Onko kodin ilmanvaihto kunnossa?
Sitä pohtii nykyään moni, sillä terveellisen huoneilman merkitys on koronapandemian aikana vain noussut. Huolta ei pienennä tosiseikka siitä, että täkäläisessä rakentamisessa on tutkitusti tehty isoja virheitä ilmanvaihdon suhteen.
Vaikka vika voi piillä rakenteissa, myös asukkaan omalla toiminnalla on väliä. Kysyimme Omakotiliiton rakennusneuvoja Torsti Siltaselta ja ilmanvaihtoyritys Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlaufilta, millä lailla ihmiset turmelevat itse ilmanvaihtoaan.
Merkittävin muistisääntö on kaksikon mukaan selvä: korvausilmaventtiilit pitää asunnossa olla, eikä niitä saa koskaan tukkia omin päin.
Silti tätä tapahtuu Peter Schlaufin mukaan jatkuvasti. Tukkimissesonki on kuumimmillaan paraikaa, kun lämpömittari on kääntynyt pakkasen puolelle.
”Asentaja törmää yllättävän usein venttiiliin, joka on tilkitty sukkahousuilla, t-paidalla tai sanomalehdellä. Tai sitten se on voitu teipata kiinni”, hän kuvailee.
Korvausilmaventtiili voi näyttää esimerkiksi tältä.
Jos venttiili on tukittu, raikasta ilmaa ei tule kotiin kuin korkeintaan rakennevuotoina, jotka ovat yksi merkittävimmistä syistä kehnolle sisäilmalle.
Rakenteista kulkeutuva ilma voi tehdä kodista tunkkaisen ja jopa pahanhajuisen.
Rakennevuodot saattavat löytää tiensä asuntoon ikkunankarmien, seinien rakojen, jopa kylpyhuoneen lattiakaivon tai käyttämättömän pistorasian kautta.
Kun sisäilma ei vaihdu oikein ja ilmanvaihto pettää, muun muassa asunnon radioaktiivisen jalokaasun, radonin, lukemat saattavat näyttää hälyttäviltä.
Riittävän ilmanvaihdon varmistaminen on tärkeää, oli talo minkä ikäinen tahansa.
Ilmanvaihto-ongelmat korostuvat kuitenkin eritoten 1970-luvun jälkeen rakennetuissa kohteissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto.
Ongelma kiteytyy talvella puutteelliseen korvausilmaan, kun asukas saattaa sulkea korvausilmaventtiilit vetoisuuden takia. Tällöin rakennuksen painesuhteet muuttuvat huomattavan alipaineisiksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmä suorastaan repii kaikki epäpuhtaudet sisään rakenteista, Schlauf sanoo.
”Toki on muistettava sekin, että koneellista ilmanvaihtoa ei tulisi koskaan pysäyttää eikä liikaa vähentääkään”, Siltanen lisää.
Ilmanvaihtokanavan tukkiminen tai sulkeminen ei saa tuhoa aikaan päivässä tai parissa, mutta jo viikossa kattoon ja seinille saattaa ilmestyä homekasvustoa, rakennusneuvoja varoittaa.
”Siis siitäkin huolimatta, ettei huoneilmassa olisi alun perin ollut huomattavasti kosteutta. Jos näin käy, homeen ilmaantumisen katsotaan johtuvan asukkaan käyttövirheestä.”
Venttiilejä ei kannata tukkia siinäkään tapauksessa, jos huomaa niiden lähellä verhojen muuttuvan tummiksi liikenteestä kantautuvan noen takia.
Eikä toki silloinkaan, kun venttiilien läpi puskee melua asuntoon, Schlauf muistuttaa.
"Pahimmillaan tämä sekoittaa kerrostalossa koko kiinteistön ilmanvaihdon. Yhtäkkiä naapureiden käryt leijailevat omassa huoneistossa”, hän perustelee.
”Paras tapa toimia on tiivistää ilmaa vuotavat raot ja asentaa sen jälkeen säädettävät venttiilit.
Asiantuntijat suhtautuvat kriittisesti myös ikkunoiden avaamiseen keinona tuulettaa kotia säännöllisesti. Auki oleva ikkuna on korkeintaan tilapäinen tapa saada ilma vaihtumaan asunnossa, jos ruoka on vaikkapa palanut pohjaan.
”Jos ikkunoita joutuu koko ajan availemaan, se osoittaa, ettei ilmanvaihto ole riittävällä tolalla”, Siltanen summaa.
Kesällä hyväksi havaittu tuuletustapa voi siis talvella olla kohtalokas, sillä lämmitysenergiaa tuhlaantuu hurjat määrät. Lämmin huoneilma vaihtuu kylmään ulkoilmaan kuin varkain, ja talon rakenteet jäähtyvät samalla turhaan.
Siltasen mukaan paras tapa toimia on tilkitä ja tiivistää huolellisesti kaikki ilmaa vuotavat raot ja asentaa sen jälkeen säädettävät venttiilit.
Niillä korvausilman määrää voi hallita ja valita kullekin tilanteelle sopivat asetukset. Tässäkin tapauksessa on huolehdittava, että korvausilmaa pääsee asuntoon tarpeeksi.
Se nimittäin ehkäisee homeen kasvua tuntuvalla tavalla, rakennusneuvoja korostaa.
Venttiilin virtausaukon tulisi olla asukkaan säädettävissä, Siltanen lisää.
On Ilmeistä, etteivät ihmiset kajoa venttiileihin huvikseen. Niitä tukitaan mitä luovemmilla tavoilla, koska venttiilit eivät toimi niin kuin niiden kuuluisi.
Etenkin talvisin syynä on liiallinen kylmän ilman vuotaminen sisätiloihin, mitä yritetään tukkimisella pienentää. Tämä ei kuitenkaan ole oikea menettelytapa, Siltanen painottaa.
”Sen sijaan kaikki ilman vuotokohdat olisi tiivistettävä hyvin. Lisäksi on asennettava säädettävät tai lämpötilan mukaan säätyvät korvausilmaventtiilit, joilla ilmanvaihtomäärä saadaan halutun kokoiseksi ja sisäilma lämpimäksi.”
Schlauf arvioi, että Suomessa on jopa miljoona asuntoa, joissa toimivat korvausilmaventtiilit loistavat poissaolollaan. Venttiili on täysin rikki, vanhentunut tai elinkaarensa lopussa.
Arvioiden ja esimerkiksi Terveysilman teettämän kyselytutkimuksen mukaan maan kolmesta miljoonasta asunnosta vain noin 800 000 asunnossa on täysin koneellinen ilmanvaihto.
”Tämän kaiken perusteella sanoisinkin, että miljoona ei ole lainkaan liioiteltu lukema”, Schlauf sanoo.
Ajan tasalla olevasta ja terveellisestä ilmanvaihdosta huolehtiminen on taloyhtiöissä aina taloyhtiön eikä yksittäisen asukkaan vastuulla.
Näin ollen kiinteistön omistaja ja taloyhtiön hallitus sanelevat, vaihdetaanko tai asennetaanko venttiilejä vai ei. Monessa taloyhtiössä on ohjeistus, että asukkaat eivät itse saa säätää venttiilejä.
Loppujen lopuksi vastuu lankeaa terveystarkastajalle, jonka arvio vaikuttaa suuresti päätökseen.
Tästä huolimatta asiantuntijat kannustavat asukkaita joka tapauksessa ilmaisemaan aina huolensa, jos sisäilma tuntuu tunkkaiselta eivätkä venttiilit näytä toimivan oikein.
