Delfiinit lastattiin rahtikoneeseen öisellä Pirkkalan lentoasemalla – näin delfiinien matka Kreikkaan alkoi vuosi sitten - Kotimaa - Aamulehti

Delfiinit lastattiin rahtikoneeseen öisellä Pirkkalan lentoasemalla – näin delfiinien matka Kreikkaan alkoi vuosi sitten

Kun rekka ohittaa Särkänniemen portin, nuori nainen nappaa käsiinsä kyltin ja nostaa esiin tekstin muulle yleisölle: Häpeä Särkänniemi!

22.8.2017 23:15

"Huomenna lauantaina lähtee Särkänniemen viimeiset delfiinit kohti uutta kotia. Rahtari 737 tulee noutamaan joskus iltapäivällä."

Tästä ilmailufoorumille perjantai-iltana kirjoitetusta viestistä käynnistyi ketjureaktio, joka paisui lauantai-iltaan mennessä vuoden suurimmaksi mediaspektaakkeliksi Tampereella.

Tieto kirjoituksesta tavoittaa Aamulehden uutispäällikön Riikka Lehtovaaran perjantai-iltana. Hän tarttuu puhelimeen ja soittaa Miikka Seppälälle. Särkänniemen toimitusjohtaja ei kuitenkaan vastaa. Eikä vastaa aina sunnuntaihin saakka.

Delfiinit lastattiin lentokoneeseen Tampere-Pirkkalan lentokentällä viime elokuussa:

Lauantaiyönä Lehtovaara saa Facebookin kautta yhteyden luotettavaan lähteeseen, joka on saanut tietonsa ilmailuviranomaisilta: delfiinit ovat lähdössä.

Tiedot viestistä tavoittavat myös tamperelaisen Anne Pirttilahden. Hän ei ole kuitenkaan yllättynyt.

Jo torstaina hän on kertonut aavistuksistaan Oikeutta eläimille -järjestön aktiiveille: delfiinit siirretään tänä viikonloppuna, viikkoa ennen Särkänniemen kesän päättäjäisiä.

Pirttilahti lähtee aamuyöllä kello yhdeltä delfinaariolle valvomaan, tapahtuuko jotain jo tänä yönä.

Touhu on hänelle jo tuttua. Pirttilahti on tarkkaillut delfinaarioita öisin säännöllisesti juhannuksesta lähtien.

Vielä tämä yö ei ole kuitenkaan erilainen kuin muut.

Delfinaarioon syttyvät valot kahdeksalta aamulla, aivan kuin ennenkin.

Lauantaiaamu valkenee Särkänniemessä. Delfiinit uivat altaissaan autuaan tietämättöminä, mikä heitä illalla odottaa. Niiden lauantai alkaa kuin mikä tahansa päivä: ruokaa, virikkeitä ja leikkejä yhdessä ohjaajien kanssa.

Huvipuiston ovet aukeavat kymmeneltä, mutta ainoastaan VVO:n asukkaille. Yksityistilaisuus jatkuu Särkänniemessä kello yhteen asti.

Puhelut Särkänniemen hallituksen jäsenille eivät anna lisätietoa siitä, pitääkö huhu delfiinien siirrosta paikkansa. Pakkaamme kuvaaja Elias Lahtisen kanssa reppumme ja suuntaamme Särkänniemeen hieman kymmenen jälkeen.

Emme ole perillä yksin.

Delfinaarion parkkipaikalla partioi Oikeutta eläimille -järjestön aktiiveja. Pirttilahti on lähtenyt kotiin unille. Nyt on muiden vuoro vahtia.

Eristysnauhat lepattavat parkkipaikalla Rauli-myrskyn puuskista. Särkänniemessä on kuitenkin rauhallista. Ulkoapäin mikään ei viittaa yöllä odottavaan myrskyyn.

Pääsemme huvipuiston alueelle sisään ilmoittamalla, että tulimme tapaamaan toimitusjohtaja Seppälää.

–Toimitusjohtaja ei ole paikalla, mutta hänen pitäisi olla linjojen päässä, infotiskiltä kerrotaan.

Myös aktivistit ovat päässeet alueelle sisään. Vartija pysäyttää heidät ja pyytää nähtäville kutsua tapahtumaan. Ryhmä kaivaa taskuistaan kutsut esiin. He ovat kaikki VVO:n asukkaita.

Tuntuu kuin silmät tapittavat jatkuvasti meidänkin selkiimme. Jotain Särkännimessä on selvästi tapahtumassa.

Lentokentältä kerrotaan, että Pirkkalaan saapuu lauantain aikana yksi TNT-yhtiön rahtikone ja se on aikataulun mukaan perillä puolenpäivän jälkeen. Lähdemme Särkänniemestä ottamaan konetta vastaan.

Oranssi-valkoinen Boeing 737 -rahtikone laskeutuu Pirkkalaan 12.15. Kone rullaa rauhallisesti kentän kakkosterminaalin edustalle. Aurinko näyttäytyy välillä tumman pilvipeitteen raosta.

–Kone tuli tyhjänä, lentokentän työntekijä kertoo.

Koneen henkilökunta marssii työmaaparakissa olevaan turvatarkastukseen. Aidan toisella puolen heitä odottaa harmaa Ford Transit -auto, jonka kyytiin he nousevat noin kello yksi.

Mekin poistumme paikalta. Täällä ei ole enää mitään nähtävää.

Tankkiautoja parkkipaikalla.

Särkänniemessä yksityistilaisuus on päättynyt, mutta kaikki näyttää muuten olevan ennallaan.

Paitsi delfinaarion takaisella parkkipaikalla, jonne on ilmestynyt auto.

Rekisterinumero varmistaa, että se on sama harmaa menopeli, joka lähti Pirkkalan lentoasemalta.

Tämä yhdistää rahtikoneen delfiineihin, ja Aamulehden toimituksessa painetaan julkaisunäppäintä. Ensimmäinen uutinen delfiinien siirrosta lähtee ihmisten luettavaksi kello 14.18.

Delfinaariosta poistuu henkilöitä ja he nousevat harmaaseen autoon. Heidän joukossaan on lentokoneen "load master", joka on vastuussa ruumaan tulevasta rahdista.

Tunnin päästä myös delfiinit ottavat päivän ensimmäiseen askeleen muutossa. Heidät kutsutaan niin sanottuun kotialtaaseen, josta lastaus aloitetaan illalla.

Raulikin voimistuu. Se on puhaltaa minut pyörän selästä matkalla kotiin. Särkänniemen kannalta pahempi myrsky muhii sosiaalisessa mediassa.

Viimeiset huvipuiston laitteet hiljenevät kello kahdeksaan mennessä. Delfinaarion ympärillä tunnelma kuitenkin sähköistyy. Pihaan pystytetään aitoja, ja paikalle kurvaa useampi poliisiauto.

Puoli yhdeksältä paikalle kurvaa myös kaksi rekkaa ja yksi tankkiauto. Aamulehti julkaisee uutisen delfinaariolla käynnissä olevasta suuroperaatiosta.

Delfinaariolta valuu mäkeä alas kymmeniä litroja vettä. Tämä johtuu siitä, että tankkiauton vesiletkuista tyhjennetään ilmat pois, jotta ne olisivat heti käyttövalmiina delfiinejä varten.

Kiinnostunutta yleisöä kerääntyy paikalle pikku hiljaa enemmän ja enemmän. Parhaimmillaan paikalla on yli 50 silmäparia. Jotkut jäävät seuraamaan koko näytelmän loppuun asti.

Ulkona ihmisten silmien edessä ei tapahdu mitään, mutta sisällä lastausoperaatio käynnistyy hiljalleen. Kello 21 delfiinien kouluttajat ja osa muuta työporukkaa siirtyvät kotialtaan reunalle.

Eläimiä aletaan rauhallisesti ohjata altaissa kantoliinoihinsa, jotka ovat saapuneet Särkänniemeen kesäkuun alussa Yhdysvalloista. Delfiineitä on totuteltu niihin pikkuhiljaa. Ensin liina on tuotu altaan reunalle ja lopulta veteen.

Ulkona ilta pimenee, ajoittain taivasta valaisevat venetsialaisten ilotulitukset. Myös vettä ripottelee välillä, mutta se ei katsojia haittaa.

Osalla yleisöstä on lauantai-illan virvokkeet mukana. Teini-ikäinen poika seuraa tapahtumia pelkässä t-paidassa.

Delfiinit juurtuivat 30 vuoden aikana kiinteäksi osaksi Tamperetta. Niiden viimeinen ilta ei olisi voinut saada osuvampaa taustamusiikkia. Särkänniemen vieressä Mustalahden sataman venetsialaisissa konsertoivat nimittäin Pate Mustajärvi ja Olli Lindholm.

Mustajärvi on asunut Tampereella koko ikänsä, kuten Leevi ja Eevertti. Lindholm muutti Tampereelle Porista vuonna 1986, vuosi sen jälkeen, kun Veera ja Delfi tuotiin Suomeen Floridasta.

Sisällä delfinaariossa edetään rauhallisesti. Pikkuhiljaa delfiinit puetaan altaassa kantoliinoihinsa ja nostetaan vierekkäin veteen makaamaan.

Siitä nostin poimii ne yksitellen ja vie rauhallisesti mittatilaustyönä Tampereella valmistettuihin kuljetuslaatikoihin. Niissä on alumiiniset kehikot ja muina materiaaleina lasikuitua ja vaneria.

Metalliputket tukevat kantoliinaa laatikon sisällä. Liinan kumpaakin päätä pystytään säätämään ketjuilla. Säädöillä huolehditaan siitä, että eläimen asento pysyy samana veden tason kanssa lentokoneen nousun ja laskun aikana.

Pyörien päällä liikkuvaa laatikkoa hivuttaa kerrallaan kohti delfinaarion ulko-ovea kuusi henkilöä. Sen sisällä ovat jatkuvasti sekä delfiini että kouluttaja. Ulko-ovella laatikot täytetään vedellä. Tästä eteenpäin delfiinit ovat laatikoissa sekä kantoliinan että veden varassa.

Delfiinit vietiin poliisisaattueessa.

Ensimmäinen laatikko vilahtaa lastaamisen suojaksi pystytetyn pressun takaa keskiyön jälkeen.

Ensimmäinen delfiini, Leevi, lastataan trukilla rekkaan noin 20 yli puolenyön. Tilavuudeltaan noin 4,5-kuutioinen laatikko painaa koko lastinsa kanssa lähes kolme tonnia. Tämän jälkeen on järjestyksessä Delfin, Veeran ja Eevertin vuoro. Vesi pärskyy laatikoista. Rekasta kuuluu delfiinien uikutusta. Nelikko kommunikoi keskenään jatkuvasti.

Tunnelma aidan toisella puolella on harras. Lasittuneet katseet seuraavat kymmenen metriä edessä käynnissä olevaa operaatiota.

Kaikki ovat hiljaa. Pariskunnat pitävät toisiaan kädestä kiinni, katse suunnattuna rekalle.

Joku yleisössä itkee. Anne Pirttilahti käy halaamassa häntä lohdutukseksi.

Paikalla olevat aktivistit eivät muodosta missään vaiheessa uhkaa operaation onnistumiselle.

Jokainen häiriö ja viivästys siirrossa lisäisi ja pitkittäisi delfiinien stressiä, ja juuri sitä vastaan aktivistit tekevät työtä.

Ainoa järjestysuhka vaikuttaa olevan paikalle kalja- ja siideritölkkien kera saapuneet sivulliset. Jotkut heistä punovat suunnitelmia "poliisien juoksuttamiseksi".

Liikkeelle poliisi joutuu kuitenkin vain kerran: kun se häätää kiipeilijät alas aidan portin päältä.

Viimeinen delfiinilaatikko on rekan kyydissä kello 1.15, ja rekan sivuovet vedetään kiinni.

Auto käynnistyy puoli kaksi, ja delfiinilasti valuu rekan kyydissä pikkuhiljaa ohi aidan takana päivystävän, edelleen useamman kymmenen hengen yleisön.

Auton moottori peittää alleen kaikki muut äänet, jos niitä onkaan.

Kun rekka ohittaa Särkänniemen portin, nuori nainen nappaa käsiinsä kyltin ja nostaa esiin tekstin muulle yleisölle:

–Häpeä Särkänniemi!

Poliisien turvaama autosaattue aloittaa matkansa kohti Pirkkalan lentokenttää. Letka matelee pitkin Porin tietä noin 70 kilometriä tunnissa. Laatikoiden sisällä delfiinit ovat rauhattomia. Niitä rauhoittelevat kouluttajat, jotka ovat laatikoissa niiden vierellä koko matkan ajan lentokoneen nousua ja laskua lukuun ottamatta.

Suurin osa yleisöstä siirtyy kotiin, mutta osa lähtee hyvästelemään delfiinejä lentokentälle, jonne saattue saapuu hieman kahden jälkeen.

Lastausoperaatio lentokentällä on lähes yhtä aikaa vievä kuin Särkänniemessä.

Ulkopuoliset eivät kuitenkaan pysty seuraamaan sitä paljaalla silmällä, sillä rekka ja tankkiauto pysäköidään strategisesti näköesteeksi niin, ettei lastausta pysty valvomaan koneen vierestä aidan takaa.

Näköyhteys koneelle löytyy muutaman sadan metrin päästä.

Rahtinostin kuljettaa ensimmäisen delfiinin lentokoneeseen kolmelta.

Lämpötila laskee alle kymmeneen asteeseen. On kylmä.

Aamulehden kaksikon virta alkaa olla lopussa. Puhelimen akkuja on illan aikana tyhjentynyt jo kolme.

Oikeutta eläimille- ja Animalia-järjestöjen aktiivit sen sijaan jaksavat. He ovat seuranneet delfiinien viimeistä vuorokautta Suomessa aamusta lähtien. Me lepäsimme välissä muutaman tunnin.

Oikeutta eläimille -järjestön suoraa nettilähetystä tehdään delfinaarion tavoin myös lentokentältä. Yli 700 seuraa lähetystä vielä kolmen aikaan.

Viimeinen laatikko on lentokoneessa kello neljä.

Rauli-myrsky on jo ohittanut Pirkanmaan. Tähdet tuikkivat taivaalla - vailla pilviverhoa tai pressua näköesteenä.

Taivaanrannassa sarastaa jo uusi aamu. Lentokone lähtee liikkeelle kello 4.43 ja nousee ilmaan 4.48, lähes tunnin aikataulusta myöhässä.

Delfiinejä kuljettava konemalli kuskaa vuosittain lähes sataatuhatta Ryanairin matkustajia. Veera, Delfi, Leevi ja Eevertti eivät ole kuitenkaan millään halpalennolla. Siirto-operaation kokonaiskustannukset nousevat 100 000-200 000 euroon.

Sinne delfiinit nyt kohoavat. Pieneksi pisteeksi tähtitaivaalle.

Meidän työpäivämme on päättynyt, Miikka Seppälällä ja Särkänniemen kehitysjohtajalla Ville Aarresuolla se kuitenkin jatkuu.

Muiden lähdettyä he jäävät lentokentälle hoitamaan viimeisiä paperitöitä. Puoli kuudelta he ovat takaisin Särkänniemessä.

Siirtoa on valmisteltu aktiivisesti kaksi kuukautta. Lopullinen päätös lauantain operaatiosta tehtiin kuitenkin vasta saman viikon maanantaina. Viikonloppuna siihen osallistui 50 henkilöä.

Aarresuo lähtee kotiinsa nukkumaan, mutta Seppälä jää vielä paikalle.

Toimitusjohtajan oma henkilökohtainen Rauli-myrsky on vasta odottamassa. Sen hän ottaa vastaan aamulla nukkumatta sekuntiakaan.

Sänkyynsä hän pääsee vasta puolenyön jälkeen.

Uni ei tule.

Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä otti Aamulehden toimittajan vastaan sunnutaina nukkumatta sekuntiakaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut