Koronavilkku lakkaa toimimasta – THL:n asiantuntija pitää yli viisi miljoonaa euroa maksanutta projektia onnistuneena

Suomalaiset käyttivät sovellusta ahkerasti aina loppuvuoteen 2021 asti. Hiljalleen käyttäjien määrä kuitenkin hiipui.

Koronavilkku julkaistiin loppukesästä 2020. Sillä oli parhaimmillaan 2,5 miljoonaa käyttäjää.

31.5. 19:33

Koronavilkku-sovellus lakkaa toimimasta keskiviikkona.

”Kaikki koronasovellukset on lähtökohtaisesti tarkoitettu väli­aikaisiksi”, sanoo teknologia- ja riskien­hallinta­johtaja Aleksi Yrttiaho Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Sovellus on ollut käytössä niin kauan kun se on terveysturvallisuuden näkökulmasta perusteltua, Yrttiaho selittää.

”Tartuntatautitilanteessa, jossa monella on rokotukset ja suuri osa tartunnoista on lieväoireisia tai oireettomia sekä tartuntoja ei systemaattisesti jäljitetä, emme näe sovelluksen käytön olevan enää perusteltua.”

Koronavilkku on THL:n tuottama puhelinsovellus, joka julkaistiin elokuun lopulla vuonna 2020. Sen tarkoituksena oli kertoa käyttäjälleen tieto mahdollisesta koronavirukselle altistumisesta.

Sovellus pohjautui oletukseen käyttäjien aktiivisuudesta. Ideana oli, että positiivisen korona­testi­tuloksen saanut syöttää terveydenhuollon ammattilaiselta saamansa koodin sovellukseen. Altistuneiksi puhelin laski noin kahden metrin säteellä vähintään 15 minuuttia olleet ihmiset.

THL:llä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni on kahden vuoden aikana saanut ilmoituksen altistumisesta sovellukselta.

Käyttäjiä sovelluksella on ollut parhaimmillaan 2,5 miljoonaa. Tartunnastaan sovellukselle ilmoitti 64 000 ihmistä.

Suomalaiset käyttivät sovellusta ahkerasti aina loppuvuoteen 2021 asti. Hiljalleen käyttäjien määrä kuitenkin hiipui. Tasainen hiipuminen selittyy Yrttiahon mukaan suurelta osin sillä, että suomalaiset eivät uuteen puhelimeen vaihtaessaan nähneet syytä ladata sovellusta uudelleen.

’”Pienempiä pudotuksia [käyttäjämäärissä] on ollut sen jälkeen, kun mediassa on esitetty aktiivista kritiikkiä sovelluksesta.”

Rahaa Koronavilkkuun kului 5,2 miljoonaa euroa. Se oli alle varatun 6 miljoonan budjetin.

”Projekti on ollut aikataulun ja taloudenpidon osalta hyvin onnistunut”, Yrttiaho sanoo.

Yrttiahon mukaan sovellus toimi muutenkin hyvin, sillä sen kautta saadut altistumisilmoitukset vaikuttivat ihmisten käyttäytymiseen. Ihmiset ovat sovelluksen vuoksi osanneet muun muassa tarkkailla oireitaan ja hakeutua koronatestiin.

THL:n seurannan mukaan vuonna 2021 koodin saaneista 75–82 prosenttia syötti koodin sovellukseen. Toukokuussa 2022 prosenttiosuus oli pudonnut 57:ään.

”Meillä ei ole tietoa, miksei osa ole koodia käyttänyt. Saattaa olla, että koodi on luotu, vaikkei Koronavilkku ole ihmisellä käytössä tai hän ei osaa käyttää sovellusta.”

Seurannasta ilmenee myös, että sairastuneet ovat syöttäneet koodin keskimäärin 1,9–2,7 päivässä oireiden alusta. Yrttiahon mukaan tämä osoittaa, että kritiikki sovelluksen hitaudesta voi johtua osin väärinymmärrystä.

”Kun sovellus on ilmoittanut, että olet altistunut 14 vuorokauden kuluessa, siitä on voinut syntyä käsitys, että on altistunut 14 vuorokautta sitten ja nyt asiasta vasta tulee tieto. Mutta todellisuudessa on keskimääräisesti altistunut pari päivää aiemmin.”

Koronavilkku ei ole kerännyt käyttäjistään yksilöitävää tietoa.

Kun sovellus lakkaa toimimasta, anonymisoidutkaan tiedot eivät tallennu minnekään.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut