Sukkahousutehtaan työntekijät jättävät työyhteisönsä haikein mielin: ”Tämä on ollut hyvä työpaikka” - Kotimaa - Aamulehti

Sukkahousutehtaan työntekijät jättävät työyhteisönsä haikein mielin: ”Tämä on ollut hyvä työpaikka”

Sanna Huttunen on värjännyt 15 vuotta sukkahousuja Tornion sukkatehtaalla.

28.11.2016 18:14

Sukkahousuteollisuuden 60 vuotta jatkunut toiminta päättyy Torniossa, kun Nanso Groupin tehtaan tuotanto loppuu ja viimeinen pari Norlyn-sukkahousupari tulee uunista ulos keskiviikkona.

Sukkahousutehdas on osa teollisuuden historiaa Torniossa. Sukkahousutehdas on jättänyt jälkensä monen perheen ja työntekijän elämään. Työntekijät jättävät työyhteisönsä haikein mielin. Sukkahousutehdas oli hyvä työpaikka niin kauan kuin työtä riitti.

Mistä kaikki alkoi?

Helsingin verkatehtaan johtajiin lukeutuneet Eero Kalaja ja Martti Hietanen perustivat Tornion ensimmäisen sukkatehtaan Ke-ri Oy:n 60 vuotta sitten. Valtion työllisyysmäärärahojen 60 miljoonan markan lainan turvin rakennettiin Miukkiin ensimmäinen sukkatehdas.

Hyvinkäältä tulleet miehet toivat Etelä-Suomesta ensimmäiset työntekijät, jotka kouluttivat torniolaisia sukkatehtaan ammatteihin neulojiksi, saumaajiksi, muotoilijoiksi ja värjääjiksi. Tuotanto alkoi täysautomaattisilla amerikkalaisilla koneilla. Miehet hoitivat koneita, naiset näppäryyttä vaativia tehtäviä. Varsinainen tuotanto alkoi tammikuussa 1957 ja ensimmäiset saumalliset nailonsukat valmistuivat helmikuussa. Sukkateollisuus ja Amarit tulivat Tornioon.

Koneita uusittiin, tuotanto kasvoi ja markkinointiin panostettiin. Mainoskuvassa oli rummuilla tanssiva missi Amarit jalassaan. 1959 valmistui miljoonas sukkapari Torniossa.

Ulkomaankaupan tuontitullit vaikeuttivat sukkien menekkiä ulkomaille. Tehdas vaihtoi omistajaa. Suomen Trikoo Oy vei mennessään tuotannon ja Amarit Tampereelle.

Jutta Isometsä on tuttu kasvo sukkatehtaan pääluottamusmiehenä.

Valtiotieteen maisteri Eero Häkli perusti 1966 Nordnyl Oy:n. Nimi muutettiin myöhemmin Norlyniksi. Häkli aloitti Norlyn-sukkahousujen valmistuksen 13 työntekijän voimin Salosen verstaan tiloissa. Vuoden kuluttua Norlynillä oli uusi tehdas Torpissa, 171 työntekijää ja tehtaalla valmistettiin myös kreppisukkia ja yhdenkoon sukkahousuja.

Häkli laajensi ja uudisti tehdasta, panosti myyntiin ja markkinointiin ja reagoi nopeasti markkinatilanteisiin. Norlynilla oli edustajat New Yorkissa ja Euroopan muotikeskuksissa. Kellokortteja enemmän Häkli arvosti Norlynin henkeä.

Nousutahti oli hurja ja vienti veti. 1971 sadat koneet neuloivat sukkahousuja. Norlynin palkkalistoilla oli yli 1 000 henkilöä ja sukkahousuja valmistettiin 23,3 miljoonaa paria vuodessa. Kotimaan markkinoista Norlynin osuus oli 33 prosenttia, Suomen sukkahousuviennistä 78 prosenttia. Norlyn saa Tasavallan presidentin vientipalkinnon.

Sukkahousuteollisuuden kannattavuus laski pian ja vienti hiipui. Yritystä laajennettiin, monipuolistettiin ja sisaryrityksiä perustettiin Haaparannalle, Nurmekseen ja Simoon. Norlyn myytiin Suomen Trikoolle 1976, kun kasvustrategia ei tuottanut tulosta.

Laitosmies Maunu Männistön työura sukkatehtaalla alkoi vuonna 1974. Ensi vuonna hän on eläkkeellä.

Maunu Männistö tulee 1974 neulojaksi ja laitosmieheksi, ”vanhalle tehtaalle” Häklin aikaan.

- Häkli oli oma persoonansa. Hän saattoi yövuoron aikanakin soittaa, että montako valoa palaa? Kun kone pysähtyi, merkkivalo syttyi. Laskimme lamput ja hän oli tyytyväinen vastukseen. Saattoi se laskutoimitus vähän heittää. Joskus hän kävi katsomassa, kuinka hommat pyörivät, Männistö kertoo.

Nykyisessä kiinteistössä Pirkkiössä Männistö on toiminut laitosmiehenä. 1984 valmistuneen tehtaan kyltissä oli uuden toimijan nimi: Pohjoismaiden sukkatehdas. Torniossa tehtiin taas Amareita.

1990-luvulla Männistö alkoi opastaa kokopäivätoimisesti ensimmäisiä naisia laitosmiehiksi. Neulojia opetettiin pitämään koneet kunnossa ja korjaamaan pikkuviat.

Sukkahousutehtaan omistajat ovat vuosien varrella vaihtuneet, töitä on tehty kaupankäynnin tahtiin kolmessa tai kahdessa vuorossa. Henkilökuntaa on vähennetty tai jäänyt eläkkeelle.

Tehdas on työllistänyt koko Männistön perheen. Vaimo jää eläkkeelle, tytär muihin töihin tai kouluun. Männistön ura sukkatehtaalla päättyy vuodenvaihteessa, kun hän siirtyy eläkkeelle Nanso Oy:n palveluksesta.

- Tämä on ollut hyvä työpaikka. Joka päivä on ollut mukava lähteä töihin. Tuskinpa näin pitkään olisin ollut, ellei näin olisi. Työilmapiiri on ollut hyvä. Porukassa olemme käsitelleet asiat, jos on ollut aihetta. Vakavia asioita ei ole ollut, muistelee Männistö 42-vuotista työhistoriaansa.

Laitosmiehenä toimiva Pia Leinonen purkaa viimeisinä työpäivinään neulomon laitteita. Tavoitteena on päästä koulutuksen jälkeen Outokummulle töihin.

Männistö oli vaimonsa kanssa Linnan itsenäisyyspäiväjuhlilla Nanson edustajana vuonna 2012, kun Nanso Group sai Hyvän työn palkinnon suomalaisen työn edistämisestä.

Tehdas on vielä Pohjoismaiden sukkatehdas, kun ensimmäinen nainen tulee laitosmieheksi vuonna 1989. Hän on Pia Leinonen. Mallipukineiden valmistajaksi valmistunut Leinonen tulee Männistön oppiin saumaamoon ja neulomoon.

- Olin ensimmäinen laitosmies, joka synnytti, Leinonen kertoo artikkelista, joka julkaistiin ammattilehdessä hänen saatuaan ensimmäisen lapsensa.

Leinonen on myös viimeinen naispuolinen laitosmies, joka on töissä loppuun saakka.

- Päivääkään en ole katunut, että aloin tähän työhön. Olen viihtynyt työssäni hyvin. Omistajien vaihtuminen ei ole vaikuttanut omaan työhöni millään tavalla, 27,5 vuoden työuran tehnyt Leinonen sanoo.

Järkytys tuli viime syksynä, kun nykyinen työnantaja Nanso Oy aloitti yt-neuvottelut, joiden päätteeksi Tornion tehdas päätettiin sulkea. Leinosella on kuitenkin päämäärä selvänä.

- Käyn sellaisen koulutuksen, että pääsen Outokummulle töihin. Se on tavoitteeni, Leinonen sanoo.

1998 omistajaksi tuli Finnwear Oy. Samoihin aikoihin pakkaamoon tulee töihin Jutta Isometsä. Isometsä on viimeiset kymmenen vuotta antanut pääluottamusmiehenä kasvot tehtaan väelle, kun uutiset ovat koskeneet muutoksia työpaikalla, lomautuksia tai kuten nyt työn päättymistä.

- Kun ensimmäiset lomautukset tulivat, uskottiin vielä tehtaan tulevaisuuteen, mutta sitten tulivat yt-neuvottelut ja tieto, että tuotanto loppuu Suomesta. Henkisesti on tosi raskasta katsoa asioita toisten puolesta, Isometsä pohtii.

Yli 20 vuoden työhistoria sukkatehtaalla on Isometsän mukaan ollut rikasta aikaa.

- Mukava työpaikka ja mahdottoman mukavat työkaverit. Töihin on ollut kiva tulla ja olen oppinut koko ajan uutta, viimeistämössä sukkahousuja tarkastava Isometsä sanoo.

Vielä Isometsä ei tiedä, mikä hänestä isona tulee. Uusi työ tai koulutus on edessä.

- Haikea mieli on tällä hetkellä. Sitä haikeammalta tuntuu, mitä lähemmäksi viimeinen työpäivä tulee.

Viimeinen päivä on Sanna Huttusen työpaikan taukotilassa merkattu kalenteriin.

Sanna Huttusella on tuoreet ravintolakokin paperit kädessään vuonna 2001.

- Päivääkään en ollut kokkina. Hain tänne töihin ja pääsin värjäämöön. Siitä lähtien olen keitellyt näitä sukkahousuja, Huttunen sanoo.

Huttunen tulee töihin Finnwearin aikaan. Työnantaja vaihtuu Nanso Groupiksi kesällä 2005, mutta tehtävät pysyvät ennallaan. Huttunen värjää Norlyneitä, Vogueja ja Amareita.

- Työssä olen saanut haasteita ja seurata trendejä. Värien saaminen kohdalleen ja reseptien kehittäminen eri väreille ovat mielenkiintoista työtä.

Osastot toimivat itsenäisesti. Huttusen mukaan työpaikan ilmapiiri ja mukavat työkaverit ovat luoneet yhteisön, josta luopuminen on haikeaa.

Huttusen uusi ura on jo alullaan. Hän on aloittanut lähihoitajaopinnot monimuoto-opiskeluna ja valmistuu uuteen ammattiin kesällä 2018.

Tehdas tyhjenee Torniossa. Vogue-brandin Nanso pitää itse. Norlynit ja Amarit valmistaa jatkossa norjalaisen omistajan Pierre Robert Group.

Ke-ri Oy aloitti toimintansa 1956. Tuotantotilat Tornion Miukkiin. Yhtiö valmisti aluksi saumallisia nailonsukkia. Myöhemmin saumattomia sukkia ja sukkahousuja. Tuotemerkki Amar.

1966 Ke-rin omistajaksi tuli Suomen Trikoo. Tuotanto siirtyi Tampereelle. Ke-ri:n raunioille syntyi Tornioon syntyi kolme sukkatehdasta.

1966 Eero Häkli perusti Norlyn Oy:n.

1967 valmistui uusi tuotantohalli Torppiin. Päätuote oli sukkahousut. Työntekijöitä 340. Tuotemerkit Ava, Nova ja Norlyn.

1971 Viennin tunnustuspalkinto Norlyn Oy:lle. Työntekijöitä yli tuhat henkeä, joista naisia 800. Sukkahousuja valmistui 23,3 miljoonaa paria.

1974 Maunu Männistö tulee töihin)))

1976 Suomen Trikoo Oy osti Norlynin. Norlyn säilyi tuotemerkkinä. Työntekijöitä saneerausohjelman jälkeen vuonna 1977 oli 350.

1984 Tornioon Pohjoismainen sukkatehdas. Uusi tehdas Pirkkiöön. Tehtaaseen keskitettiin Suomen Trikoon hienosukkateollisuus. Amarit tulivat takaisin. Tuotanto 23 miljoonaa paria vuodessa.

1989 Pia Leinonen tulee töihin)))

1994–1997 töissä 250 henkilöä, tuotanto 16 miljoonaa paria.

1996 Jutta Isometsä tulee töihin)))

1998 Finnwear Oy omistajaksi. 2000-luvulla Vogue Group.

2001 Sanna Huttunen tulee töihin)))

2005 Nanso Group osti Suomen Trikoon liiketoiminnan. Työntekijöitä noin 110.Tuotemerkit Torniossa Norlyn, Vogue ja Amar, joita valmistettiin noin 5 miljoonaa paria vuodessa.

2015 Nanso Group käynnisti yt-neuvottelut. 104 henkilöä irtisanotaan.

2016 Tehtaan tuotanto päättyy 30.11. Tehdas suljetaan lopullisesti joulukuussa 2016.

Lähde: Minna Heljala, Sukkateollisuus osana muuttuvaa Torniota, 2009.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: