Rael Jarmas on tehnyt keppihevosia 11 vuotta, eikä innostus ole laantuakseen. Hänen kotonaan näkyy harrastus kaikkialla: seinillä on hurja määrä ruusukkeita ja kunniakirjoja, ja rivi keppihevosia seisoo siistissä linjassa hänen makuuhuoneessaan.
Jarmas innostui keppihevosista jo nuorena. Hän toivoi vanhemmilta kepparia kuten moni muukin lapsi. Hevosta ei kuitenkaan tullut, joten Jarmas rakensi ensimmäisen oman keppihevosen villasukasta ja vanhasta harjanvarresta 9-vuotiaana.
Nyt Jarmas on tehnyt satoja keppihevosia 11 vuoden aikana, ja tasokin on hieman eri kuin ennen.
–Tavoitteeni on nykyään tehdä mahdollisimman aidolta näyttäviä keppihevosia. Tavoittelen aika paljon täydellisyyttä. Moni näistä hevosista on niin erikoinen, että ne ovat herättäneet kiinnostusta ulkomaita myöten, Jarmas sanoo.
Suurin osa ruusukkeista on saatu keppihevoskilpailuista. Raelilla on käsissään yksi hänen ylpeyksistään, keppihevonen Valhalla.
Jarmaksen keppihevosinnostukseen ovat vaikuttaneet erityisesti sosiaalinen media ja erilaiset nettifoorumit. Niissä keskustellaan hevosista, ihastellaan muiden töitä ja etsitään inspiraatiota. Jarmas pitää keppihevosten tekemisen käsityöulottuvuudesta ja taiteellisuudesta.
–Ihmiset ovat luoneet omia brändejään, joista maksetaan hyvin. Minun tavoitteeni on myös luoda omaa tyyliä ja kehittää omaa taidettani.
Jarmas pitää keppihevosia toistaiseksi rakkaana harrastuksena. Yhteen hevoseen voi mennä helposti satakin työtuntia, joten harrastus on vaativa. Hän toivoo, että jonakin päivänä rakkaasta harrastuksesta tulisi ammatti ja hän voisi aloittaa oman yrityksen.
