Alle puolet suomalaisista uskoo jumalaan: "Ihmisillä ei ole käsitystä siitä, mitä kirkko opettaa"

Alma-tutkimus: Jumalaan uskovia ei ollut missään päin Suomea yli 50 prosenttia. Varsinais-Suomessa oli eniten niitä, jotka eivät usko jumalaan tai muuhun korkeampaan voimaan.

Alle puolet suomalaisista uskoo jumalaan: "Ihmisillä ei ole käsitystä siitä, mitä kirkko opettaa"
Asta Matikainen

- Näinhän se menee meidänkin tutkimustemme mukaan, toteaa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Maarit Hytönen kuullessaan Alma-tutkimuksen tuloksesta. Suomalaisilta kysyttiin uskovatko nämä jumalaan tai johonkin muuhun korkeampaan voimaan.

Tulos yksinkertaistettuna on, että Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomessa uskotaan jumalaan, muualla ei niin paljon. Erot eivät ole suuria, mutta mitä etelämpänä ja mitä suurempi kaupunki, sitä vähemmän ihmiset uskovat luterilaisen kirkon tai jonkun muun uskonnon oppien mukaiseen jumalaan.

Satakunnan ja Vaasan vaalipiirissä oli tässä kyselyssä eniten jumalaan uskovia, 44 prosenttia. Satakunnassa 17 prosenttia ilmoitti uskovansa johonkin muuhun korkeampaan voimaan, vastaava luku Vaasan piirissä oli 22 prosenttia.

Satakunnassa oli vähiten niitä, jotka ilmoittivat, etteivät usko jumalaan tai korkeampaan voimaan. Heitä oli 21 prosenttia.

Jumalaan uskovia oli toiseksi eniten Savo-Karjalan vaalipiirissä, 42 prosenttia, ja saman verran Oulun vaalipiirissä.

Eteläisessä Suomessa Helsingin vaalipiirissä on enemmän niitä, jotka eivät usko jumalaan tai korkeampaan voimaan kuin niitä, jotka uskovat jompaankumpaan.

Helsingin vaalipiirissä on tosin myös muuta Suomea enemmän ihmisiä, jotka ilmoittavat uskovansa johonkin muuhun korkeampaan voimaan. Heitä on 26 prosenttia.

Koko muussa Suomessa johonkin korkeampaan voimaan uskovien määrä on melko tasainen, sillä se vaihtelee vain 17 prosentin ja 23 prosentin välillä.

Miila Kankaanranta

Moni kaihtaa veroa

Usein uskoa kysyttäessä moni ilmoittaa uskovansa eri tavalla kuin kirkko.

– Eipä ihmisillä näytä kuitenkaan olevan käsitystä siitä, mitä kirkko opettaa, kun heiltä sitä kysytään, Maarit Hytönen sanoo.

Kirkon oppia saatetaan tarjota selitykseksi myös kirkosta eroamiseen, mutta kirkollisvero mainitaan suurimpana syynä. Se on Hytösen mielestä selityksenä helppo, silloin ei tarvitse selitellä todellista tietämystään kirkon opetuksesta ja uskon sisällöistä.

Hyvin usein kirkon oppien sisällöt perustuvat mielikuviin ja julkisuuskuvalla on suuri merkitys, jos asianomaisella ei ole omaa henkilökohtaista kontaktia kirkon oppeihin.

Jos koko Suomea katsotaan, niin usko jumalaan on pikkuhiljaa vähentynyt. Se on kuitenkin yleismaailmallinen ilmiö.

– Suomalaiset näyttäytyvät uskovaisina maailmantilastoissa, Hytönen sanoo.

Tutkittu jo kauan

Luterilainen kirkko on selvittänyt suomalaisten uskoa jumalaan noin 40 vuoden ajan. Uskossa on nähtävissä aaltoliikettä. Kirkon tutkimuskeskuksen Osallistuva luterilaisuus -julkaisussa vs. johtaja Kimmo Ketola selvittää ihmisten uskoa jumalaan.

Kristinuskon jumalaan on eri kyselyissä ilmoittanut uskovansa alimmillaan runsas neljäsosa ja ylimmillään noin puolet suomalaisista. 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun vaihteeseen kristillinen jumalausko heikkeni noustakseen 1990-luvun aikana lähelle 1970-luvun tasoa. 2000-luvulla suuntaus on ollut pääosin laskeva.

– Viimeisimmässä Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyssä vuonna 2015 on taas nähtävissä käännettä toiseen suuntaan. Kaikista suomalaisista lähes neljännes eli 23 prosenttia ilmoitti, ettei usko jumalaan.

Kristinuskon jumalaan uskovien osuus laskee tasaisesti siirryttäessä vanhemmista ikäryhmistä nuorempiin. 2000-luvulla 25–34-vuotiaista enää viidennes ilmoitti uskovansa kristinuskon jumalaan ja 38 prosenttia ei uskonut jumalaan lainkaan.

Uskoon vaikuttaa muukin kuin ikä. Keskiasteen ja korkea-asteen koulutuksen saaneet ovat perusasteen koulutuksen saaneita todennäköisimmin kristilliseen jumalaan uskovia. Sen sijaan sukupuolella, asuinpaikalla tai työttömyydellä ei näytä olevan vaikutusta jumalaan uskomiseen.

Näin tutkimus tehtiin

Alma Median lehtien tilaaman Alma-tutkimuksen tiedonkeruusta ja -käsittelystä on vastannut tutkimusyhtiö Tietoykkönen.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää äänestysikäisten suomalaisten mielipiteitä, kokemuksia ja odotuksia heidän arkielämästään ja Suomesta.

Tutkimusaineisto on kerätty puhelinhaastatteluina ja verkkokyselyinä marraskuussa 2016. Haastatteluja tehtiin kaikissa manner-Suomen 12 vaalipiirissä. Kussakin vaalipiirissä haastateltavia oli 300, kaikkiaan haastateltavia oli 3 600.

Otantamenetelmänä käytettiin satunnaisotannan ja kiintiöpoiminnan yhdistelmää. Aineisto on painotettu vastaamaan vaalipiirien 18 vuotta täyttänyttä väestöä.

Vaalipiirikohtaisten tulosten virhemarginaali on enimmillään noin 5,7 prosenttiyksikköä suuntaansa. Koko maata koskevien vastausten tulosjakauma on vertailuluku, joka on laskettu äänestysikäisen väestön mukaisessa suhteessa.


Lue myös nämä


Kommentit (7)

  • Nimetön

    ””Uskoon vaikuttaa muukin kuin ikä. Keskiasteen ja korkea-asteen koulutuksen saaneet ovat perusasteen koulutuksen saaneita todennäköisimmin kristilliseen jumalaan uskovia”

    Tuo ei ole varmaankaan totta, koulutus lisää yleensä tietoa joten eiköhän ole todennäkösempää että ”taikausko” väistyy.”

    Itse tunnen useita korkeakoulutettuja kristittyjä. Osa on yliopistolla professoreina tai väitelleinä tutkijoina. Jotkut sitten muualla vastuullisissa tehtävissä. Harva asiaa tuo sen kummemmin työssään esiin, joten ties vaikka sinunkin työpaikallasi olisi useita taikauskoisia tietämättäsi. Hieman huvitti, että korkeampi koulutus oli vain nopeasti mainittu jutussa. Ikään kuin olisi toivottu, että kukaan ei sitä lukisi tai siihen tarttuisi. Ei ilmeisesti sopinut oikein kirjoittajan agendaan.

  • Nimetön

    Mistä lähtien Jumala on kirjoitettu pienellä alkukirjaimella?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio