Aamulehti
Aamulehti kysyi Puutarhaliiton toimitusjohtajalta Timo Taulavuorelta, mitkä ovat puutarhatrendit keväällä 2023. Löydätkö niiden joukosta ideoita omaan puutarhaasi tai parvekkeellesi?
1. Hyötykasvien viljely. Tämä on ehdoton ykköstrendi, myös nuorilla puutarhaharrastajilla. ”Hyötykasvien taimet ovat jo loppuneet monista myymälöistä. Hyötykasvien viljelyn ajatellaan olevan jonkinlainen kansalaistaito. Ukrainan sodan aiheuttama tilanne ja hintojen nousu ovat vaikuttaneet hyötykasvi-innostukseen.”
”Itse viljelty voi olla edullisempaakin kuin kaupassa – tai ainakin hyvää. Moni hyötykasvi on kovan työn takana ja moni oppii ymmärtämään, että ammattiviljelijät tekevät kovan työn, että saisivat sadon aikaiseksi.”
Monet ovat hankkineet kasvihuoneita tai kasvilavoja, joilla saa pidennettyä kasvikautta.
Hyötykasveja voi myös kasvattaa ensin ikkunalaudalla: esimerkiksi yrttejä, salaatteja, taimia. Kun aika on kypsä, ne siirretään parvekkeelle, avomaalle tai mökkipalstoille.
”Tomaatin kylvössä ovat viimeiset ajat käsillä, ja chilin osalta on jo myöhäistä. Parempi on kasvattaa suoraan taimesta.”
Hyötykasviviljelijä voi haluta kasvattaa erikoisia kasveja, joita kaupasta ei välttämättä edes saa.
Nokialaiset Petri Nieminen ja Julia Eljaala aikovat kylvää porkkanaa, perunaa, salaatteja, herneitä ja yrttejä, kuten persiljaa. ”Niitä tulee varmasti käytettyä. Porkkanoita käytämme esimerkiksi dippaamiseen.” He kasvattavat vihanneksia kasvilavalla omakotitalon pihalla. Aluksi he suojaavat kasvit hallalta harsolla. Lannoitteena he käyttävät kanankakkaa ja kesälannoitteita. Kotilot he keräävät pois käsin. Viime vuonna kaksikolla riitti porkkanoita omasta takaa jouluun asti. ”Tilli ei oikein onnistunut viime vuonna, kun korkeat perunan varret veivät kaiken valon”, he kertovat.
2. Vihannesten taimet ja kukat samaan istutusastiaan. Ihmiset eivät halua enää välttämättä erikseen kukkapenkkiä, vaan moni sekoittaa vihannesten taimia ja kukkia samaan istutusastiaan.
”Itse olen laittanut esimerkiksi punajuuria kukkien sekaan, kun punajuurilla on komeat, kirkkaanväriset lehdet.”
”Salaatteja, yrttikasveja ja miksei myös porkkanoita voi laittaa samaan astiaan esimerkiksi samettiruusun ja kehäkukan kanssa. Laventelikin sopii hyvin kukkien kanssa. Myös laventelilla on tuholaisia karkottava vaikutus.”
3. Luonnonmukaisuus. ”Hyvin hoidetussa nurmikossa on aika yksipuolinen kasvillisuus eikä se ole kovin hyvä luonnon kannalta. Nurmikkoja ei silti tarvitse välttää – niitäkin saa olla. Nyt moni haluaa kukkaniittyjä pihalleen.”
Tuholaisten torjunnassa käytetään nykyisin usein luomulannoitteita, harsoja ja verkkoja.
”Kaalikoin toukat voi nyppiä käsinkin pois”, Taulavuori vinkkaa.
Siskokset Riikka ja Eeva Pilke ostivat kevätesikoita ja orvokkeja. ”Löytyi tämmöisiä, missä on monia värejä. Hyönteiset tykkäävät näistä”, he kertovat. Yksi kevätesikko menee tietojenkäsittelyä opiskelevalle Jasu Pilkkeelle (toinen oik.), joka asuu yksiössä Helsingissä ja yksi kevätesikko menee Riikan ja Eevan siskolle, joka tulee Pirkanmaalle käymään. Jasu Pilke osti itselleen myös lihansyöjäkasvin. Samu Syrjänen pääsi myös kantamaan orvokkeja.
4. Biodiversiteetti-puutarhat. Suosiossa ovat monivuotiset biodiversiteettipuutarhat, kuten kukkakedot ja metsäpuutarhat, joissa ei ole enää jyrkkää rajaa metsän ja nurmikon välillä.
”Usein tontti rajautuu metsään. Metsää voidaan harventaa ja lisätä marjapensaita, perennoja ja koristepensaita, jotta saadaan luontoa monipuolistettua. Voidaan tuoda köynnöksiä kasvamaan puitten runkoja pitkin.”
”Meiltä puuttuvat normaalista metsästä pensaat. Niitä voidaan istuttaa sinne. Syötävä metsäpuutarha -teemaisia kirjojakin löytyy, mutta marjapensaat ovat helpoin tapa tehdä metsäpuutarha. Raparperiakin voi istuttaa metsän joukkoon.”
”Vuohenputkesta tulee hyvää salaattia ja pestoa. Ihmiset siirtävät sitäkin metsään kasvamaan.”
”Tämä on ensimmäinen vuosi, kun myös mustikkaa, puolukkaa ja karpaloa myydään taimina. Niitä on ainakin Viherrinki-myymälöissä. Ne ovat satoisiksi jalostettuja lajikkeita, mutta ne pohjautuvat villikantoihin.”
Metsiin tehdään myös perennaistutuksia. Perenna tarkoittaa monivuotista kasvia.
”Meillä on metsässä aika vähän kukkivia kasveja. Kun metsään saadaan harventamalla vähän enemmän valoa, luonnonmukaisia perennoja voidaan tuoda metsään mättäinä tai kohoistutuksina. Ne lisäävät metsään näyttävyyttä.”
Yleensä ennen perennakasvien tuontia metsämaata joudutaan vähän parantamaan mullalla ja kalkituksella, sillä hapan kangasmetsä ei sovi kasvualustaksi sellaisenaan. Metsämarjojen taimet se sijaan tarvitsevat alleen vain vähän multaa.
Kangasalla asuvat Minna ja Ryan Gold ostivat Plantagenista viikunapuun. ”Tämä on sisustuslehdestä bongattu idea. Katsotaan, miten tämä menestyy. Tämä laitetaan terassille”, Minna Gold paljasti. Viikunapuu talvehtii viileässä. Omakotitalossa asuva pari etsi lauantaina puutarhakaupasta ideoita. ”Mårbacka-pelargoneita haluaisin kesäksi. Ja ihania nuo yrtit, rosmariini ja timjami.” Rungolllista sitruspuuta pari ihasteli, muttei raaskinut ostaa. Miten miehen kädenjälki näkyy teillä puutarhassa? ”Hän rakensi viime kesänä terassin ja pergolan, johon saa köynnöskasveja”, Minna Gold sanoo.
5. Ruukkupuutarhat Välimeren tyyliin. Ruukuissa voi viljellä yksivuotisia kasveja – tai myös talvehtivia monivuotisia kasveja, jos käytettävissä on kellari ja sisätiloja. Suosittuja ovat esimerkiksi rosmariinit, palmut ja laventelit, jotka sopivat hyvin oleskelupaikoille, kuten terasseille ja parvekkeille.
Monivuotisten kasvien talvehtimiseen tarvitaan valoisa, noin kymmenasteinen tila.
”Myös pelargoniat ovat tyypillisiä Välimeren maissa käytettyjä kasveja, ja uudenguineanliisat – ne toimivat ruukuissa hyvin. Iso ruukku kannattaa, sillä se on helppo hoitaa. Usein satsataan tyylikkäisiin ja yhteensopiviin ruukkuihin.”
6. Värikkyys. ”Ihan kaikkia värejä käytetään sekaisin. On kaksi tyylisuuntaa: valitaan tietyt värit ja käytetään niistä eri sävyjä. Toinen tyylisuunta on, että käytetään vastavärejä eli liilaa ja keltaista, punaista ja vihreää tai sinistä ja oranssia.”
Kun puutarhassa on monenvärisiä kasveja, hyönteisillä, kuten yökiitäjillä, mehiläisillä ja perhosilla on kattava buffet siitepölyä ja mettä keväästä syksyyn.
”On hyvä, että puutarhassa on erivärisiä ja erilaisia kukkia, koska eri värit ja eri kukat houkuttelevat eri hyönteisiä. Hyönteiset tarvitsevat ruokaa joka päivä niin kuin me ihmisetkin.”
”Ruukkuistutuksiin valitaan usein korkeita, matalia sekä roikkuvia kasveja. Silloin saadaan ruukku mahdollisimman täyteen. Voi laittaa amppelikasveja reunoille, keskelle uudenguineanliisaa ja keskelle samettiruusua. Reunakasveiksi myös siniviuhka ja kirjavalehtiset muratit ovat hyviä.”
Taulavuoren mukaan ihmiset suosivat nyt ei liian kerrattuja ja ei liian jalostettuja kasveja – eli yksinkertaiset ja luonnonmukaiset kukat ovat muotia. Liian tiiviistä kukinnoista esimerkiksi perhoset eivät saa mettä ja siitepölyä, koska niiden kärsä ei yllä kukinnon sisään.
7. Omanlainen puutarha. ”Meillä on teemana ’Toteuta rohkeasti puutarhaunelmasi’. Hae ideoita ja tee omannäköisesi puutarha. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa tehdä puutarhaa. Jos rakastaa hyvin hoidettua nurmikkoa, se on ok. Jos haluaa tehdä viidakon, sekin on ok.”
”Jokaisessa puutarhassa pitäisi olla oma rytöpuutarha, jossa on kiviä ja kantoja. Sieltä hyönteiset ja siilit saavat ruokaa. Rytöpuutarhasta voi tehdä hoidetun näköisen.”
