Pelastusalan asiantuntija: Näin jokaisessa kotitaloudessa kannattaa varautua nyt kriiseihin

Kotivara ja kriisiin varautuminen laajemminkin mietityttää nyt suomalaisia. Kysyimme pelastusalan asiantuntijalta, mikä on sopivaa ja mikä liiallista varautumista.

Kriisitilanteisiin varautuminen on puhuttanut viime aikoina. Oikeaoppinen kotivara on vain osa varautumista, asiantuntija muistuttaa.

1.10. 15:31 | Päivitetty 3.10. 7:00

Ukrainan sota, energiakriisi ja aivan viimeisimpänä kaasuvuoto Itämerellä.

Toisiinsa punoutuvat tapahtumaketjut kylvävät epävarmuutta myös Suomessa.

Paniikille ei ole perusteita, mutta varautuminen kannattaa, Suomen Pelastusalan keskusjärjestön Spekin johtaja Mika Gröndahl toteaa.

Spekin tarkoitus on tarjota ihmisille tietoa onnettomuuksien ehkäisyn, palokuntatoiminnan sekä varautumisen ja väestönsuojelun puolesta.

Varustautumiseen liittyy ennen kaikkea 72 tunnin kattava kotivara, jota viranomaiset suosittelevat jokaiselle. Spek on kampanjoinut kotivaran puolesta jo 1970-luvulta lähtien.

Kotivara tarkoittaa sitä, että kotona olisi tärkeää pitää elintarvikkeita ja juomavettä kanistereissa tai avaamattomissa vesipulloissa sen verran, että niillä pärjäisi kolme vuorokautta.

Vähimmäisvaatimuksiin lukeutuvat myös esimerkiksi taskulamppu, varaparistot ja patteriradio, joka on kriisien aikana viimeinen keino saada oikeaa tietoa.

”Varautuminen on tapa, jolla rakennetaan yhdessä yhteiskunnan kestävyyttä epävarmoissa tilanteissa. Tavallaan ihminen pystyy palvelemaan sillä isänmaataan”, Gröndahl sanoo.

72 tuntia -suosituksessa mainitaan myös joditabletit, jotka ovat puhuttaneet sodan syttymisen jälkeen yhä enemmän.

Suomessa ei todennäköisesti tulla tarvitsemaan joditabletteja, vaikka Ukrainassa vaurioituisi ydinreaktori. Joditablettien avulla suojellaan kilpirauhasta, jos hengitysilmassa on radioaktiivista säteilyä.

Silti viranomaiset kehottavat väestöä pitämään tabletteja kodeissaan ja loma-asunnoissaan sekä taloyhtiöitä varaamaan niitä väestönsuojiinsa. Sama koskee työpaikkoja, kouluja, terveyskeskuksia, päiväkoteja ja muita hoitolaitoksia.

Tabletin saa ottaa ainoastaan viranomaisten määräyksestä. Se on otettava heti, jos määräys tulee.

Erityisen tärkeä se on lapsille ja raskaana oleville. Yli 40-vuotiaille sen merkitys on puolestaan hyvin pieni.

Kotivara on kuitenkin vain yksi osa varustautumista, Gröndahl muistuttaa.

Hän neuvoo hahmottamaan asiaa kolmen tason avulla. Ensimmäinen tasoista on kriisin mahdollisuuden pohtiminen. Jokaisen meistä on paikallaan hyväksyä, että epävarmempia aikoja voi joskus tulla eteen.

”Kaikki lähtee siitä, että on tietoinen, että niin voi käydä”, Gröndahl sanoo.

”Tämä korostuu näinä aikoina, kun naapurimme on arvaamaton ja maailma muuttuu aika nopeasti.”

Seuraava taso on asiaan perehtyminen omakohtaisesti. Mitä juuri itselleni ja kodilleni kävisi, jos sähkötaulu pimenisi tai vesijohto vaimenisi? Jos asuu vaikkapa maalla, kaivo tuo erilaista turvaa kuin kaupunkiasukille, joka on putkiveden varassa.

Gröndahl kannustaa pysähtymään myös omien elintottumusten äärelle.

”Jos on tapana hakea aina alakerran kaupasta lättypitsa lounaaksi, on tarpeen pohtia, olisiko ruokaa hankittava ajoissa siltä varalta, että kioski on kiinni tai maksuliikenne pettää.”

Kolmas taso on ymmärtää eri skenaarioiden erilainen todennäköisyys. Sähköhäiriöt ovat todennäköisempiä kuin se, että veden tulo hanasta tyssää.

Gröndahlin mukaan sähkö- ja tietoliikenteen häiriöt ovatkin tilastollisesti kaikkein yleisimpiä vikatiloja Suomessa. Pelkkä talvimyrskykin voi aiheuttaa ison sähkökatkon.

Katkon seurauksissa on eroa sen suhteen, asuuko ydinkeskustassa vai syrjäseudulla pitkän sähkölinjan takana. Toisaalta tasapuolisuus alueiden välillä on kasvanut koko ajan, kun kaapeleita on kaivettu ja linjoja siirretty.

Kun sähköt menevät poikki, tietoliikenne voi katketa saman tien, kun modeemit pettävät. Kännykän netti on kuitenkin asia erikseen, sillä sen tukiasematolpat eivät liity kodin varusteluun.

”Puhelin ei tarvitse huoneiston sähköä samalla lailla akuutisti. Jos sähköt menevät totaalisesti poikki, kännykkäyhteys toimii kahdesta kuuteen tuntiin.”

Kaasuputkivuodon takia on spekuloitu sitä, tarkkaileeko joku merenalaisia tietoliikennekaapeleita. Mahdotonta se ei tietenkään ole.

”Silti väitän, että tällaisissa tilanteissa fokus ei olisi niinkään Matti Meikäläisen kämpässä ja kännykässä”, Gröndahl painottaa.

”Toki vaikutukset voisivat heijastua myös tavallisiin ihmisiin. Tässäkin tapauksessa yhteiskuntamme suojelisi meitä.”

Juomaveden ja vesijohtoverkoston ongelmat ovat sähkökatkoja huomattavasti epätodennäköisempiä. Tiedämme toki tapauksia, joissa vesijohtovesi pilaantuu, kun sinne eksyy vierasta ainetta kuluman tai kaivurin osuman takia.

Toisaalta myös sähkö vaikuttaa veden kulkemiseen epäsuorasti. Vesi tulee paineella, johon tarvitaan sähköä.

Jos vesi kulkeutuu koteihin vesitornista, varavoima varmistaa, ettei sähkökatko vaikuta veden liikkeisiin heti. Viikkokausia varavoima ei riittäisi, Gröndahl toteaa.

”Mutta riski siitä, että joku taho haluaisi tahallisesti pilata talousvettä, on pieni.”

Tätä Gröndahl perustelee toisistaan erossa olevilla vesilaitoksilla. Jos Espoon vesi pilaantuu, se ei vaikuta Helsingin veteen, hän konkretisoi.

”Vesijohtoihin kajoaminen ei olisi järkevää juuri siksi, että ne ovat erillisiä.”

Mahdollista on sekin, että pankkiliikenne sakkaa ja raha ei liiku mihinkään.

Gröndahl sanoo kuuluvansa koulukuntaan, joka liputtaa käteisen säilyttämisen puolesta.

Varautumiseen kuuluu hänen mielestään ehdottomasti se, että kotona on kohtuullinen määrä pieniin osiin pilkottua rahaa.

Hyvä nyrkkisääntö on varata 80–100 euroa yksittäisinä ja erikokoisina seteleinä, jolloin vaihtorahasta ei tarvitse olla huolissaan.

Tänä päivänä varautumisessa korostuu eritoten yksi asia, jolla ei ole aiemmin ollut yhtä suurta roolia.

Se on sähkön huippukulutusaika. Epävarmoina aikoina siihen on kiinnitettävä enemmän huomiota kuin tavallisesti.

Potentiaalinen sähköpula, josta on puhuttu paljon, voi olla todellisuutta aikana, jolloin ulkona on kylmä ja sähköä kuluu hurjat määrät.

Suomessa sähköä kuluu eniten aamukahdeksan ja -kymmenen välillä sekä kello 16–18 iltapäivällä. Viikonpäivistä lauantai, jolloin kaikki kirmaavat saunaan, on sekin kiivaan sähkönkulutuksen sesonkia. Tästä on kyse huippukulutusajassa.

”Jokaisen tulee tiedostaa, miten iso merkitys omilla teoilla on huippukulutusaikana”, Gröndahl korostaa.

”Jos vähennämme kulutusta noina aikaväleinä, leikkaamme energiakriisiä tuntuvasti. Eli että ei mentäisi saunaan silloin kuin kaikki muutkin tai pistettäisi pyykinpesukonetta päälle.”

Gröndahl muistuttaa myös suihkuveden turhasta lotraamisesta saippuoinnin aikana. Senkin välttäminen on varautumista kriisiin.

Kohtuus ja mittasuhteiden muistaminen on siis paikallaan, kun varautumista ja kotitalouksien vastuuta pohditaan.

Hamstraaminen ei ole ainakaan tarpeen. Vessapaperihyllyjen tyhjeneminen korona-aikana on Gröndahlista kuvaava esimerkki siitä, mikä ei ole perusteltua vaan ylenpalttista panikointia.

Sen sijaan hän korostaa yhtä asiaa: itsensä kouluttamista varautumisen ja turvallisuuden suhteen.

”Sitä, mitä ei voi kaupasta ostaa”, Gröndahl kuvailee.

Osaamistaan voi kartuttaa eri tahojen, kuten pelastusalan, 72 tuntia -kouluttajien, Marttojen, maanpuolustusyhdistysten ja Naisten valmiusliiton kursseilla.

”Yksilön kriisinhallinta on ennen kaikkea sitä, että jos jotain sattuu, ei mene sekaisin ja ala soitella yhtä aikaa muiden kanssa hätänumeroon tai vaatia, että tarvitsen veden takaisin heti.”

Lopuksi Gröndahl korostaa luottamusta viranomaisiin. Suomessa voi luottaa siihen, että kaikki pelaavat ikään kuin yhteen pussiin.

Jos poliisi esimerkiksi tiedottaa kadulla temmeltävästä karhusta tai muusta vaaratilanteesta, meillä on täydet perusteet uskoa siihen. Ja jos meitä kehotetaan pysymään sisätiloissa, niin kannattaa toimia eikä lähteä ulos kamera kädessään.

"Olemme etulyöntiasemassa siinä, että suomalainen yhteiskunta on varautunut erilaisiin kriiseihin ja ottaa keinonsa käyttöön, jos jotakin sattuu", Gröndahl summaa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut