Useat kokeilut paljastavat: Työajan lyhentämisestä on todella hyötyä – Suomi menee vastavirtaan - Kotimaa - Aamulehti

Useat kokeilut paljastavat: Työajan lyhentämisestä on todella hyötyä – Suomi menee vastavirtaan

Työmarkkinaneuvos Pekka Peltola kertoo, että työajan lyhentämiskokeilu nosti huomattavasti työntekijöiden tuottavuutta.

26.9.2016 6:55

Suomalaisten työntekijöiden työaika pitenee ensi vuonna, kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kilpailykykysopimus astuu voimaan.

Kun Suomessa hallitus on puskenut läpi ehdotustaan nykyistä pidemmistä työpäivistä, Ruotsista on raportoitu onnistuneita tuloksia kokeilusta, jossa työaikaa lyhennettiin.

Kuuden tunnin työpäivää on Ruotsissa kokeiltu hiljattain ainakin göteborgilaisessa vanhainkodissa, ja siellä työntekijöiden hyvinvointi ja hoidon taso ovat parantuneet. Hoitajien palkkoja ei pienennetty, vaikka työpäivä lyheni.

Sairastavuuskin väheni

Bloomberg Businessweek -lehti raportoi Svartedalenin vanhainkodin kokeilun tuloksista artikkelissaan toukokuussa. Hoitajilla oli puolet vähemmän sairaspoissaoloja kuin vertailukohteena käytetyn samantyyppisen yksikön hoitajilla, jotka tekivät kahdeksan tunnin päivää.

Lyhyttä päivää tehneet hoitajat olivat myös onnellisempia, virkeämpiä ja tuotteliaampia. He järjestivät vanhuksille reilusti yli puolet enemmän aktiviteetteja kuin pidempää päivää tehneet hoitajat.

Suomessa esimerkiksi valtion työpaikoilla päivittäistä työaikaa on suunniteltu pidennettävän ensi vuoden alusta lähtien kuudella minuutilla, jotta 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys saadaan täytettyä.

Kun samalla palkalla tehdään tulevaisuudessa enemmän työtä, tuntipalkka pienenee eli työnantaja säästää kustannuksissa, selventää pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen. Näin vientiin menevien tuotteiden hintoja yritetään saada pienemmiksi.

Työpaikkoja pitäisi syntyä Lahtisen mukaan säästöillä, joita saadaan muun muassa pidentämällä työaikaa ja leikkaamalla lomarahoja.

Suomessakin testattu

Vaikka hallituksen toimista voisi muuta päätellä, työajan lyhentäminen ja siitä koituvat hyödyt eivät ole Suomessakaan tuntematon ilmiö.

Sittemmin jo eläköitynyt työmarkkinaneuvos Pekka Peltola johti Suomessa 1990-luvun jälkipuoliskolla kokeilua, jonka tulokset puhuivat kuuden tunnin työpäivien puolesta.

Työajan lyhentäminen johti useissa kokeilussa mukana olleissa työpaikoissa tuottavuuden paranemiseen.

- Tuottavuus nousi niin paljon, että itse asiassa todella monessa paikassa, kuten esimerkiksi Nokian Renkailla, ei ollut mitään vaikeuksia maksaa samaa palkkaa työstä kuin aiemminkin, Peltola kertoo.

Nokian Renkaiden tuotanto oli kuudessa tunnissa sama kuin kahdeksassa, ja tuottavuus tunnissa kohosi 33 prosenttia. Myös esimerkiksi muoviputkijärjestelmiä valmistanut KWH Pipe kasvatti tuottavuuttaan huomattavasti, 42,2 prosenttia. Lisäksi tuoteyksikkökustannus laski 20,7 prosenttia.

Kokeilussa oli mukana kaksitoista yksityistä yritystä sekä julkisen puolen työpaikkoja, yhteensä yli 30.

Kolmen vuoden kokeilua rahoittivat valtio ja Euroopan unioni.

Pekka Peltola työskenteli työministeriössä ja oli mukana hallitusneuvotteluissa, joissa kokeilu kirjattiin toteutettavaksi.

Peltola korostaa, että ideana ei ollut vain työajan lyhentäminen, vaan siirtyminen malliin, jossa työtä tehdään kahdessa tai useammassa kuuden tunnin vuorossa.

Sosiologian professori Paavo Seppäsen kehittämän 6+6-mallin tuottavuushyödyt tulevat Peltolan mukaan siitä, että työtuntien määrä kasvaa kahta vuoroa tehtäessä.

- Tulee enemmän tunteja, joiden tuotosta investoinnit, vuokrat ja kaikki muu pitää maksaa.

Palkka pysyi samana

Kokeilun testaamassa mallissa on ajatuksena, että palkkaa maksetaan työn tulosten eikä työpaikalla vietetyn ajan perusteella.

- Sanoimme, että maksakaa sellaista palkkaa kuin tuottavuus edellyttää ja mistä voitte sopia työntekijöiden kanssa. Oli jonkin verran hämmästyttävääkin, että usein työnantajat ja työntekijät sopivat alun perinkin siitä, että maksetaan samaa palkkaa kuin aiemmin, Pekka Peltola sanoo.

– Joissakin paikoissa sovittiin esimerkiksi niin, että maksetaan kuuden tunnin työstä seitsemän tunnin palkka, Peltola lisää.

Kuuden tunnin työvuoroihin siirtymisellä saataisiin Peltolan mukaan luotua uusia työpaikkoja. Nykyistä useampaan työvuoroon siirtyminen vaatisi useampia tekijöitä.

- Jos työaikaa ei lyhennetä, emme pääse työttömyydestä millään eroon, esittää Peltola.

- On ihmetystä herättänyt ja oikeastaan naurattanutkin se, että kun hallitus vaatii, että työaikaa pidennetään, se on tuottavuusloikka. Se on ihan naurettavaa, koska tuottavuus alenee, kun työaikaa pidennetään, Peltola huomauttaa.

Jutussa on käytetty lähteenä Pekka Peltolan muistelmateosta Päätä seinään – Idealistin muistelmat (Into 2014).

Työajan pidentäminen on osa hallituksen laatimaa kilpailukykysopimusta, jonka toteutuminen varmistui kesäkuussa.

Vuosittainen työaika pitenee kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla vuoden 2017 alusta. Muutoksella ei ole vaikutusta palkkoihin.

Ammatti- ja työnantajaliitot sopivat työajan pidentämisen toteuttamistavasta alakohtaisesti. Kiky-sopimuksen tavoitteena on muun muassa parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä sekä luoda uusia työpaikkoja.

Kiky-sopimuksen on laskettu alentavan yritysten yksikkötyökustannuksia 3,7 prosenttia.

Palkkoja ei koroteta ensi vuonna. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan näin saadaan kurottua kiinni eroa kilpailijamaihin ja annetaan yrityksille työrauha.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: