Mistä tietää, maksaako oma taloyhtiö liikaa isännöinnistä? Jokaisen taloyhtiön pitää olla tarkkana näissä asioissa joka vuosi - Koti - Aamulehti

Mistä tietää, maksaako oma taloyhtiö liikaa isännöinnistä? Jokaisen taloyhtiön pitää olla tarkkana näissä asioissa joka vuosi

Isännöintisopimuksessa tyypillisesti kiinteä kuukausihinta kattaa tietyt asiat. Lisäksi on nippu asioita, joiden toimeenpanosta laskutetaan erikseen.

Isännöintipalvelujen hinnoittelu on monimutkaista ja hintojen vertailu vaikeaa.­

13.2. 8:27

Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi keskiviikkona selvityksen, jonka mukaan isännöintialalla on toiminut pitkään hintakartelli.

Se tarkoittaa, että Isännöintiliiton ja kuuden isännöintiyrityksen epäillään tehneen salaista ja suunnitelmallista yhteistyötä, jonka tarkoituksena on ollut korottaa isännöintipalvelujen hintatasoa koko maassa. Palvelujen maksajina ovat taloyhtiöiden asukkaat.

Kartelliepäily käy ilmi markkinaoikeudelle osoitetusta 22 miljoonan euron seuraamusmaksuesityksestä, joka siirtyy nyt tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Mistä sitten tavallinen asukas ja asunnon omistaja voi tietää, maksaako hän isännöintipalveluista liikaa?

Se ei ole välttämättä helppoa, toteaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston kartellivalvonnan päällikkö Antti Norkela.

– Taloyhtiöt ovat hyvin erilaisia ja palvelujen tarjonta vaihtelee eri paikkakunnilla, hän sanoo.

Asukas ei myöskään voi vaikuttaa isännöintisopimuksen sisältöön, ellei hän kuulu taloyhtiön hallitukseen.

Isännöintisopimuksen tekeminen ja sen noudattamisen valvominen sekä irtisanominen kuuluvat lain mukaan asunto-osakeyhtiön hallituksen tehtäviin.

– Hallitus vastaa siitä, että nämä asiat hoidetaan huolellisesti, Norkela sanoo.

– Asukas voi kuitenkin ottaa yhteyttä hallitukseen ja kysyä esimerkiksi sitä, milloin isännöinti on viimeksi kilpailutettu.

Isännöintisopimukset ovat nykyisin tyypillisesti sellaisia, että kiinteä kuukausihinta kattaa tietyt asiat. Lisäksi on nippu asioita, joiden toimeenpanosta laskutetaan erikseen.

Suuntaus on Norkelan mukaan se, että kuukausilaskutukseen kuuluvien asioiden määrä on vähentynyt ja erikseen laskutettavien määrä kasvanut.

– Tämä voi osaltaan vaikeuttaa eri tarjousten vertailua, hän sanoo.

Jos isännöinnin kuukausihinta vaikuttaa yllättävän edulliselta, asukkaan ei kannata riemastua liikaa.

Kiinteistöliitto julkisti viime keväänä kyselyn, jonka mukaan isännöintitoimistojen laskuttamat kiinteät korvaukset ovat pysyneet kurissa, mutta samaan aikaan erillismaksujen hintoja on hilattu ylöspäin.

Kyselyyn vastasi 1 500 hallituksen puheenjohtajaa ja 357 ammatti-isännöitsijää.

Millaisia isännöinnin tehtäviä taloyhtiön kannattaa pitää kiinteän kuukausimaksun puolella ja millaisia ei?

Kiinteistöliiton yhteysjohtajan Timo Tossavaisen mukaan kyselyyn vastanneiden yhteinen käsitys oli se, että 80 prosenttia tehtävistä kannattaa hoitaa kiinteällä palkkiolla.

Kiinteän velotuksen piiriin kuuluvat Tossavaisen mukaan sellaiset tehtävät, jotka toistuvat joka vuosi. Se helpottaa myös menojen ennakointia.

Erillislaskutukseen sopivat satunnaiset toimenpiteet, kuten jotkut korjaushankkeet, häätömenettelyt tai isännöitsijäntodistuksen kirjoittaminen.

Isännöitsijäntodistusta asukas tarvitsee silloin, kun hän myy asuntoaan.

Todistuksen hintahaarukka ulottui Kiinteistöliiton kyselyssä 40 eurosta 240 euroon.

Millainen hinta isännöitsijäntodistuksesta olisi kohtuullinen?

Siihen Tossavainen ei voi vastata, sillä Kiinteistöliitollakaan ei ole lupaa antaa hintasuosituksia. Hän toteaa kuitenkin, että kyselyssä isännöitsijäntodistuksen mediaanihinta oli sata euroa.

– Sen ylittävä hinta alkaa poiketa normaalista.

Antti Norkela muistuttaa, että kun taloyhtiön hallitus kilpailuttaa isännöintisopimusta, sen tulisi haalia mukaan tarjouksia isolla haavilla erilaisista ja eri kokoisista isännöitsijätoimistoista.

Lisäksi on tärkeää, että hallitus pitää itsensä ajan tasalla siitä, mikä on vallitseva kustannustaso. Tietoa löytyy hänen mukaansa julkisista lähteistä.

– Hinnoissa on paikoitellen isoakin heittelyä. Hintojen vertailussa ei ole ohituskaistaa eikä oikotietä onneen. Automaattisesti ei voi sanoa, mitä kuukausimaksu kattaa ja mikä on kunkin toimenpiteen oikea hinta, Norkela sanoo.

Vaikka vertailu vaatii aikaa ja vaivaa, se kannattaa Norkelan mukaan kuitenkin tehdä.

Asukas voi ottaa isännöinnin puheeksi esimerkiksi taloyhtiön yhtiökokouksessa, joka pidetään tavallisimmin keväällä. Näkemyksensä isännöintipalvelujen kustannuksista voi tuoda esiin esimerkiksi siinä yhteydessä, kun kokous käsittelee talousarviota tai esityslistan kohdassa muut asiat.

Yhtiökokous ei kuitenkaan ole se tilaisuus, missä isännöitsijä valitaan tai erotetaan.

– Ne ovat taloyhtiön hallituksen tehtäviä, Tossavainen sanoo.

Myös isännöintisopimuksen tekeminen ja sen noudattamisen valvominen sekä irtisanominen kuuluvat lain mukaan hallituksen tehtäviin.

Timo Tossavainen muistuttaa kahdesta isännöintiin liittyvästä asiasta, jotka taloyhtiön hallituksen pitäisi tehdä joka vuosi:

1. Hallituksen pitäisi tarkistaa vuosittain, että isännöintisopimus on ajan tasalla. Sitä suosittaa myös Isännöintiliiton laatima Taloyhtiön hyvä hallintotapa. Näin hallitus pysyy perillä siitä, mitä on ostettu ja mistä maksetaan.

Hallituksen tulisi käydä läpi, mitkä asiat kuuluvat kuukausiveloitukseen ja mitkä erillisveloituksen piiriin. Lisäksi kannattaa arvioida, onko sopimuksessa jotakin sellaista, mitä ei enää tarvita tai puuttuuko siitä jotakin olennaista. Samassa yhteydessä tulisi kuulla myös isännöitsijää siitä, onko hänellä muutostoiveita.

2. Isännöintitoimistoilla on tapana lähettää loppuvuodesta esitys isännöintipalkkion tarkistuksesta. Yleensä kyseessä on palkkion korotus. Liian usein hallitus hyväksyy sen hiljaisesti eikä vaivaudu edes perehtymään asiaan.

Tässä kannattaisi kuitenkin olla tarkkana, sillä kyseessä ei ole ilmoitusasia. Kyse on sopimuksesta, jonka muuttaminen edellyttää molempien osapuolien hyväksyntää. Esitykseen pitää perehtyä ja arvioida, onko korotukselle järkevät perustelut. Jos tuntuu että ei ole, sen voi ilmoittaa ja vaatia parempia perusteluja tai muutosta esitykseen.

Hallituksen pitäisi ottaa asemansa tasavertaisena neuvottelijana. Kysymyshän on taloyhtiön osakkaiden rahoista. Jos isännöinnin hinnasta ei päästä yhteisymmärrykseen, hallitus alkaa etsiä uutta partneria.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?