Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Arkkiatri Pelkonen: Saattohoito on hyvää elämää ennen kuolemaa

Tampere-talolla puhuttiin torstaina hyvästä kuolemasta, mutta arkkiatri Risto Pelkosen mielestä on paljon tärkeämpää puhua elämästä ennen kuolemaa. - Kuolema on kuolema, mutta elämä ennen kuolemaa voi olla hyvä tai huono, Pelkonen toteaa. Pohdinnan kirvoitti terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille tarkoitetun seminaarin pääotsikko ”Hyvä kuolema on jokaisen oikeus”. - Minulle hyvä kuolema on, että saan kuolla kotona läheiset ympärillä. En ajattele niinkään kipuja, kärsimyksiä ja fyysistä puolta. Uskon, että minua hoidetaan hyvin, pohtii Pelkonen. Hengellisyyttä pitäisi ottaa Pelkosen mielestä enemmän huomioon saattohoidossa. - Sairaalapappien ja sairaalasielunhoidon merkitys on tässä kohti suuri. Kuoleman kynnyksellä ihmisen mieleen tulee monia asioita. Hänelle on tärkeää kertoa niistä, että on joku, joka kuuntelee. Hyvästä kuolemasta puhuminen on nostanut eutanasian julkiseen keskusteluun. Pelkonen on vastustanut eutanasiaa niin kauan kuin aiheesta on Suomessa puhuttu. Hän ymmärtää, että on tilanteita, jolloin eutanasia voi olla yksilön näkökulmasta armollinen. - Jos eutanasiasta tulee mahdollisen lain myötä yleinen käytäntö, tullaan eri maailmaan. Koko kuoleman käsitys muuttuu. Eutanasia pitäisi organisoida. Terveydenhuoltojärjestelmä muuttuu soten myötä, kuka nämä ihmiset hoitaisi? Tuleeko joku ulkoistettu kuolinfirma? Hän pohtii, miksi päättäjät haluvat keskustella eutanasiasta juuri nyt, kun yhteiskunnalla on rahasta pulaa. Valtakunnallinen saattohoitohanke oli vuoden 2014 yhteisvastuukeräyksen erityiskohde. Kuolevan hyvä hoito -hanke kestää ensi vuoden loppuun. Tampere-talon seminaari oli viimeinen hankkeeseen kuuluvista alueellisista tapaamisista. Saattaen vaihdettava, lukee junavaunuissakin. Myös kuoleva ihminen tarvitsee saattajaa jo ennen hautajaissaattuetta. Saattohoidossa on kyse juuri siitä: tänne jäävät saattelevat kuolevaa, mutta myös päästävät irti, eivätkä itsekkäästi pidä kiinni. Kansanedustaja Eero Heinäluoma kertoi kokemuksiaan vaimonsa Sadun saattohoitoajasta. Hän oli saanut kotisairaalan henkilökunnalta lääketieteellisen avun lisäksi viisaita neuvoja. Paras neuvo, jonka Heinäluoma oli saanut, oli ajatus siitä, että omaisten pitää antaa kuolevalle lupa kuolla. Pitää päästää hänet menemään. Piispa Ambrosius Suomen ortodokseista kirkosta myötäili Heinäluoman ajatusta. - Eero ei varmaan pistä pahakseen, jos kerron, että toivotamme Sadulle vieläkin hyvää matkaa. Hän kertoi myös ortodoksimunkeista, jotka ennen usein aavistivat kuolemansa. He lopettivat syömisen, hyvästelivät, pyysivät anteeksi, nauttivat ehtoollisen ja kuolivat.