Analyysi: Poliitikot ja yliopisto-opiskelijat ovat suuria pelkureita – Miksei Venäjää vastusteta?

Tämä juttu voitti Sanomalehtien liiton Paras juttu -kilpailun näkökulmajuttujen sarjan. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 30.9.2016.

Analyysi: Poliitikot ja yliopisto-opiskelijat ovat suuria pelkureita – Miksei Venäjää vastusteta?

Kuva raunioituneesta Douman kaupungista Syyriassa.

Lauri Nurmi

Venäjä pommittaa Aleppossa asutuskeskusta tavalla, jota voi verrata moniin 1900-luvun teurastuksiin. Saksalaiset ja italialaiset murhasivat espanjalaisia vuonna 1937 pommittamalla Guernican pikkukaupungin raunioiksi Espanjan sisällissodassa.

Pablo Picasso maalasi pommituksesta taulun, jota pidetään siviilien sodissa kokemien kärsimysten symbolina.

Historiamme on siis täynnä todistusaineistoa asutuskeskusten pommittamisen brutaaliudesta.

Yhdenkään sivistysvaltion tai millään tavalla kunnioitetun valtion ei pitäisi 2010-luvulla syyllistyä asutuskeskusten pommittamiseen ja siviilien murhaamiseen. Useiden kansalaisjärjestöjen, paikallisten todistajien ja sotilaslähteiden mukaan Venäjän valtio on tehnyt – ja tekee parhaillaan – tätä Syyriassa.

Väitän, että jos Venäjän asemesta siviilejä murhaisi Yhdysvallat, suomalaiset poliitikot, rauhanaktivistit ja yliopisto-opiskelijat pukkaisivat tiedotteita sähköposteihin, järjestäisivät palavasieluisia antiamerikkalaisia iltamia ja puuhaisivat täksi viikonlopuksi yli 10 000 ihmisen suurmielenosoitusta Senaatintorille.

Ihmisarvon ja -elämän puolustamisen sijasta suomalainen yhteiskunta on vetäytynyt pelokkaan siilin tavoin kuoreensa ja sulkenut kollektiivisen omatuntonsa ulkopuolelle Venäjän sotatoimet Syyriassa ja Ukrainassa.

Poliitikot, rauhanaktivistit ja yliopisto-opiskelijat ovat kiusallisen hiljaa, eikä suuresta mielenilmauksesta Venäjän Tehtaankadun suurlähetystön edessä tai Senaatintorilla ole tietoakaan.

”Meillä on jonkinmoinen sisäinen jarru maassa päällä. USA:ta saa haukkua niin paljon kuin ikinä jaksaa. Kun Venäjästä puhuu uhkana, tulee palautetta”, arvioi Elisabeth Rehn. (Lännen Media 26.9.)

Surullinen hiljaisuus vahvistaa Rehnin olevan oikeassa.

Al-Assadin hallinto on käyttänyt kemiallisia aseita

Ja jotta sanomani tulisi ymmärretyksi, painotan osallistuneeni valtiotieteiden opiskelijana suureen sodan vastaiseen mielenosoitukseen 2000-luvulla – ja niin tekivät yliopistossa opiskelleet vanhempani 1970-luvulla.

Vietnam ja Irak ovat saaneet opiskelijasukupolvet kaduille ilmaisemaan sodan vastaisen asenteensa, mutta molemmissa sodissa kyse on ollut Yhdysvaltain tekemien pommitusten arvostelemisesta.

Ja Yhdysvallat sentään taisteli kommunismia vastaan Vietnamissa ja halusi syrjäyttää diktaattorin Irakissa. Molempia motiiveja on mahdollista pitää demokratian näkökulmasta oikeina, vaikka suurvallan metodit olisivat vääriä.

Venäjän halua pitää vallassa Syyrian diktaattori Bashar al-Assad ei voi hyväksyä mistään näkökulmasta. Al-Assad alkoi verisesti kukistaa vapauksia ja ihmisoikeuksia vaatinutta kansannousua, mikä johti kaaokseen ja sisällissotaan. Kun diktaattori oli kukistumassa, Venäjän ilmavoimat puuttui peliin.

Al-Assadin hallinto on YK-arvioiden mukaan käyttänyt myös kemiallisia aseita.

Vaikka Venäjä on väittänyt taistelevansa Syyriassa äärijärjestö Isisiä vastaan, maan todellisena tarkoituksena on ollut pommittaa kaikkia Al-Assadia vastustavia ryhmittymiä. Läntisten tiedustelulähteiden mukaan suurin osa Venäjän pommeista on pudonnut aivan muualle kuin Isisin taistelijoiden niskaan. Aleppossa Venäjän ja Syyrian hallituksen yhteisoperaation pommit ovat osuneet sairaaloihin. Lapsia kuolee kuin kärpäsiä.

Jos Suomen hallituksella olisi aito moraalinen selkäranka, se tuomitsisi välittömästi Venäjän toimet Syyriassa. Sen sijaan hallitus on hyväksynyt ydinvoimalan ostamisen Venäjän valtionyhtiöltä, joka on mukana myös Venäjän ydinaseistuksen kehittämisessä.

15 000 ihmistä ei marssi lauantaina Tehtaankadulle

Minkälaisen venäläisen sotapolitiikan vastaisen mielenosoituksen sitten luulisi olevan mahdollinen Suomessa?

Palataanpa vuoteen 2003.

Ihmismeri velloo kaduilla ja huutaa iskulauseita rauhan puolesta. Helsingissä marssijoita on ainakin 15 000, muualla Suomessa tuhansia – Euroopan suurissa pääkaupungeissa miljoonia.

Moninkertainen määrä ihmisiä taatusti harmittelee kotiin jäämistään, kun he tavoittavat pienen hitusen mielenosoitusten tunnelmasta television ja netin uutiskoosteista.

Eurooppalaiset antavat vahvan viestin: sotapolitiikkaa ei suvaita. Sitä kannattavat johtajat pitää saada pois vallasta, tai heidän aikeensa on vähintäänkin estettävä järeillä keinoilla.

Edellä kuvaillut tapahtumat sopisivat hyvin huomiselle lauantaille, mutta ne ovat kolmentoista vuoden takaa, helmikuun 15. päivältä 2003. Miljoonat eurooppalaiset marssivat silloin Irakin-sotaa ja Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin politiikkaa vastaan.

Bush oli päättänyt tuhota diktaattori Saddam Husseinin hirmuhallinnon sodalla. Washingtonin haukat ja Ison-Britannian pääministeri Tony Blair vakuuttelivat maailmalle ja YK:n turvallisuusneuvostolle, että Irakin joukkotuhoaseet saattaisivat päätyä terroristeille. Ruotsalaisen Hans Blixin johtamat YK:n asetarkastajat eivät olleet löytäneet joukkotuhoaseita.

Viikset symboloivat aggressiivisen sotapolitiikan turmiollisuutta

Bushin retoriikka ja YK:n halveksuminen ylittivät ärsytyskynnykseni, ja askartelin ystävieni kanssa mielenosoituskylttejä. ”Ostakaa öljynne muuten kuin aseilla” oli mottomme. Kuvankäsittelyohjelmalla piirsimme Bushille hennot viikset, ja isosta värikyltistä tuli kieltämättä aika pysäyttävä.

Keskustelimme siitä, että viikset länsimaisen valtionjohtajan nenän alla symboloivat aggressiivisen sotapolitiikan turmiollisuutta. Opiskelijoina halusimme ilmaista rauhantahtomme voimakkaasti. Despootti Saddamin syrjäyttämistä kannatimme, mutta mielestämme sen olisi pitänyt tapahtua Irakin oppositiota tukemalla ja aseistamalla.

Samalla tavalla Vladimir Putinin olisi pitänyt antaa Syyrian opposition suistaa al-Assad vallasta, jos sen voimat olisivat siihen riittäneet.

Meitä ärsytti aikanaan Bushin hallinnon valikoivuus: arvioimme, että Bushia tukenutta suurteollisuutta kiinnosti enemmän Irakin öljy kuin irakilaisten kärsimykset Saddamin sorron alla.

Missä luuraavat opiskelijajärjestöt ja Sauli Niinistö?

Helmikuun 2003 massatapahtumat olivat kymmenien kansalaisjärjestöjen voimannäyte.

Nyt samat järjestöt ovat kiusallisen hiljaa, eivätkä ne kampanjoi äänekkäästi aggressiivista Venäjää ja sotaisaa Putinia vastaan.

Kysynpähän vain, miksi Suomen Rauhanliitto, Sadankomitea, yliopistojen opiskelijajärjestöt, Greenpeace, Attac, Lääkärin sosiaalinen vastuu, Suomen demokraattiset lakimiehet, sdp:n naisjärjestö ja luterilainen kirkko eivät ole järjestämässä yhteistä suurmielenosoitusta Venäjän sotapolitiikkaa vastaan.

Tai miksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei anna oma-aloitteisesti lausuntoa, jossa tuomittaisiin Venäjän Syyriassa tekemät pommitukset?

Kaikillehan pitäisi olla selvää, että Venäjä on sekä miehittänyt osan Ukrainaa että pommittamassa Syyriassa Aleppoa kivikauteen ja samalla murhaamassa siviilejä.

Presidentti Putin lietsoo häikäilemättömällä tavalla sotaisaa mielialaa, eikä ulkoministeri Sergei Lavrov epäröi valehdella julkisissa esiintymisissään. Malesialaisen matkustajakoneen räjäyttänyt ohjuskaan ei Kremlin mukaan ollut Venäjän armeijalta, vaikka kansainvälisen tutkintaryhmän työ on ollut perusteellista.

Vaikenijoiden kannattaa lukea Politkovskajaa – pelolle ei saa antaa valtaa

Sen saatan jotenkin ymmärtää, että osa poliitikoistamme vaikenee, mutta sitä en ymmärrä alkuunkaan, että opiskelijat ja muut rauhanaktivistit ovat hiljaa.

Onko antiamerikkalaisuus muodikasta, mutta oikeasti vaarallista Venäjää ei uskalleta vastustaa, koska se edellyttäisi itsensä laittamista seurauksille alttiiksi?

Onko liian pelottavaa, jos omaan sähköpostiin tai some-kanavaan tuleekin Venäjä-mieliseltä trollilta haukkuma- tai uhkailuviesti?

Nykyisten yliopisto-opiskelijoiden ja kansalaisjärjestöjen aktiivien vaikeneminen antaa masentavan kuvan heidän valmiudestaan puolustaa rauhaa ja vapautta. Heidän kannattaisi lukea murhattua Anna Politkovskajaa. ”Kun Tšekan [Leninin perustaman salaisen poliisin] perillisten ote vallasta on tiukentunut, ihmiset ovat näyttäneet pelkonsa. Se on vain vahvistanut näiden perillisten halua kohdella kansaa kuin karjaa. KGB kunnioittaa vain vahvoja. Heikot se tuhoaa. Venäläisten pitäisi jo tietää se”, Politkovskaja kirjoitti vuonna 2004.

Kun eurooppalaiset eivät uskalla pysäyttää Putinia, eurooppalaisten on toivottava Yhdysvaltain presidentinvaalissa Hillary Clintonin voittoa.

Clinton tietää, että KGB-mies Putin kunnioittaa voimaa, ja pystyy siksi hillitsemään tämän sotatoimia.

Ehkä miljoonat eurooppalaiset sitten lähtevät kaduille – Yhdysvaltoja ja Clintonia vastustamaan.


Lue myös nämä


Kommentit (3)

  • BrutaaliRussofobi

    Pohjimmiltaan kyse on siitä, että USA ymmärretään protestien tavoitettavissa olevaksi, moraaliseksi toimijaksi. Venäjä taas tiedetään täysin säälimättömäksi roistovaltioksi, joka viis veisaa moraalisesta paheksunnasta. Kaikki eivät tätä tietenkään tiedosta, mutta tämä kuvio siellä alitajunnan puolella on.

  • James Kagelberg

    Hienosti yleistetty yliopisto-opiskelijat samaan muottiin. Meillä on kasassa hyvä opiskelijaporukka, joka kannattaa ehdottomasti sotilaallista voimankäyttöä niin Venäjän, Yhdysvaltojen kuin muidenkin toimijoiden toimesta. Emme missään nimessä vastusta sotilaallista voimankäyttöä, sillä nähdäksemme se on hyvä väline konfliktien hallintaan kyseisellä alueella. Emme tätä kuitenkaan tuo esille marsseilla, emmekä ole järjestäytyneet mielipideidemme kanssa, sillä järjestäytyminen ei palvelisi mitään tarkoitusta.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet