Koronavirus jyllää yhä Pirkanmaalla – MM-kisojen aikana jätevesien virusmäärät viisinkertaistuivat Tampereella

Vaikka koronaa sairastavien sairaalahoidon tarve onkin vähentynyt epidemian huipusta, Taysissa on yhä osastollinen koronapotilaita.

Taysin infektioyksikön ylilääkäri Jaana Syrjänen kuvattiin marraskuussa 2021.

23.6. 14:34

Aamulehti

Jääkiekon MM-kisojen aikaan Tampereen Viinikanlahdella jätevedestä mitattavien koronavirusten määrä viisinkertaistui hetkellisesti. Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) infektioyksikön ylilääkäri Jaana Syrjänen kertoo, että virusmäärän kasvaminen ei kuitenkaan näkynyt merkittävästi sairaalahoidon tarpeessa.

”Fimlabissa positiivisten näytteiden prosenttiosuus nousi 50 prosenttiin, nyt on palattu 40 prosenttiin. Jätevesiin tuli varmasti virusta myös henkilöistä, jotka eivät ole pirkanmaalaisia.”

Positiivisten näytteiden osuus Fimlabin näytteistä oli korkeimmillaan maaliskuussa, jolloin se oli noin 65 prosenttia otetuista näytteistä.

Lue lisää: Presidentti Niinistö ja ministeri Lindén ihmettelivät käytäntöä neljänsistä koronarokotuksista – THL muuttaa suosituksiaan todennäköisesti syksyllä

Sairaalahoidon tarve laskenut kolmannekseen

Sairaalahoidon tarve on laskenut pahimmasta epidemian vaiheesta, jolloin Taysissa oli sairaalahoidossa päivittäin noin 60 koronapotilasta. Nyt Taysissa hoidetaan päivittäin 15–20 koronapotilasta.

”Se on pudonnut kolmasosaan, mutta onhan 15 potilastakin osastollinen potilaita. Siihen tulee 5–6 potilasta päälle, jotka ovat ihan muusta syystä hoidossa, mutta heillä on myös korona.”

Uusia koronapotilaita tulee Taysiin tällä hetkellä Syrjäsen mukaan keskimäärin kolme päivässä. Teho-osastohoitoa vaativia koronapotilaita on ollut viime kuukausina Taysissa korkeintaan muutama.

Lisäksi terveyskeskussairaaloissa ja hoivan osastoilla on koronapotilaita, joiden hoito onnistuu siellä. Osa heistä ei ole enää tartuttavia, mutta he eivät ole vielä kotikuntoisia.

Taysin koronaosasto on suljettu jo keväällä, ja koronapotilaat hoidetaan pääosin kahdella infektio-osastolla.

Riskit vaikealle taudille vähenevät

Parin vuoden koronakokemusten perusteella näyttää siltä, että kesäisin epidemia on hellittänyt jonkin verran ja talvisin tiukentanut otettaan. Epidemian paheneminen voi olla taas edessä ensi talvena.

”Kyllä se on mahdollista, että näin käy. Syksyllä varmasti tulee mitä todennäköisimmin uusi rokotekierros ainakin tietyn ikäisille riskiryhmille. Uudentyyppistä rokotetta, joka on suunnattu myös omikron-varianttiin, saattaa olla käytössä silloin.”

Kun tulee uusia virusmuunnoksia, rokotteita voidaan muunnella uusiin muunnoksiin paremmin tehoaviksi. Vaikka rokote voi menettää tehonsa uuden variantin tartunnalta suojaamisessa muutamissa kuukausissa, se suojaa vaikealta taudilta paljon kauemmin.

”Itse ajattelisin niin, että meidän pitää varautua, että koronapotilaita on nyt ja jatkossakin jonkun verran sairaalahoidossa, ja heidät meidän on pystyttävä hoitamaan kaikkien muitten potilaitten lisäksi.”

Syrjäsen mukaan toistuvat infektiot ja toistuvat rokotukset todennäköisesti pikkuhiljaa vaikuttavat siten, että riskit vaikealle taudille vähenevät. Vaikeammassa asemassa ovat ihmiset, jotka saavat puolustuskykyyn vaikuttavia hoitoja, koska he eivät välttämättä saa rokotteista niin hyvää tehoa.

”Toivoisin, että sille puolelle saadaan jatkossa lääkehoitoja, joita nyt on jonkun verran tulossakin ihan lähiaikoina.”

Syrjänen korostaa rokotuksista huolehtimisen tärkeyttä. Kaikkien riskiryhmiin kuuluvien yli 70-vuotiaiden ja kaikkien yli 80-vuotiaiden tulisi hakea neljäs rokote sekä kaikkien immuunipuutteisten viides rokote.

”Meilläkin sairaalahoitoon joutuneista potilaista merkittävä osa on nimenomaan immuunipuutteisia, yli 80-vuotiaita tai yli 70-vuotiaita riskiryhmäläisiä. Heitä halutaan suojata rokotteella.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut