähdekorpi teki sen, jotta myös muut syöpäpotilaat saisivat tietoa harvinaisesta hoitomahdollisuudesta.
Lääkärikäynnin aiheena oli selvittää, toimiiko kaksi vuotta sitten siirretty munasarjakudos edelleen.
Lääkäri Helena Tinkanen tutki Sanna Lähdekorven ultraäänen avulla.
Jos niin on, Lähdekorvet voisivat harkita vielä yhden lapsen hankkimista.
- Olen nyt 37-vuotias. Ei ole aikaa miettiä tätä asiaa enää kovin kauan, Sanna Lähdekorpi totesi.
Uutiset olivat hyviä. Munasarjojen toimintaa säätelevien hormonien laboratoriovastaukset osoittivat, että toiminta on normaalia.
Myös ultraäänitutkimus osoitti kaiken olevan kunnossa.
Keinohedelmöityshoidossa Lähdekorvelta saatiin talteen neljä hyvälaatuista alkiota, joista yksi on vielä jäljellä pakkasessa.
Olisiko nyt sen aika?
Lähdekorven pariskunta yllättyi, kun Helena Tinkanen kertoi, että raskaus on mahdollinen myös ilman lääketieteen apua.
Ilman ehkäisyä raskaus voi alkaa periaatteessa koska tahansa.
Alkion käyttämisestä pitää päättää lähivuosina.
Mitä seuraavaksi?Syöpähoitolääkkeet kehittyvät koko ajan.
On odotettavissa, että munasarjojen toimintaan liittyvät haitat vähänevät lääkekehityksen ansiosta.
Jo pitkään on kehitetty menetelmiä, joilla munasarjakudoksen sisältämiä epäkypsiä munasoluja voitaisiin kypsyttää laboratorio-olosuhteissa ja kypsä munasolu hedelmöittää laboratoriossa.
Kohtuun siirrettäisiin valmis alkio, jolloin vältettäisiin riski pahanlaatuisten solujen takaisin siirtymisestä.
Tämä on vielä tulevaisuutta useiden vuosien tutkimustyöstä huolimatta.
Lähde: Osastonylilääkäri Helena Tinkanen/Tays.
