Sanna Marin Pääministerin haastattelutunnilla: ”Hallitus pohtii koulujen loman pidentämistä” – koronarajoituksiin todennäköisesti tulossa kiristyksiä - Koronavirus - Aamulehti

Sanna Marin Pää­ministerin haastattelu­tunnilla: ”Hallitus pohtii koulujen loman pidentämistä” – korona­rajoituksiin todennäköisesti tulossa kiristyksiä

Koronatilanne pahenee jälleen, ja hallitus kokoontuu neuvottelemaan tiistaina. Miten Marin vastaa kysymyksiin mahdollisista uusista rajoituksista?

Pääministeri Sanna Marin (sd.) valmistautui Pääministerin haastattelutuntiin Kesärannassa lokakuussa.

19.12.2021 13:48 | Päivitetty 19.12.2021 14:54

Joko koronatilanne on niin paha, että on aika vetää hätäjarrusta? Ollaanko esimerkiksi koronapassi ottamassa pois käytöstä?

Ainakin näiden kysymysten voi veikata nousevan keskusteluun sunnuntaina, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) on toimittajien tentattavana perinteisellä Pääministerin haastattelutunnilla Ylellä.

Haastattelutunti alkoi kello 14. Aamulehti seurasi sen korona-antia hetki hetkeltä tässä jutussa. Seuranta löytyy tämän artikkelin alareunasta.

KoronaviruStapausten määrä on kasvanut jälleen loppuvuodesta ympäri Eurooppaa ja myös Suomessa. Uusi virusmuunnos omikron uhkaa pahentaa tilannetta nopeasti entisestään.

Hallitus kokoontuu neuvottelemaan mahdollisista uusista rajoitustoimista tiistaina.

Päätös niin sanotusta hätäjarrusta tarkoittaisi, että käyttöön voitaisiin ottaa nykyistä kovempia koronatoimia. Erilaisia tiloja voitaisiin esimerkiksi sulkea niin, ettei edes koronapassilla pääse niihin. Asetuksella voitaisiin esimerkiksi säätää, ettei ravintoloissa voi nauttia alkoholia kello 17 jälkeen, vaikka ihmisellä olisi näyttää korona­passi.

Myös koulujen etäopetukseen siirtäminen olisi mahdollista.

Lue lisää: Erittäin vaikean koronatilanteen vuoksi kohta voidaan vetää hätäjarrusta – Tätä se käytännössä tarkoittaisi

Pääministeri Marin otti asiaan lyhyesti kantaa jo lauantaina. Hän viestitti Sanomalle, että rajoitus­toimia on mahdollista kiristää myös ilman hätä­jarru­mekanismin käyttöönottoa. Hän sanoi myös pitävänsä tätä ensisijaisena. Tähän näkemykseen yhtyi valtiovarain­ministeri Annika Saarikko (kesk.) Sanoman kysyessä asiasta.

Lue lisää: Pääministeri Marin: Korona­toimia mahdollista kiristää myös ilman hätä­jarrua – Näin hallitus­viisikko kommentoi korona­toimia

Pääministerin äänenpaino erosi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) näkemyksistä. Kiuru kertoi Sanoman haastattelussa, että sosiaali- ja terveys­ministeriö on perjantaina esittänyt sote-ministeri­työ­ryhmälle, että hallitus päättäisi hätäjarrun käyttöönoton aikataulun hallituksen neuvottelussa ensi viikolla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta puolestaan sanoi lauantaina sekä Ylelle että Sanomalle, että koronapassin käyttö voidaan joutua nykyisessä korona­tilanteessa keskeyttämään.

Lue lisää: Pääjohtaja Tervahauta Ylellä: THL ei ole valmistellut suositusta hätäjarrun käyttöönotosta

THL ei ollut vielä valmistellut suositustaan hätäjarrusta hallitukselle, mutta sen linjaa odotetaan pian.

Rajoitusten kiristyminen uudelleen ja esimerkiksi koronapassin mahdollinen hyllytys olisi poliittisesti vaikea asia. Hallitus on taannoisen linja­muutoksensa myötä halunnut pitää Suomea mahdollisimman pitkälti auki rokotusten ja koronapassin turvin.

Pääministeri Marin on itse näkyvästi puolustanut tätä linjaa.

Seurasimme haastattelutunnin koronakeskustelun alla hetki hetkeltä.

14.41: Koronakysymysten käsittely loppuu ja siirrytään muihin aiheisiin.

Marinilta kysyttiin muun muassa, onko Marinin bileillan kansainvälisestä huomiosta hyötyä Suomelle.

Marin sanoi vastanneensa Elon Muskin twiittiin, kun tuli mahdollisuus kertoa isolle yleisölle, että Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka pyrkii hiilineutraaliksi 2030 ja joka on valittu maailman onnellisimmaksi paikaksi.

14.37: Meidän kaikkien intresseissä on, että yhteiskuntana selviämme pandemiasta mahdollisimman vähin vaurioin, Marin sanoo. Mitä pidempään tilanne jatkuu, sitä vaikeammaksi se käy. Ihmiset eivät välttämättä ole enää valmiita yhtä järeisiin rajoitustoimiin kuin aiemmin olivat, tämä täytyy ymmärtää ja huomioida, Marin sanoo.

Aluevaalien siirtämisestä ei ole käyty keskusteluja eikä aikeita siirtämiselle ole, Marin sanoo.

14.35: Kuntien on varmistettava henkilöstön riittävyys myös loma-aikoina niillä keinoilla, joita heillä on käytettävissä, kuten palkkauksella. Näitä keinoja on käytettävä, jotta henkilöstön riittävyys varmistetaan, Marin sanoo ja muistuttaa jälleen, että valtio vastaa koronaepidemian aiheuttamista kustannuksista.

Valmiuslaki ei ole mikään työnantajien työkalu, Marin sanoo. Kaikki muut keinot täytyy käyttää henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi ennen valmiuslakia, Marin sanoo.

14.34: Yhä uudelleen näyttää käyvän niin, että kaikki on hyvin mutta sitten on hirveä kiire päätöksille vaikka näemme, mitä muissa maissa tapahtuu, miksi näin?

"Aivan samassa tilanteessa ovat lukuisat muut maat maailmassa ja Euroopassa." On hyväksyttävä, että tilanteet muuttuvat nopeasti. Tämä on globaali pandemia. Virus, joka leviää, kun ihmiset tapaavat toisiaan. Se tapahtuu globaalisti, eikä lopu, elleivät ihmiset lopeta toistensa tapaamista globaalisti, Marin sanoo.

14.30: Koronastrategiaa on päivitetty pitkin pandemiaa. Tilanne ei lopulta ollutkaan se, että yhteiskunta olisi voitu avata kokonaan, kun rokotuskattavuus oli 80 prosenttia.

Rajoitustoimia purettiin syksyllä, kun rokotuskattavuus kehittyi, Marin sanoo, mutta kaikista rajoitustoimista ei missään vaiheessa luovuttu niin kuin tavoite oli.

14.29: Ensi keväästä ei osaa kukaan sanoa, onko siellä luvassa uusi virusmuunnos vai onko pandemia hellittämässä, kukaan ei tiedä, Marin sanoo. Tilanteen mukaan mennään.

Ennen kuin koko maailmassa on pandemia saatu kuriin, pandemia jatkaa kiertämistä. Miten arvioitte pandemian koko kestoaikaa?

Varmasti asiantuntijat ovat paljon parempia arvioimaan, millä tavalla pandemia kulkee, Marin sanoo.

"Itse tohdin sanoa vain, että emme tiedä, kuinka kauan pandemia kestää."

Niin kauan kuin ihmisiä ei rokoteta tai he eivät hae rokotteita, pandemia pysyy, Marin sanoo.

14.28: Suomi on selvinnyt koronaepidemiasta suhteellisen hyvin verrattuna moneen muuhun, suomalaiset ovat noudattaneet rajoituksia varsin säntillisesti. Nyt tilanne voi olla toinen. Niiden osuus, jotka arvioivat PM:n onnistuneen hyvin pandemian hoidossa, on laskenut kymmenen prosenttiyksikköä.

"Uskon, että suomalaiset ihmiset ovat viisaita ja jos terveysviranomaiset jotain suosittelevat, he kuuntelevat."

Tilanne on pitkittynyt ja pitää ymmärtää, että ihmiset ovat hyvin väsyneitä, huolissaan ja osa peloissaan uuden virusmuunnoksen osalta, Marin sanoo. Monet ihmiset kaipaavat takaisin normaalielämään ja tämä täytyy ymmärtää ja huomioida. Mitä pitemmäksi tilanne venyy, sitä vaikeammaksi se käy eri asioiden suhteen. Tämä kaikki hallituksen täytyy huomioida neuvotteluissa, Marin sanoo.

14.25: Onko hallitus valmis lisäämään kustannustukiin rahaa myös ensi vuonna?

Jos joudutaan ottamaan laajoja sulkutoimia käyttöön, on selvää, että tulemme tarvitsemaan laajoja uusia tukipaketteja yrityksille ja työpaikoille, jotka näistä kärsivät. Menokehyksistä viis tällaisessa tilanteessa, Marin sanoo.

14.24: Joulun pyhät tulevat todennäköisesti rauhoittamaan tilannetta hetkellisesti, Marin sanoo.

Selvää on, että rajoitustoimia tulee entistä enemmän käyttöön, mutta miten ja milloin, se on hallituksen pohdittavana tiistaina.

14.23: Kiurun käsitys tilanteen vakavuudesta on Marinin mukaan aivan oikea.

Punnitsemme laajasti toimia ja niiden muita yhteiskunnallisia vaikutuksia, Marin sanoo.

Hopealuoteja ja nopeita ratkaisuja ei ole olemassa, Marin muistuttaa. Toimia, niiden vaikuttavuutta ja vaikutuksia muihin yhteiskunnan aloihin tulee punnita koko ajan.

14.21: Eikö hallitus menekään tiede ja asiantuntemus edellä, kun viranomaiset ovat eri mieltä ministerien, kuten Kiurun kanssa?

Hallitus on pyrkinyt nojaamaan päätöksensä terveysviranomaisten näkemyksiin, Marin sanoo.

Pitää muistaa, että eri viranomaistahoilla on asiasta myös erilaisia näkemyksiä. Tietoja tulee myös muualta kuin Suomesta, erityisesti Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksesta, Marin sanoo.

14.19: Millä tavoin eri tahot mukaan rokotustalkoisiin?

Kunnat vastaavat rokotuksista ja hallitus pyrkii kaikin keinoin auttamaan. Valtio vastaa kaikista kustannuksista, mitä tulee koronaepidemian hoitoon, Marin muistuttaa.

14.18: Mitä ajattelette siitä, että tartunnanjäljityksestä ja testauksesta siirrettäisiin resursseja rokotuksiin?

On totta, että resurssit eivät riitä kaikkeen, Marin sanoo.

Yksi vaihtoehto on vaatia ennakkotestitodistusta laajemmin ihmisiltä ja vapauttaa Suomen pään resursseja rajoilta muualle.

Kolmansien rokotusten vauhdittaminen on kaikkein tärkein asia tällä hetkellä, Marin sanoo. Tiedämme, että kaksi rokotusta ei suojaa tarpeeksi omikrontartunnalta. Rokotusten vauhdittamista täytyy kaikin keinoin vauhdittaa, Marin sanoo.

Hallitus on etsinyt myös muita keinoja vauhdittaa rokotuksia, ja Kiuru on avannut tätä prosessia julkisuudessa hyvin, Marin sanoo.

"Ottakaa ensimmäiset rokotteet, ottakaa toiset rokotteet ja kun teidän vuoronne on, ottakaa kolmannet rokotteet. Se on äärimmäisen tärkeää."

14.16: Lapsiin ja nuoriin kohdistuvia rajoitustoimia pitäisi käyttää viimesijaisena, hallitus on päättänyt, ja pysyy tällä linjalla, Marin sanoo.

Eri kysymys on, olisiko lomia mahdollista pidentää niin, että kouluun palataan joulun jälkeen hieman myöhemmin. Tätä asiaa pohditaan hallituksen neuvotteluissa tiistaina.

14.15: Pikatestauksen laajentaminen myös yksi keino tällä hetkellä, Marin sanoo.

Rokotukset ja testaus ensisijaisia, ja kaikki muut keinot kannattaa etsiä ennen kuin kovia rajoituskeinoja otetaan käyttöön, Marin sanoo.

14.14: Mitä uudet ravintolarajoitukset tarkoittaisivat? Onko merkitystä jos pystyy koronapassilla välttymään?

Tämä on kysymys, josta hallitus tulee keskustelemaan. Anniskeluajat, aukioloajat, hygienian parannus, ja niin edelleen. Sen lisäksi tulee mahdollisesti kyseeseen pohtia, riittävätkö ne. Koronapassin hyllyttäminen olisi kova keino, eikä siihen lähdetä helposti, Marin sanoo.

14.12: Mitä eväitä Brysselin Eurooppa-neuvoston kokouksesta?

Ennen muuta keskusteltiin kolmansista rokotteista ja siitä, että hankinnat tulevien rokotteiden osalta onnistuvat, Marin sanoo.

Kaikkein tärkein keino on ottaa kolmas rokote, kun katsomme kuukauden tai parin päähän, Marin sanoo. Tämä on tapa pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Myös rajoitustoimia tarvitaan, mutta ensisijainen ratkaisu ovat rokotteet.

Omikron tulee valtaamaan alaa ympäri Eurooppaa, se on selvä, Marin sanoo.

14.11: Uusi variantti tuntuu leviävän todella nopeasti, alueilta ja sairaanhoitopiireistä kuuluu pelottavia hätähuutoja, että tilanne voi olla jouluna todella vaikea, mitä vastaatte?

"Ymmärrän huolen ja jaan huolen, mikä alueilla on."

"Haluan muistuttaa, että alueilla ja sairaanhoitopiireillä on keinoja varmistaa työvoiman riittävyys."

Valtio on luvannut korvata koronasta johtuvat kustannukset.

Marin kannustaa käyttämään palkkausta välineenä varmistaa työvoiman riittävyys joulupyhinä.

14.09: Alueelliset viranomaiset ovat ne tahot, jotka lopulta päätökset tekisivät myös silloin, jos "hätäjarru" otettaisiin käyttöön, Marin sanoo.

Tiloja olisi mahdollista sulkea "hätäjarrun" kanssa täysin, niin, ettei koronapassillakaan niihin pääsisi. Tämä olisi suurin muutos nykytilanteeseen, Marin sanoo.

14.08: Miten kansalaisten pitäisi tulkita eripariset ja ristiriitaiset viestit hallituksesta?

"Tilannekuva on hyvin samankaltainen", sanoo Marin.

Ei ole THL:n näkemystä, millaisiin toimiin välttämätöntä ryhtyä. Pitää muistaa, että rajoitustoimet ovat häiriötilanne yhteiskunnassa ja niiden tulee olla välttämättömiä, Marin sanoo.

Ravintolarajoituksilla saadaan tuloksia aikaiseksi, ja niitä voidaan tehdä ilman hätäjarrun käyttöönottoa, Marin sanoo.

14.06: Tässä vaiheessa Marin ei sulje mitään vaihtoehtoja pois, ei edes koronapassin hyllyttämistä väliaikaisesti.

"Tarkkailemme hyvin vahvasti sitä, miten muissa otetaan rajoituksia käyttöön ja perusteita, miksi niitä otetaan käyttöön."

Päätösten pitäisi nojautua uusimpaan tietoon, Marin sanoo.

14.05: Hätäjarrun aikataulusta pitäisi Krista Kiurun johtaman STM:n mielestä päättää ensi viikolla.

"Tässä vaiheessa emme ole saaneet sote-ministeriryhmän ehdotuksia neuvotteluihin."

"Oma käsitykseni on että hallituksella on tiistaina tahtoa ja kykyä linjata uusista rajoituspäätöksistä tiistaina."

14.04: Sanna Marin, missä viipyvät Suomen päätökset omikronmuunnoksen osalta?

Tiistaina neuvottelut, todennäköisesti rajoitukset kiristyvät, Marin sanoo.

Rajoituksia on otettu käyttöön lisää syksyn aikana, Marin muistuttaa.

14.02: Pääministerin haastattelutunti alkaa Yle Radio Suomessa. Pääministerin haastattelutunnilla mukana ovat politiikan toimittajat Marko Junkkari HS:stä, Juha Kaija MTV:ltä ja Pekka Kinnunen Yleltä. Puheenvuoroja jakaa Ylen Marjo Näkki.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut