Outo töhrimisaalto Tampereella: Video näyttää Mannerheim-patsaan solvaukset - Kotimaa - Aamulehti

Outo töhrimisaalto Tampereella: Video näyttää Mannerheim-patsaan solvaukset

Mannerheim-patsas seisoo kalliolla Vehmaisissa. Mannerheimin tiedetään seuranneen sieltä Tampereen taisteluita vuonna 1918.­

3.5.2016 20:01

Myös Mannerheim-patsas on sotkettu Tampereella vapun aikana. Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla sotkittiin sankarihautoja ja muistomerkkejä viikonloppuna.

Mannerheim-patsas Leinolassa on sotkettu samalla tyylillä punaisella spray-maalilla.

Myös siihen on töhritty poliittisia viestejä.

Patsaan kyljessä lukee lahtari, Alas fasismi ja Eläköön punakaarti. Siihen on piirretty sirppi ja vasara sekä kirjoitettu Hyvää vappua.

Mannerheim-patsas sijaitsee kaukana Tampereen keskustasta ja sen siirrosta on keskusteltu useaan kertaan.

Tältä paikalla näyttää:

Wäinö Aaltonen ja Evert Porila tekivät luonnokset Mannerheimin patsasta varten vuoden 1918 vapaussotureita edustavan Tampereen seudun Rintamamiesyhdistyksen aloitteesta.

Tampereen kaupunki kertoo nettisivuillaan, että varsinainen patsashankkeen alkuunpanija oli kauppaneuvos Rafael Haarla, joka ilmeisesti lahjoitti rahaa hankkeelle.

Kuvanveistäjä Porila sai patsaan valmiiksi vuonna 1939. Kaupunginvaltuusto luovutti patsaalle paikan Koskipuistosta Verkatehtaan edustalta, jonne patsaan jalusta ehdittiin jo asettaa. Jalusta oli tehty Kurun mustasta graniitista ja siinä oli korkokuvina jääkäri ja suojeluskuntalainen.

Sotien vuoksi patsaan pystyttäminen viivästyi, eikä sen pystyttämiseksi ryhdytty enää toimiin marsalkka Mannerheimin pyynnöstä hänen eläessään.

Patsasta säilytettiin Haiharan kartanossa, jonne se oli siirretty sodan aikana pommitusvaaran takia. Patsashanke jäi yksityisten ihmisten harteille, koska patsaan pystyttämisanomuksen tehnyt Tampereen seudun Rintamamiesyhdistys oli lakkautettu syksyllä 1944.

Mannerheimin kuoltua kaupunginvaltuusto päätti, ettei patsasta pystytetä Koskipuistoon, koska Mannerheim on esitetty vuoden 1918 aikaisessa sotilasasussa. Neutraalimmin esitettynä eli Suomen marsalkkana, kahden myöhemmän sodan johtajana, Mannerheimin patsas olisi todennäköisesti pystytetty Tampereen keskustaan, kaupunki kertoo.

Patsas pystytettiin lopulta vuonna 1956 Mannerheiminkalliolle Vehmaisiin. Mannerheimin tiedetään seuranneen sieltä Tampereen taisteluita vuonna 1918. Talonomistaja Kustaa Kauppila lahjoitti tarkoitukseen puoli hehtaaria maata. Patsaalle hankittiin uusi punagraniittinen jalusta. Vapaussoturien Huoltosäätiö lahjoitti patsaan kaupungille vuonna 1996.

Korjaus 3.5. kello 20 Tampereen Mannerheimin patsas sijaitsee Leinolan kaupunginosassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?