Tässä Tampereen kaupungin­osassa modernit kerrostalot ja historialliset rakennukset seisovat rinta rinnan – Miksi siellä on niin hiljaista?

Tampereen ydinkeskustan kupeessa sijaitseva Tampella on rauhallinen asuinalue, joka hiljenee iltaisin lähes täysin. Kaverukset Lauri Lahtinen ja Bertil Brynnevik uskovat, että kaupunginosa muuttuu ajan myötä nykyistä eloisammaksi ja iloisemmaksi.

Vanhan teollisuusalueen paikalle rakennettu Kanta-Tampella yllättää rauhallisuudellaan vain kivenheiton päässä keskustasta.

13.8. 6:00

Pellavantorilla Tampereen Tampellassa on kesäisenä aamupäivänä hiljaista. Ohitse sujahtaa yksi pyöräilijä, ja lounaskahvilan terassilla istuu muutama ruokailija.

Jäätelökioski aukion laidalla on sentään avoinna. Lauri Lahtinen valitsee tötteröön suosikkimakuaan rommirusinaa. ”Täällä Tampellassa on yllättävänkin rauhallista. Iltaisin alue hiljenee lähes kokonaan”, hän kertoo.

Pellavantorilla voi istahtaa vaikkapa jäätelölle. Lauri Lahtinen valitsi tötteröön suosikkimakuaan rommirusinaa. Taustalla näkyy Valonkehrä-veistos, joka pystytettiin aukiolle Tampere-päivänä 2010.

Lahtinen asuu Juhlatalonkadulla, Viola-kotiyhdistyksen ylläpitämässä ikäihmisten palvelukorttelissa. Hän huolehtii vielä arjestaan itsenäisesti, mutta jos toimintakyky tulevaisuudessa heikkenee, kotiin on helppo hankkia lisää palveluja.

Kodin sijainti on Lahtiselle ihanteellinen. ”Keskustorille on alle kilometri, samoin rautatieasemalle, jos sinne päin pitää kulkea. Ranta-Tampellan rantaankin on korkeintaan kilometrin kävelymatka. Käyn siellä toisinaan mato-ongella.”

Lue lisää: Etsitkö kotia Tampereelta? Nämä asuinalueet tekevät vaikutuksen – Aamulehden suosittu juttusarja esittelee kaikki kaupunginosat

Kanta-Tampellan kerrostaloalueen rakentaminen alkoi, kun entinen teollisuusalue oli kaavoitettu asunnoiksi ja liiketiloiksi vuonna 1995. Valtaosa taloista onkin valmistunut 1990-luvun lopussa tai 2000-luvun alkupuolella.

Vanhoja rakennuksia myös säilytettiin ja saneerattiin uuteen käyttöön. Museokeskus Vapriikki toimii Tampellan entisessä konepajassa ja Tampereen oikeustalo pellavatehtaan vanhassa valkaisurakennuksessa.

Bulevardimaiset kadut houkuttelevat kävelylle kaupunginosaan, jossa modernit kerrostalot ja historialliset rakennukset seisovat sulassa sovussa. Tammerkosken rannassa voi lisäksi nauttia upeista kansallismaisemista.

Muutama ravintola ja oma teatterikin Tampellasta löytyy. Kaupunginosassa voisi silti olla nykyistä enemmän elämää. ”Kivijalkakauppoja, kahviloita ja muita yrityksiä mahtuisi Tampellaan enemmänkin. Uskon, että paikka muuttuu iloisemmaksi ja eloisammaksi ajan kanssa”, ennustaa Bertil Brynnevik, joka asuu niin ikään Tampellassa Viola-kotiyhdistyksen palvelukorttelissa.

Lauri Lahtinen ja Bertil Brynnevik asuvat Tampellassa Juhlatalonkadulla, Viola-kotiyhdistyksen ylläpitämässä ikäihmisten palvelukorttelissa. Alueen sijainti on vanhoille herroille ihanteellinen.

Tämä turpiinin juoksupyörä tuotti valoa ja lämpöä Tammerkoskesta 60 vuoden ajan. Nyt se muistuttaa Liinatehtaanpuistossa Tampellan alueen teollisesta historiasta.

Stadista Tampereelle

Lauri Lahtinen ja Bertil Brynnevik ovat molemmat kotoisin Helsingistä. Työ vei heitä aikoinaan paljon myös ulkomaille.

Brynnevik päätyi Tampereelle elämänkumppaninsa kanssa, kun tämän lapsenlapset tarvitsivat täällä hoitoa. Lahtinen puolestaan jäi leskeksi seitsemän vuotta sitten ja päätti sen jälkeen muuttaa Helsingistä Tampereelle. ”Tätini asui Tampellassa Pellavakodissa, joten kävin usein täällä hoitamassa hänen asioitaan. Tampere alkoi asuinpaikkana kiinnostaa, ja olihan tämä paljon edullisempi paikka asua kuin Helsinki”, Lahtinen muistelee.

Miehet asuivat ensin Tampereen keskustassa, Lahtinen Satakunnankadulla ja Brynnevik Aleksis Kiven kadulla. Siellä menoa ja liikennettä oli selvästi enemmän kuin Tampellassa. ”Aleksis Kiven kadulla autot ja moottoripyörät ajelivat läpi yön, kansa juhli ja piti meteliä. Täältä Tampellasta sellainen iltaliikenne puuttuu kokonaan. Tällainen vanha äijä tykkää vähän rauhallisemmasta alueesta”, Bertil Brynnevik sanoo pilke silmäkulmassaan.

Tampellan kuuluisa kelloportti on rakennettu vuonna 1891. Sen vieressä kohoaa Tampereen oikeustalo, joka toimii entisessä pellavatehtaan valkaisurakennuksessa.

Herrainmäki on Tampellan ylimmän johdon entinen asuinalue. Nykyisin mäellä on yksityisasuntoja, toimistoja ja yleinen puisto.

Bulevardimaiset kadut houkuttelevat kävelylle kaupunginosaan, jossa modernit kerrostalot ja historialliset tehdasrakennukset sijaitsevat sulassa sovussa.

Viola-kotiyhdistyksen palvelukortteliin Brynnevik muutti viime talvena. Hänen näkönsä oli huonontunut niin, ettei hän enää pärjännyt vanhassa asunnossaan. ”Mielipiteeni Tampellasta on vähän litteä ja lattea, koska alue oli minulle entuudestaan aika vieras ja näen nykyisin niin huonosti. Sellainen mielikuva minulla kuitenkin alueesta on, että tämä on hyvin rakennettu. Näkövammaiselle alue on selkeä ja hyvä, on leveät kadut, pyörätiet ja jalkakäytävät.”

Lauri Lahtiselle Tampella oli entuudestaan tutumpi alue. Vielä tutummaksi se on tullut jokapäiväisillä sauvakävelylenkeillä, joita hän on ehtinyt tehdä Tampellassa nyt kahden ja puolen vuoden ajan. ”Ainoa, mikä täältä puuttuu, on R-kioski. Onneksi tuossa lähikaupassakin otetaan vakioveikkaukset vastaan”, hän sanoo.

Museokeskus Vapriikki sijaitsee Tampellan entisessä konepajassa, jossa valmistettiin aikoinaan turbiineja, moottoreita, aseita ja paperikoneiden osia.

Tammerkosken rannassa voi nauttia upeista kansallismaisemista.

Kaikille avoin näköalareitti, Vapriikinraitti, kulkee Tammerkosken itäpartaalla. Kävelyreitti on auki syyskuun loppuun saakka museoravintolan aukioloaikoina.

Varttunutta väkeä

Lahtinen ja Brynnevik ovat varsin tyypillisiä Kanta-Tampellan asukkaita, sillä täällä asuu paljon ikäihmisiä. Lapsiperheitä sen sijaan näkyy alueella vain vähän. "Kyllä tuolla kadulla aika paljon rollaattorin kanssa kuljetaan”, Lahtinen naurahtaa.

Tampellan tilastoalueeseen kuuluvat Kanta-Tampellan lisäksi Armonkallio ja Ranta-Tampella, joka on vasta rakentumassa Näsijärven rantamaisemiin. Yhteensä tilastoalueella asui vuonna 2020 noin 4 900 ihmistä, joista 23,5 prosenttia oli eläkeläisiä ja 5 prosenttia 0–14-vuotiaita lapsia. Vuodesta 2019 väkiluku nousi noin neljälläsadalla.

Tampellan kerrostalokodit ovat hinnaltaan melko arvokkaita, mikä näkyy myös alueen asukasprofiilissa. ”Täältä puuttuu kokonaan epäsosiaalinen seurakunta, joka huikkailee kulmilla pullon suusta. Kun kello tulee kuusi, kaikki hiljenee”, Brynnevik toteaa.

Tampellassa valmistettiin aikoinaan yli 900 veturia. Tehtaan ensimmäinen höyryveturi, vuonna 1900 valmistunut ”Pikku-Rusko”, on esillä Museokeskus Vapriikin edustalla.

Tampereen Komediateatteri toimii Tampellan vanhassa Juhlatalossa, joka valmistui vuonna 1897.

Mikä?

Tampella numeroina

Kaupunginosa on saanut nimensä Tampellan vanhasta tehdasalueesta, joka sijaitsi Tammerkosken itärannalla noin 25 hehtaarin suuruisella tontilla. Ensimmäinen masuuni rakennettiin alueelle vuonna 1844. Teollinen toiminta loppui vuonna 2000.

Vuosina 1990–1991 alueen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti arkkitehtitoimisto Helamaa-Heiskanen. Vuonna 1995 hyväksytty asemakaava säilytti noin 60 000 neliömetriä vanhaa rakennuskantaa. Alueelle rakennettiin uusia asuinkerrostaloja 1990-luvun lopussa ja 2000-luvulla.

Asukkaat

4 917 oli Tampellan tilastoalueen asukasluku vuonna 2020. Tilastoalueeseen kuuluvat Kanta-Tampellan lisäksi myös Armonkallio ja Ranta-Tampella. Asukkaiden keski-ikä oli 42,8.

Keskimääräiset vuositulot olivat 35 600 euroa vuonna 2019, eli enemmän kuin Tampereella keskimäärin.

23,5 prosenttia Tampellan tilastoalueen asukkaista oli vuonna 2019 eläkeläisiä, 12 prosenttia opiskelijoita tai koululaisia ja 5 prosenttia alle 15-vuotiaita lapsia. Suurin ikäryhmä oli 25-44-vuotiaat, joita oli 38 prosenttia asukkaista.

Asuminen

77 prosenttia Tampellan tilastoalueen rakennuksista oli vuonna 2020 asuinrakennuksia. Niistä kerrostaloja oli 92 prosenttia. 26 prosenttia asunnoista oli yksiöitä, 47 prosenttia kaksioita, 20 prosenttia kolmioita ja 6 prosenttia sitä isompia asuntoja. 99 prosenttia asuntokunnista asui kerrostaloissa.

61 prosenttia asuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia. 31 prosenttia oli pariskuntia ja 7 prosenttia lapsiperheitä.

Lähteet: Tampere alueittain -tilastopalvelu, Tammerkosken muutos ja rakennusperintö (2009)

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut