Puhtainta vettä miesmuistiin: Pirkanmaan isojen järvien kunto on nyt parempi kuin 40 vuoteen - Kotimaa - Aamulehti

Puhtainta vettä miesmuistiin: Pirkanmaan isojen järvien kunto on nyt parempi kuin 40 vuoteen

Näsijärven  Näsinselällä vesi on laadultaan hyvää. Järvestä nousee taas kuhaa, siikaa ja muikkua. Lahtialueiden tilanne ei ole yhtä hyvä. Esimerkiksi Lielahden ja Olkahistenlahden kunto on tyydyttävä.

3.7.2016 9:45

Kesällä suomalaisesta tulee vesieläin. Kesä ei olisi kesä ilman uimista, rantasaunaa, veneilyä, kalastamista ja laiturinnokassa istumista. Onko mitään ihanampaa, kuin puhtaan järviveden tuoksu ja silkkinen kosketus?

Pirkanmaalla tätä ihanuutta riittää: maakunnassa on yli 2 500 järveä. Kokemäenjoen vesistöalueen solmukohta on Pyhäjärvi. Pyhäjärveen laskevat Näsijärvi pohjoisesta Tammerkoskea pitkin ja Vanajavesi etelästä Lempäälän kanavan kautta.

Meidän järvemme ovat myös puhtaita. Pirkanmaan järvistä 75 prosenttia luokitellaan ekologiselta tilaltaan erinomaiseksi tai hyväksi. Järvien vointi on kohentunut huomattavasti 1970-luvun jälkeen, koska teollisuus ja kunnat ovat oppineet puhdistamaan jätevetensä. Esimerkiksi metsäteollisuuden aiemmin raskaasti kuormittaman Näsijärven selkäalueet ja kalakannat ovat elpyneet. Veden laatu on vähintäänkin hyvä, paikoin erinomainen.

- Eroa on kuin yöllä ja päivällä Tampereen, Valkeakosken ja Nokian lähialueiden vesillä, minne tuli paljon selluteollisuuden ja asutuksen kuormitusta vielä 1970–80 luvuilla, kertoo nyt jo eläkepäiviään viettävä sisävesien tutkija, limnologi Reijo Oravainen.

Oravaisen mukaan moni haukkoisi henkeään, jos näkisi, missä kunnossa järvet aikoinaan olivat.

- Vesi oli likaista ja leväistä, se haisi ja maistui pahalle. Kalat olivat syömäkelvottomia.

Esimerkiksi Vilppulankoskesta pyydetään nykyisin lohia, kun vielä 1970-luvulla alavirtaan kellui kuolleita kaloja maha pystyssä. Sellunkeitto kosken yläjuoksulla Mäntässä loppui vuonna 1991.

Tampereen lähivedet puhdistuivat selvästi sen jälkeen, kun Lielahden sellutehdas suljettiin vuonna 1985.

- Nyt voi uida monessa paikassa, joihin ei ollut mitään asiaa 40 vuotta sitten. Esimerkiksi Kärjenniemenselällä Valkeakosken alapuolella. Se on puhtain selkä koko Vanajan reitillä.

Rehevyys kuitenkin lisääntyy Kokemäenjoen vesistöaluetta alavirtaan mentäessä. Mereen laskeva vesi on ekologiselta laadultaan enää välttävää.

Tampereen alapuolella Pyhäjärvellä pääuomaan liittyvät Vanajan reitin rehevät, savisameat vedet. Vanajaveden reitti on matala, ja sen ympärillä on paljon viljelysmaita. Rehevyyttä ja leväsamentumaa esiintyy Lempäälän seudulla sekä jonkin verran myös Pyhäjärven Saviselällä lähellä Nokiaa ja Pirkkalan Sorvanselällä.

Heikoimmassa kunnossa ovat vesistön kaakkoisosassa sijaitsevat Vanajaveden ja Loimijoen alueet. Rehevöityminen jatkuu myös monilla pienemmillä järvillä, esimerkiksi Kangasalan Kirkkojärvellä.

Mistä sitten tietää, onko oman mökkijärven vesi hyvää?

- Kyllä sen ihan silmällä näkee. Jos pohja näkyy kahdesta metristä eikä vedessä ole levää, kokenut vesimies Reijo Oravainen luonnehtii.

Hän itse nauttii kesäpäivistä Kangasalla Heposelän rannalla.

- Kyllä minä järvivedestä kahvit keitän, jos se hyvältä näyttää eikä ole viemäriä vieressä. Tätä Heposelän vettä voisin vaikka juoda, mutta Viinikanlahdesta en kyllä menisi hörppäämään.

Bakteereita ja pieneliöitä ei kuitenkaan näe silmällä, ja niitä on ihan hyvässäkin vedessä miljoonittain. Myöskään veden väri ei kerro puhtaudesta. Esimerkiksi Näsijärven vesi on ruskehtavaa, vaikka sen ravinnepitoisuudet ovat pieniä ja veden fysikaalis-kemiallinen laatu erittäin hyvä.

Veden kirkkaus tai sameus johtuu valuma-alueen maaperästä. Kokemäenjoen vesistön pohjoisosan latvavedet Keuruulla ja Kurussa ovat luonnostaan ruskeita humusvesiä. Humus on luonnonvesiin liuennutta eloperäistä ainesta. Vanajan reitin vedet taas ovat savisameita, koska veteen on liuennut maaperän savea.

Oman järvensä veden laadun voi tarkistaa myös Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) Vedenlaatupalvelusta Järviselvitykset on tehty kuntien tilauksesta.

- Viime vuosina tietoja on päivitetty suurelta osin, joten ne ovat melko hyvin ajan tasalla. Ihan kaikista järvistä tietoja ei tosin löydy, kertoo KVVY:n ympäristöasiantuntija ja hankevastaava Satu Heino. Vesiensuojeluyhdistyksen laatuluokituksessa on painotettu nimenomaan virkistysnäkökulmaa, eli sitä, miten järvi soveltuu uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Järvet on luokiteltu viiteen laatuluokkaan, jotka ovat erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Sijoitusta heikentävät esimerkiksi järven korkea ravinnetaso sekä leväkukintojen määrä.

Erinomaisiksi luokiteltuja järviä ovat esimerkiksi Tampereen Tohloppijärvi, Kangasalan Vehkajärvi ja Kuhmajärvi, Oriveden Iso-Löytäne sekä Nokian Ylinenjärvi. Huonoiksi taas on arvioitu Kangasalan Kirkkojärvi, Nokian Haukijärvi ja Vesilahden Ahvenjärvi. Tampereen Iidesjärvi on luokiteltu välttäväksi.

Vaikka Näsijärven ekologinen laatuluokka on nykyään paikoin erinomainen, säännöstelyn vuoksi se laskee hyvään. Säännösteltyä järveä kun ei voida luokitella erinomaiseksi.

Myös bakteereiden määrää tutkitaan esimerkiksi uimarannoilla ja vedenpuhdistamoiden läheisyydessä.

- Järvivesi ei koskaan ole hygieenistä. Sinne tulee esimerkiksi ihmisten ja eläinten ulosteita valumavesien ja sadevesien mukana.

Heino ei siksi suosittele puhdastakaan järvivettä juotavaksi, ei edes keitettynä. Tiskivedeksi ja saunavedeksi se sopii, kunhan vedessä ei ole myrkyllistä sinilevää. Jos sinilevää sisältävää vettä heittää kiukaalle, se haihtuu ilmaan, ja saunojille voi tulla päänsärkyä ja pahoinvointia.

Vesiensuojeluyhdistys tekee myös tilauksesta vesien laatututkimuksia maksua vastaan. Vesinäytteen tutkiminen maksaa 50 eurosta ylöspäin. Sadalla eurolla saa jo ihan kunnon tutkimuspaketin.

- Kannattaa soitella meille ennen kuin tuo näytteen. Meidän on hyvä tietää, mitä vedestä halutaan tutkia. Näytteenottopaikka valitaan sen mukaan, tutkitaanko esimerkiksi leväesiintymiä vai veden hygieenistä laatua.

Järvien suurimmat kuormittajat ovat nykyään maatalous ja haja-asutus.

- Monen pienen järven rehevöitymiskehitys saataisiin pysäytettyä ihan sillä, että ihmiset laittaisivat jätevesijärjestelmänsä kuntoon.

Maatalouden aiheuttamaa kuormitusta pahentaa se, että talvet ovat leutoja ja sateisia. Pellot eivät jäädy, ja vesien mukana niiltä huuhtoutuu ravinteita ja kiintoainesta järviin. Teollisuuden päästöt eivät enää ole ongelma, sillä jätevedenpuhdistus on tarkoin säädeltyä ja tekniikka hoitaa puhdistuksen.

Veden loppumisesta ei Pirkanmaalla ole pelkoa, pikemminkin päin vastoin.

- Sateet tuovat järviin koko ajan uutta vettä. Valumat ovat viime vuosina olleet kasvussa.

Vuosina 1975–80 valumakeskiarvo oli 295 millimetriä vuodessa, kun vuosina 2000–2015 se oli 310 millimetriä vuodessa.

Kokemäenjoen vesistöalueella taajamien ja teollisuuden päästöt ovat vähentyneet murto-osaan muodostaen enää viisi prosenttia fosforikuormituksesta.

Nyt haasteena on maatalouden ja haja-asutuksen kuormituksen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien ääritilanteiden hallinta.

Valuma-alueelta tulevan fosforin kokonaiskuormitus on vähentynyt lähes 15 prosenttia 1970-luvun alun tasosta.

Pistekuormituksen väheneminen johtuu lähinnä taajamien ja teollisuuden jätevesienkäsittelyn tehostumisesta ja metsäteollisuuden vähenemisestä.

Orgaaninen pistekuormitus on vähentynyt murto-osaan. Pääreitin järvien happitilanne on hyvä.

Vesilinkkejä

Tampereen uimavesien lämpötilat ja levätilanteen voit tarkistaa uudesta karttapalvelustaTampereen uimarannat<br>Järvien vedenlaatupalvelu kertoo oman järvesi kunnon virkistyskäytön näkökulmasta <a href="http://www.vesikeskus.fi/vedenlaatu">Vedenlaatupalvelu</a><br>Vesien ekologista ja kemiallista tilaa voi tutkia Suomen ympäristökeskuksen <a href="http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikarttaviewers/Html5Viewer_2_5_2/Index.html?configBase=http://paikkatieto.ymparisto.fi/Geocortex/Essentials/REST/sites/Vesikartta/viewers/VesikarttaHTML525/virtualdirectory/Resources/Config/Default">Vesikarttasovelluksesta</a><br>Järviwiki on tarkoitettu kansalaisten vedenlaadun havainnointiin. Kännykkäsovelluksella voi ilmoittaa levähavainnoista, vesien lämpötiloista sekä vedenpinnan korkeudesta: <a href="http://www.jarviwiki.fi">Järviwiki</a><br>

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut