Aamulehti
Pirkanmaan alueellinen pandemiaohjausryhmä eli koronanyrkki kertoi tiistaina 4. tammikuuta alueen koronatilanteesta ja koronatoimista. Tilaisuudessa selvisi, miten yleisötilaisuuksien ja tilojen käytön rajoitukset muuttuvat Pirkanmaalla 7. tammikuuta lähtien. Koronatartuntojen määrä on jatkanut nousuaan Pirkanmaalla.
Lue lisää: Pirkanmaan koronanyrkki esittää tapahtuma- ja tilarajoituksiin jatkoa pienin lievennyksin
Koronanyrkki piti tiistain kokoontumisensa jälkeen perinteisen mediainfon. Aamulehti näytti tilaisuuden suorana lähetyksenä. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa tästä artikkelista.
Asiantuntijoina mediainfossa olivat johtajaylilääkäri Juhani Sand ja apulaisylilääkäri Janne Laine Tampereen yliopistollisesta sairaalasta Taysista.
Lue lisää: Pirkanmaalla on todettu 1 530 uutta koronatartuntaa – mukana kolmen päivän luvut
Katso suoran lähetyksen tallenne tästä:
Aamulehti teki tilaisuuden etenemisestä myös tekstiseurantaa hetki hetkeltä.
Lue tekstiseuranta tästä:
15.57: Tilaisuus päättyy.
15.57: Kysyttiin, onko kouluille tai oppilaitoksille suunniteltu muutoksia. Ei ole, korkeakoulut pysyvät edelleen pääasiassa etäopetuksessa ja peruskoulu ja toinen aste pääasiassa lähiopetuksessa. Koulukohtaisia ratkaisuja voidaan edelleen tehdä.
15.56: Kysyttiin, onko ennustetta, miten tilanne omikronin kanssa tulee etenemään. Vastataan, että verrataan lähinnä muihin Pohjoismaihin, joissa tosin myös tilanne kesken. Voisi olettaa, että omikron aiheuttaa jyrkän aallon, jossa jyrkkä nousu ja jyrkkä lasku.
Nähtäväksi jää, onko omikron lievempää tautia aiheuttava, kuten nyt näyttää. Potilasmääriä ajatellen sairaanhoidon kuormitus voi silti olla suuri, jos tartuntamäärä on kerralla iso.
15.53: Kysyttiin, mikä on aluevaalien tilanne, kun kuntavaaleja jouduttiin viime vuonna siirtämään. Sand vastaa, että tilanne on rokotuskattavuuden osalta aivan toinen ja aiemmista vaaleista opittiin hyviä käytäntöjä.
15.52: Kysytään, mitkä ovat matalan riskin tilat, joista vielä keskustellaan avin kanssa. Juhani Sand vastaa. Keskustelu on vielä kesken, joten kovin tarkasti ei vielä voi sanoa. Esimerkkinä hän sanoo kuntosalin, jossa on toteutettu toiminta niin, että osallistujia on vähän kerralla ja reilut turvavälit. Korkeampien riskien tila taas voisi olla joukkue- tai kamppailu-urheilulajin tila tai tanssiharjoitukset.
Entä teatterit ja elokuvat? Niiden jatko liittyy yleisötilaisuuksia koskeviin rajoituksiin. Esitys on, että sisätilojen yleisötilaisuuksien tauko jatkuu edelleen 2 viikon ajan.
15.50: Tapausmäärät nousseet kaikissa ikäryhmissä, eniten 20-29-vuotiaissa, vähiten ikääntyneissä. Rokotukset etenevät, etenkin kolmannet rokotukset. Kolmannen rokotuksen on nyt saanut 24,3 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä.
Kaikkein tärkeimpiä olisivat yksilön ja yhteisön kannalta kuitenkin ensimmäiset ja toiset rokotteet, joten suotaisiin niidenkin lisääntyvän.
Kaikkein suurin riski joutua sairaalahoitoon on rokottamattomilla.
15.47: Viime viikolla tartuntoja oli lähes tuplasti edelliseen verrattuna. Tartunnan jäljityksen keinot hillitä epidemiaa ovat vähenemässä. Omikron tartuttaa jo ennen oireiden ilmaantumista ja tautia on joka puolella.
Ainoastaan 4 prosenttia taudin saaneista oli oireiden alkaessa karanteenissa. Jäljitystä on suunnattu Pirkanmaalla entistä enemmän korkean riskin tapauksiin ja myös automatisoitu.
15.45: Tehohoidon tarve koko Suomessa on pysynyt viime viikkoina suurin piirtein samana. Erikoissairaanhoidon potilaiden määrä sen sijaan on jonkin verran kasvanut.
Tanskassa, Islannissa ja Norjassa tartunnat ovat lähteneet jyrkkään nousuun vuoden lopulla, mutta sielläkään sairaalahoidon tarve ei ole samassa suhteessa noussut. Jos tässä on kyse omikronmuunnoksen yleistymisestä, näyttää siltä, että tartunta-aalto on jyrkkä, mutta sairaalahoidon tarpeen nousu pienempi. Tämä kehitys näyttää siis toteutuvan myös Pohjoismaissa. Sairaalahoidon tarpeen pienemmästä määrästä voidaan kiittää myös rokotuksia, jotka estävä vakavampia tautimuotoja ja vähentävät sairaalahoidon tarpeen kasvua.
Taysissa 7 vuorokauden keskiarvo sairaalahoidossa näyttää siltä, että viikosta 48 lähtien sisääntulevien potilaiden määrä on ollut suhteellisen vakaa. Kuormitusta silti on.
15.41: Juuri ennen joulua näytti siltä, että lukujen nousu pysähtyy, mutta sitten käyrän nousu oli taas pystysuoraa. Luvut eivät kuvasta enää epidemian kulkua, kuten aikaisemmissa aalloissa. Nyt on katsottava rokotuskattavuutta ja sairaanhoidon kuormitusta.
Positiivisten testien määrä viimeisten 7 päivän aikana: positiivisten osuus oli 33,3 prosenttia ja nousee edelleen.
Lukujen kehitys kertoo omikronaallosta, vaikka Pirkanmaalla on nyt vasta muutama varmistettu omikronmuunnos. Luvut tulevat kuitenkin viiveellä. Varmuus saadaan tulevina viikkoina.
15.38: Janne Laine jatkaa. Euroopassa epidemiatilanne vaikea kaikkialla omikronin myötä. Suomessa tautimäärät ovat nousseet vauhdikkaasti. Ilmaantuvuusluvut korkeita koko Suomessa.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ilmaantuvuus viime viikon päättyessä 911 tapausta 100 000 asukasta kohden kahden viikon ajalta, mikä on hieman koko maan lukua matalampi (992/100 000). Tilanne on kiristymässä koko maassa.
15.36: Kukaan ei tiedä, kuinka kauan jyrkkä nousu jatkuu, mutta ainakin seuraavat 2 viikkoa tulevat olemaan vaikeita henkilöstön riittävyyden kannalta.
Näiden vuoksi päätettiin jatkaa rajoituksia, etenkin sisätilojen yleisötilaisuudet pidetään edelleen kokonaan tauolla. Sen sijaan rajoituksia ei uloteta enää ulkotilaisuuksiin vaan siellä turvallisuudesta voidaan huolehtia 58 d -pykälän kautta.
58 g -pykälään esitetään myös 2 viikon jatkoa, mutta aluehallintoviraston eli avin kanssa käydään vielä tarkemmin keskustelua, jos matalan riskin tilojen käyttö voitaisiin mahdollistaa. Tämä vielä tarkentuu. Avi ottanee asiaan kantaa huomenna iltapäivällä.
15.34: Juhani Sand aloittaa. Viimeiset viikot ovat olleet jyrkkää nousua päiväkohtaisissa tartunnoissa ja ilmaantuvuusluvuissa sekä testipositiivisuusluvuissa. Tilanne on menossa huonoon suuntaan. Omikron jyllää Pirkanmaallakin.
Positiivista on se, että sairaalakuormitus ei ole kasvanut samassa suhteessa tartuntojen kanssa, mutta on pysynyt aika korkealla tasolla. Vuodeosastokuormitus on kasvanut ja teho-osaston kuormitus pysynyt ennallaan.
Viime päivinä suurta huolta on aiheuttanut henkilöstön terveenä pysyminen. Vähintäänkin lieviä infektioita on tullut rokotuksista huolimatta.
15.31: Tilaisuus alkaa.
Jatkuuko yleisötilaisuuksien ja tilojen sulku?
Koronanyrkin odotetaan ottavan tiistaina kantaa yleisötilaisuuksien kiellon ja toimitilojen sulun jatkumiseen Pirkanmaalla. Suositteleeko koronanyrkki jatkamaan tartuntatautilain pykälän 58 g mukaista rajoitusta Pirkanmaalla vielä 7. tammikuuta jälkeen?
Jos tartuntatautilain pykälä 58 g on käytössä, määrätyt tilat kuten sisäliikuntatilat, kuntosalit ja tanssipaikat voivat olla auki vain ammattiurheilijoille sekä vuonna 2004 ja sen jälkeen syntyneiden lasten ja nuorten ohjattuun harrastustoimintaan.
Pääkaupunkiseudulla esitetty kahden viikon jatkoa
Pääkaupunkiseudun koronaryhmä suositteli maanantaina kyseisen pykälän tilarajoitusten jatkamista omalla alueellaan kahdella viikolla. Tilarajoitusten oli määrä olla voimassa 10. tammikuuta asti.
Nykyiset yleisötilaisuusrajoitukset ovat voimassa pääkaupunkiseudulla puolestaan 17. tammikuuta asti. Nyt koronaryhmä suositteli myös sisätiloissa järjestettäviä yleisötilaisuuksia koskevien tiukkojen rajoitusten jatkamista kahdelle viikolla tämän jälkeen.
Pirkanmaalla joka tapauksessa rajoituksia
Jos pykälän 58 g voimassaoloa Pirkanmaalla ei jatketa, on alueella kuitenkin voimassa 30. tammikuuta asti niin sanottu turvavälipykälä eli tartuntatautilain pykälän 58 d mukaiset rajoitukset.
Pykälän mukaan tiloista vastaavien toimijoiden on mukautettava toimintaansa lähikontaktien aiheuttaman tartuntariskin ehkäisemiseksi.
Käytännössä padelhallien tai jumppa- ja kuntosalien kaltaisten tilojen ei siten tarvitse olla suljettuina, jos voimassa on vain 58 d -pykälä.
Riittää, että tilat huolehtivat terveysturvallisuudesta esimerkiksi asiakasmääriä rajoittamalla ja käyntejä porrastamalla. Tietyn mittaisia turvavälejä ei edellytetä.
Yrittäjä tai muu toimija voi valita itse sopivat keinot velvoitteiden toteuttamiseksi.
Keinoista on laadittava kirjallinen suunnitelma. Siihen voi esimerkiksi kirjata, jos tiheitä jonoja pyritään estämään lattiaan laitettavilla tarroilla.
Erilaisissa asiakas- ja yleisötiloissa pitää lisäksi noudattaa tartuntatautilain pykälän 58 c yleisiä hygieniavaatimuksia koko Suomessa kaikissa tilanteissa.
