Akateemisista kodeista lääkäriksi yli 10 kertaa useammin – Näin koulutus periytyy eri aloilla

Colourbox
Akateemisista kodeista lääkäriksi yli 10 kertaa useammin – Näin koulutus periytyy eri aloilla
Juha VainioHelsinki

Suomessa yliopistoon opiskelemaan päätyy lähes seitsemän kertaa useammin akateemisen vanhemman lapsi kuin ei-akateemisen vanhemman lapsi.

Tiedot selviävät koulutussosiologian tutkimuskeskuksen johtajan, professori Osmo Kivisen ja Turun yliopiston tutkijan Juha Hedmanin Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jossa selvitettiin muun muassa vuosina 2006–2010 yliopistosta valmistuneiden nuorten aikuisten taustoja.

Erot eri taustoista lähteneiden osalta ovat kuitenkin kaventuneet. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan vielä 1970-luvulla akateemisen perheen lapsi päätyi korkeakouluun 19 kertaa useammin kuin ei-akateemisen lapsi.

- Kun tarkastellaan yhtäaikaisesti koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuutta ja nuorten korkeakoulututkinnon suorittaneiden menestymistä PIAAC numerotaitotestissä Suomi on OECD maiden kärjessä, sanoo tutkija Juha Hedman Turun yliopistosta.

Keskustelu koulutuksen tasa-arvosta ja koulutuksen periytyvyydestä on noussut jälleen puheenaiheeksi, kun hallitus kaavailee opintotukeen isoja leikkauksia.

Opintotukea on ehdotettu muutettavan entistä enemmän lainapainotteiseksi, minkä on herättänyt huolta köyhien perheiden lasten mahdollisuuksiin koulutusmaailmassa.

- Koulutusmyönteiset kodit, maksuton koulutus ja toimiva opintotukijärjestelmä ovat olleet yhdessä ekspansiivisen korkeakoulupolitiikan kanssa merkittäviä syitä Suomen nousussa koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon kärkimaaksi.

- Eihän tätä erinomaista kehitystä pidä tärvellä.

Koulutuksen periytyvyys vahvaa useilla aloilla

Koulutuksen periytyvyys on edelleen erityisen vahvaa useilla koulutusaloilla.

Arkkitehdiksi tai lääkäriksi päädytään yli 10 kertaa useammin akateemisista kuin ei-akateemisista perheistä. Myös muun muassa bio- ja puunjalostustekniikkasta, rakennustekniikasta ja fysiikasta valmistuneet ovat myös yli kymmenen kertaa useammin akateemisten lapsia.

Hedman on koonnut taulukon, josta selviää korkeakoulutuksen osallistumiserot Suomessa vanhemman koulutustason mukaan. Tilastoissa on vertailtu vuosina 2006–2010 maisteriksi (30 ikävuoteen mennessä) eri koulutusaloilta valmistuneiden henkilöiden vanhempien koulutustasoa.

Taulukon odds ratio -luku kertoo, miten monta kertaa useammin akateemisen perheen lapsi päätyy opiskelemaan yliopistoon ja suorittaa tutkinnon eri aloilla kuin ei-akateemiseen perheen lapsi.

Koulutusala odds ratio

Arkkitehtuuri 13,25

Bio- ja puunjalostustekniikka 12,42

Tietoliikennetekniikka 10,93

Lääketiede 10,92

Rakennustekniikka 10,85

Fysiikka 10,61

Eläinlääketiede 10,36

Elektroniikka ja automaatio 10,09

Psykologia 9,91

Oikeustiede 9,72

Elintarviketieteet 8,93

Hammaslääketiede 8,67

Tilastotiede 8,47

Tietotekniikka 8,41

Musiikki ja esittävät taiteet 8,31

Metsätiede 7,96

Biologia 7,94

Konetekniikka 7,69

Kemian tekniikka ja

prosessitekniikka 7,67

Sähkötekniikka 7,65

Politiikkatieteet 7,32

Kotim. kielet ja kirjallisuus 7,21

Farmasia 7,19

Terapia ja kuntoutus 7,16

Taloustieteet 7,07

Kauppatieteet 7,04

Liikuntatiede 6,85

Viestintätieteet 6,80

Kemia 6,52

Biokemia 6,49

Matematiikka 6,45

Historia ja arkeologia 6,29

Filosofia ja etiikka 6,25

Hallintotieteet 5,93

Kielitieteet 5,82

Ympäristötieteet 5,79

Materiaalitekniikka 5,76

Kirjasto- ja informaatiotieteet 5,49

Tietojenkäsittelytiede 5,30

Sosiaalitieteet 5,17

Geotieteet 5,16

Kulttuurien tutkimus ja

teologia 5,16

Maataloustieteet 4,32

Kuvataiteet 3,42

Kasvatustiede 3,37

Opettajan koulutus 2,66


Kommentit (38)

  • Nimetön

    ”Kyllä pelkät pääsykokeet ratkaisivat sisäänpääsyn, eivät suositukset. Kaikki halukkaat saivat osallistua pääsykokeisiin.”

    Tai sitten ylipäätään oliko perheellä rahaa edes päästää lasta yrittämään sisäänpääsyä. Suositukset eivät pelkästään toki ratkaisseet sisäänpääsyä, mutta ne kuitenkin lisättiin papereiden joukkoon pyrittäessä oppikouluun. Miksi? Tai mitä tekemistä lapsen koulunkäynnin kannalta oli kysymyksillä kansakoulussa kun kaavakkeisiin kysyttiin isän ja äidin ammattia. Kuuluikohan salaisiin opintosuunnitelmiin se kuinka monta prosenttia luokasta voidaan suositella oppikouluun? Mene ja tiedä. Toisaalta kun vanhemmat, jotka lasten suositukset lukivat eivät halunneetkaan päästää lapsiaan oppikouluun edes yrittämään. Ehkä suosituksilla jotenkin ohjailtiin vanhempia valintojen tekemisessä lasten koulun suhteen. Suositukset käsitteekseni ilmaisivat sen asian kuinka lapsi mahdollisesti pärjäisi oppikoulussa. Olivat kansakouluarvosanat mitä tahansa.

  • ei pakollinen nimi

    muistan kun ala-astella paheksuttiin lasten lääkärin perheen elintapoja, lievästi tukevia, ja tytär kiusasi lukihäiriöstä. aivan kamala-ajatus että hän ajatuisi lääkäriksi kun kotona eletiin tosi epäterveellisesti

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet