THL suosittelee kolmannen koronarokotuksen aikaistamista – 60 vuotta täyttäneille kolmas annos jo 3–4 kuukauden kuluttua toisesta rokotuksesta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee kolmannen koronarokotteen annosvälin lyhentämistä.

Suosituksen mukaan 60 vuotta täyttäneet sekä muut aiemmin määritellyt riskiryhmät voivat saada kolmannen rokoteannoksen, kun toisesta rokotuksesta on kulunut 3–4 kuukautta. Niille alle 60-vuotiaille, jotka eivät kuulu riskiryhmiin, kolmatta rokoteannosta voidaan tarjota 4–6 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.

Aiempi suositus oli, että rokotusväli on kaikilla edellä mainituilla ryhmillä 5–6 kuukautta. Esimerkiksi Tampereella rokotusväli on ollut kuusi kuukautta.

Lue lisää: Pirkanmaan kunnat pyytävät eläkeläisiä, opiskelijoita ja alanvaihtajia antamaan koronarokotuksia

Lisäksi THL ehdottaa, että koronarokotuksia koskevaan valtioneuvoston asetukseen tehdään 5–11-vuotiaiden koronarokotuksia koskeva muutos. Muutoksella varauduttaisiin siihen, että lapsille voidaan alkaa tarjota mahdollisuutta koronarokotukseen, THL kertoo tiedotteessa.

THL on antanut asiasta lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle (STM), ja lopullisesti asiasta päättää valtioneuvosto. Lausunto perustuu Kansallisen rokotus­asiantuntija­ryhmän (KRAR) eilisessä kokouksessaan antamaan lausuntoon ja THL:n omaan asiantuntijatyöhön.

Ensin riskiryhmille ja yli 60-vuotiaille

THL:n johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan tehosterokote on tärkeintä antaa 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmille.

”Riskiryhmiin kuulumattomien tehosterokotukset eivät saa hidastaa iäkkäiden ja muiden vakavan taudin riskissä olevien kolmansia annoksia, sillä nuoremmissa ikäryhmissä vakavan taudin riski on kaksi rokoteannosta saaneilla pieni”, sanoo Kontio tiedotteessa.

Lue lisää: Yksi kuva näyttää, miten tehokkaasti rokotus suojaa vakavalta koronataudilta – Miksi rokotettuja kuoli syksyllä enemmän kuin rokottamattomia?

Tiedotteen mukaan kolmansissa rokoteannoksissa tulee edetä nopeasti kansallisen korona­rokotus­strategian ja valtioneuvoston asetuksessa määritellyn rokotus­järjestyksen mukaisesti eli vanhimmasta ikäryhmästä nuorimpiin. Kunnat järjestävät rokotukset ja ilmoittavat rokotusaikataulustaan alueellisesti.

THL:n suositus perustuu rokotusasiantuntijaryhmän kokouksessaan antamaan lausuntoon ja on linjassa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:n ja Euroopan lääkeviranomaisen ohjeistuksen kanssa.

Suoja heikompi omikronin kohdalla

Uusi suositus lyhyemmästä rokotevälistä on tehty omikronmuunnoksesta saadun uuden tiedon valossa.

Alustavien tutkimusten mukaan kaksi rokoteannosta ei anna omikronmuunnoksen kohdalla yhtä hyvin suojaa lievää tautia vastaan verrattuna aikaisempiin koronaviruksen muunnoksiin. Brittitutkimuksessa on arvioitu Suomessakin käytössä olevien koronarokotteiden tehoa omikronmuunnosta vastaan.

”Yli puoli vuotta toisesta koronarokoteannoksesta rokotesuoja oli omikronin aiheuttamaa lievää tautia vastaan laskenut 34 prosenttiin, kun deltaa vastaan suoja säilyi 64 prosentissa”, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek tiedotteessa.

Lue lisää: Omikron viestii siitä, että ihmisellä on vielä pitkä matka oppia elämään pandemioitten maailmassa

Kolmannen rokoteannoksen jälkeen suoja omikronin aiheuttamaa lievää tautia vastaan nousi 76 prosenttiin. Valtaosassa kaksi kertaa rokotetuissa omikron aiheuttaa kuitenkin lievän taudinkuvan.

”Vaikka vaikeita, sairaalahoitoa vaativia taudinkuvia kehittyisi vain pienelle osalle tartunnan saaneista, voimakas epidemia-aalto saattaisi vaarantaa terveydenhuollon kantokyvyn”, Nohynek sanoo.

Lapset sairastavat yleensä lievänä

THL:n mukaan 5–11-vuotiailla koronavirustaudin aiheuttama taudinkuva on pääosin lievä, ja ikäryhmän tautitaakka on ollut epidemian aikana hyvin matala.

Lasten matalasta tautitaakasta huolimatta vanhemmat voisivat THL:n mukaan harkita lastensa rokottamista, jos katsovat, että se on perusteltua esimerkiksi lähipiirissä olevan vakavasti sairaan tai koronavirustaudin riskiryhmässä olevan läheisen suojelemiseksi.

Yhdysvalloista saadun turvallisuusnäytön valossa yleisimmät haittavaikutukset lapsilla ovat samankaltaisia kuin 12 vuotta täyttäneillä rokotetuilla. Suurin osa haittavaikutuksista on lieviä ja ohimeneviä, esimerkiksi punoitusta ja turvotusta rokotuskohdassa.

Vakavista haittavaikutuksista tutkimuksissa ilmeni, että harvinaisten sydänpussin ja sydänlihaksen tulehduksen ilmaantuvuus oli noin yksi miljoonaa rokoteannosta kohti, mikä on vähemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä.

Pitäisi riittää kaikille

THL:n mukaan Suomen väestöstä melko pieni osa, arviolta alle yksi kymmenestä on sairastanut koronavirus­infektion. Lisäksi kokonaan rokottamattomia 12 vuotta täyttäneitä on Suomessa vielä runsaasti, yli puoli miljoonaa.

THL:n mukaan vaikeita taudinkuvia estetään parhaiten kaikkien aikuisten ensimmäisten ja toisten rokoteannosten kattavuutta parantamalla ja antamalla tehosteannoksia riskiryhmille nopeasti ja kattavasti.

”Rokoteannoksia saapuu Suomeen loppuvuodesta ja ensi vuoden alussa tasaiseen tahtiin, joten kaikkiin rokotuksiin rokotteita riittää, myös ensimmäisiin ja toisiin annoksiin”, sanoo Mia Kontio.