Pirkanmaan sairaanhoitopiiri joutui kutsumaan korona­rokottamattomat takaisin töihin – HR-johtajan mielestä rokotusvelvoite tuli liian myöhään: ”Hyöty jäi vähäiseksi”

Palkanmaksu keskeytettiin alkuvuoden aikana niiltä sairaanhoitopiirin työntekijöiltä, jotka eivät ole ottaneet koronarokotteita, mutta kovan työvoimapulan vuoksi heidät kutsuttiin kesäksi takaisin töihin. HR-johtajan mukaan rokottamattomien joukossa on eniten lähihoitajia.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin HR-johtajan Raija Ruorasen mukaan rokotepakosta saatu hyöty on jäänyt vähäiseksi, koska lakimuutos tuli voimaan liian myöhään. Aamulehti kuvasi Ruorasen marraskuussa 2020.

18.8. 6:00

Aamulehti

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on kutsunut hoitajapulan vuoksi takaisin töihin kaikki ne koronarokottamattomat työntekijänsä, joiden palkanmaksun se kevään kuluessa keskeytti. Näitä työntekijöitä on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin HR-johtajan Raija Ruorasen mukaan muutama kymmenen.

”Asiaa ei ole aktiivisesti kerrottu julkisuuteen, mutta kesän pakottavan henkilöstötilanteen vuoksi tehtiin määräaikainen ratkaisu siitä, että rokottamatonta henkilöstöä voidaan käyttää.”

Ruoranen sanoo, että rokottamattomista muutama on kieltäytynyt palaamasta töihin.

Mitä?

Palkanmaksu voidaan keskeyttää

Laki: Eduskunta hyväksyi vuoden 2021 lopussa tartuntalain väliaikaisen muutoksen, jolla sosiaali- ja terveysalan työnantajille tuli velvollisuus huolehtia siitä, ettei henkilöstö aiheuta koronaviruksen tartuntariskiä. Vaatimus koskee kaikkia työntekijöitä, jotka voivat aiheuttaa lähikontaktissa tartuntariskin potilaille tai asiakkaille.

Vaatimus: Työntekijän koronarokotusten on oltava kunnossa tai vaihtoehtoisesti hän on todistettavasti sairastanut koronavirustaudin alle kuusi kuukautta sitten.

Tätä se tarkoittaa: Työntekijää ei voida pakottaa ottamaan koronarokotteita eikä häntä voida irtisanoa tai lomauttaa, mutta hänen palkanmaksunsa voidaan keskeyttää. Tätä ennen työnantajan on selvitettävä, voidaanko työntekijälle tarjota muuta työtä. Erityisestä syystä, esimerkiksi työntekijäpulan vuoksi, työntekijä voi jatkaa töissä.

Lähde: Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy

Eniten lähihoitajia

HR-johtaja Raija Ruorasen mukaan koronarokotteista kieltäytyneen hoitohenkilökunnan joukossa on työntekijöitä sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmistä, mutta eniten hoitajia, eritoten lähihoitajia. ”Koulutustason syvyys ja laajuus sekä se, onko koulutus lääketieteellinen vai hoitotieteellinen, näyttää jossain määrin korreloivan koronarokotteesta kieltäytymiseen.”

Ruorasen mukaan koronarokotteesta kieltäytyneiden työntekijöiden määrä on niin vähäinen, ettei se ole mainittavana syynä sairaanhoitopiiriä parhaillaan rasittavaan hoitajapulaan.

Sairaanhoitopiiri ei ole selvittänyt, kuinka moni rokottamattomista työntekijöistä on mennyt töihin muualle. Rokottamattomilla työntekijöillä ei ole oikeutta työttömyysturvaan.

Keikkaa olisi saanut tehdä

Tampereen yliopistollisen sairaalan psykiatrian yksikössä työskentelevä hoitaja joutui pois töistä helmikuun lopulla, koska ei suostunut ottamaan koronarokotteita. Palkanmaksu häneltä keskeytettiin maaliskuun lopussa, ylityövapaiden ja talviloman jälkeen. Aamulehti ei kerro hoitajan nimeä, koska hän voisi joutua kokemaan painostusta.

Hoitaja kutsuttiin työvoimapulaan vedoten takaisin töihin Taysin psykiatriaan kesäkuun alusta. Hän oli kuitenkin jo tehnyt suunnitelmia kesäkuuksi, joten hän oli valmis aloittamaan työt vasta heinäkuussa. ”Nurinkurista, mutta minut sijoitettiin tehtävään, jossa tapaan päivittäin enemmän asiakkaita kuin aiemmassa roolissani.”

Hoitaja sai palkattomalla ollessaan kutsun keikkatöihin muualle terveydenhoitoalan työpaikkaan, mutta päätti seurata tilannetta kotona kesään asti.

”Keikkaa olisin siis saanut rokottamattomana tehdä terveydenhoitoalalla. Laki ei kohtele työntekijöitä tasapuolisesti. Aika moni kollega on tullut kertomaan, että he ovat ottaneet rokotteet pakotettuna. On surullista, jos esimerkiksi perheensä ainoa elättäjä joutuu pakon edessä ottamaan koronarokotteet.”

Jouduttuaan pois töistä hoitaja sanoo ensin kantaneensa huolta toimeentulostaan, mutta huomanneensa, että perhe tuli palkattomat kuukaudet toimeen ilman hänen tulojaan.

”Elämäni on omani”

Hoitaja kertoo työnantajan suhtautuneen hänen rokotteesta kieltäytymiseensä ensin hyvin, mutta asenteen sitten muuttuneen. ”Päätös töiden loppumisesta tuli äkisti ja tylysti.”

Hoitaja arvelee, että jotkut hänen työkavereistaan varmaankin hieman vierastavat hänen päätöstään, mutta ovat suhtautuneet häneen hyvin. ”Elämäni on omani ja vastaan omista päätöksistäni. Pidän työstäni, mutta rokotetta en olisi ottanut, vaikka en olisi enää päässyt palaamaan työpaikkaani. Onneksi työpaikallani sallitaan erilaisia mielipiteitä”, hän sanoo.

Hoitaja kertoo esihenkilön suhtautumisen olleen paluun jälkeen asiallista. ”Olen aika pää pystyssä tässä asiassa, mutta on tämä vaatinut minulta pohdintaa ja päättäväisyyttä.”

Miksi hoitaja ei sitten suostu ottamaan koronarokotteita? Hän sanoo oppineensa, ettei ihminen pysty hallitsemaan elämässä kaikkea. ”Otan mieluummin riskin sen seurauksista, kun en tee jotakin kuin riskin sen seurauksista, että teen. Ymmärrän kuitenkin niitä, jotka katsovat tätä asiaa toisin vaikkapa sairaan läheisensä näkökulmasta.”

Hoitaja sanoo, ettei tietääkseen ole vielä sairastanut koronavirustautia.

”Hyöty jäi vähäiseksi”

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin HR-johtajan Raija Ruorasen mukaan rokotevelvoite on saattanut olla joillekin ärsyke lähteä hoitoalalta kokonaan. ”En kuitenkaan tunnista hoitoalalla erityistä rokotevastaisuutta. Päinvastoin, osa työntekijöistä on antanut palautetta rokotevelvoitteen puolesta. He ovat kokeneet hyväksi, että työtovereilla on rokotukset kunnossa.”

Lakimuutoksesta saatu hyöty jäi Ruorasen mukaan kuitenkin vähäiseksi, koska se tehtiin vasta viime vuoden lopussa. ”Se oli meille liian myöhään. Lakimuutos olisi pitänyt säätää keväällä 2021, kun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä alettiin rokottaa.”

Raija Ruorasen mielestä voisi olla tarpeen arvioida menettelytapoja, joilla koronarokotteen ottamisesta tulee ilmoittaa työnantajalle. Esimerkiksi tuhkarokosta ja vesirokosta riittää, että työntekijä vakuuttaa asian olevan kunnossa, mutta koronarokote tai sairastettu koronavirustauti on todennettava työnantajalle.

Ainakin keskustan ja kristillisdemokraattien kansanedustajien joukosta on viime aikoina kuultu kannanottoja, että sosiaali- ja terveydenhuollon koronarokotevelvoitteesta pitää luopua hoitajapulan vuoksi. Ruoranen katsoo kyseessä olevan asia, johon tarvitaan lääketieteellinen kannanotto. ”Jonkin lääketieteellisen instanssin pitää ottaa kantaa siihen, mitä potilasryhmiä pitää edelleen erityisesti suojata ja mihin suuntaan koronavirusvariantit muuntuvat. Näissä ratkaisuissa kannattaisi olla nopea.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut