Kuinka paljon Suomesta on löydetty koronaviruksen omikronmuunnosta? Miten muunnos voi vaikuttaa epidemiatilanteeseen lähiviikkoina? Entä kuinka kuormittuneita sairaalat ovat koronapotilaista?
Muun muassa näihin kysymyksiin odotetaan vastauksia, kun sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) järjestävät viikoittaisen tiedotustilaisuutensa torstaina.
Tilaisuudessa kuullaan tavanomaisen ajankohtaisen koronavirustilanteen lisäksi katsaus virusmuunnostilanteesta.
Tällä hetkellä Suomessa valtaa pitää deltamuunnos, mutta esimerkiksi Helsingin tartunnoista jo neljäsosa on uuden omikronmuunnoksen aiheuttamia tai sellaiseksi epäiltyjä.
Tiedotustilaisuudessa ovat mukana johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä sekä ylilääkäri Otto Helve ja johtava asiantuntija, virologian dosentti Carita Savolainen-Kopra THL:stä.
Lisäksi kysymyksiin ovat vastaamassa osastopäälliköt Satu Koskela ja Taneli Puumalainen STM:stä sekä johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä.
Katso suora lähetys tästä:
Aamulehden tekstiseuranta:
Kello 10.46: Suomessa on todettu 34 omikrontartuntaa.
Kello 10.44: Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan kahden rokoteannoksen jälkeen neutraloivat vasta-aineet olivat alhaisella tasolla omikronia vastaan. Kolmas annos palautti tason. Tehoa saatiin paranneltua omikronia vastaan.
Kello 10.41: Sairaalahoidossa olevat potilaat eivät ole tarvinneet omikronin vuoksi lisähappea. Havainto perustuu kahden ensimmäisen viikon seurantaan Etelä-Afrikassa. Paikalliset viranomaiset arvelevat, että yleiskuva on erilainen kuin muilla varianteilla aiemmissa tartunta-aalloissa.
Seuranta-ajan potilaat olivat kuitenkin nuoria, muistuttaa Savolainen-Kopra.
Etelä-Afrikan tiedon perusteella ei ole kuvaa, että olisi merkittävästi vakavammasta taudista, mutta sairaalahoitoa vaativat infektiot usein tulevat viiveellä, joten lisää seuranta-aikaa tarvitaan.
Kello 10.40: ”Tällä hetkellä alkaa olla selkeä näkemys siitä, että omikron leviää helpommin kuin delta”, sanoo Savolainen-Kopra. Arvion mukaan noin kolme kertaa tarttuvampi. Omikronia vastaan vaste on alentunut kaksi kertaa rokotetuilla, mutta vastetta kuitenkin on. Kolme kertaa rokotetuilla vaste on parempi.
Kello 10.37: Virologian dosentti Carita Savolainen-Kopra kertoo omikronista. Poikkeaa aiemmista varianteista siten, että perimässä on enemmän muutoksia. Omikron on levinnyt nopeasti eri puolille maapalloa, yli 70 maata on raportoinut omikron-löydöksistä. Todennäköistä myös muualla.
Kello 10.31: Epidemian todennettu kasvu painottuu alle 60-vuotiaisiin.
Kello 10.22: Tapausmäärät ovat Helven mukaan yhä nousussa. Lasten tartuntojen osuus kaikista tartunnoista on ennallaan. Erikoissairaanhoito on kuormittunut, mutta kuormitus ei ole kasvanut samaan tahtiin kuin uusien tartuntojen määrä. Rokottamattoman henkilön riski saada vakava tauti on paljon rokotettua korkeampi.
Kello 10.21: Erikoissairaanhoidon vuodeosastolla oli sunnuntaina 12. joulukuuta 119 potilasta. Tehohoidossa 52.
Kello 10.17: Suomessa todettiin viikolla 48 9 500 uutta tartuntatapausta. Viikolla 49 noin 10 500 tapausta, mutta lukema täydentyy vielä.
Kello 10.15: Kolmansia rokoteannoksia on annettu tähän mennessä yhteensä noin 565 000. Yli kuusi kuukautta sitten toisen annoksen saaneista 75 prosenttia on rokotettu kolmannella annoksella. ”Tahti on erittäin kova”, kertoo Helve.
Kello 10.14: Helven mukaan kaikissa sairaanhoitopiireissä mennään yli 80 prosentin rokotekattavuudessa.
Kello 10.11: Ylilääkäri Otto Helve kertoo rokotuskattavuudesta. Suomessa täyden rokotuskattavuuden on saanut 73,9 prosenttia väestöstä. Suuria eroja eri maiden välillä ei ole.
Suomessa on annettu noin 9 miljoonaa rokoteannosta. Rokottamattomia 12 vuotta täyttäneitä on noin 613 000. Yhden annoksen saaneita on noin 255 000.
