Sote-henkilöstölle tulossa velvollisuus ottaa koronarokote - Koronavirus - Aamulehti

Sote-henkilöstölle tulossa velvollisuus ottaa koronarokote – Tätä rokotuspakko käytännössä tarkoittaa

Lakiesitykseen tehtiin lisäys negatiivisesta koronatestistä. Tarvittaessa rokotuksen vaihtoehtona on enintään 72 tunnin sisällä tehty negatiivinen koronatesti, mikäli työntekijällä on lääketieteellinen syy, jonka takia hän ei voi rokotusta ottaa.

Hoitohenkilökuntaa Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä huhtikuussa 2020.

8.12.2021 16:02 | Päivitetty 8.12.2021 17:43

Hallitus lähetti keskiviikkona eduskuntaan esityksen, joka velvoittaisi hoitajat, lääkärit ja muutkin sote-alan työntekijät ottamaan koronarokotuksen. Ilman sitä edessä voisi olla jopa palkan menetys.

Tartuntatautilain väliaikainen lisäys eli pykälä 48 a velvoittaisi sote-työnantajat huolehtimaan siitä, ettei sote-alan henkilöstö aiheuta terveydenhuollon potilaille ja sosiaalihuollon asiakkaille tartuntavaaraa.

Työnantajalle annetaan oikeus saada tieto työntekijän koronarokotuksesta ja sairastettua koronatautia koskevista terveystiedoista.

Tarvittaessa rokotuksen vaihtoehtona on enintään 72 tunnin sisällä tehty negatiivinen koronatesti, mikäli työntekijällä on lääketieteellinen syy, jonka takia hän ei voi rokotusta ottaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) järjesti asiasta tiedotustilaisuuden, jonka näytimme suorana. Tilaisuus on päättynyt.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että uutta pykälää käsitellään hänen tietojensa mukaan eduskunnassa todennäköisesti huomenna.

Tarjottava muuta työtä

Jos työntekijällä ei ole rokotusta tai negatiivista testitulosta, työnantajan olisi ensisijaisesti tarjottava hänelle muuta työsopimuksen mukaista työtä. Jos tällaista ei ole tarjolla, pitäisi tarjota muuta työntekijälle sopivaa työtä.

Jos sopivaa työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei olisi velvollisuutta maksaa palkkaa työnteon estymisen ajalta.

Säännöksen ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian. Se edellyttää kuukauden siirtymäaikaa, jotta henkilöstö saa mahdollisuuden rokotteiden ottamiseen.

Muutos edellyttäisi kuukauden siirtymäaikaa, jotta työnantajat pystyisivät järjestämään palvelut asianmukaisiksi ja jotta rokottamaton henkilökunta saisi mahdollisuuden rokotteiden ottamiseen. Työnantajan oikeus tietojen käsittelyyn tulisi kuitenkin voimaan heti.

STM:n mukaan tartuntatautilakiin esitettävä uusi pykälä ei koske pelkästään sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstöä. STM:n lakimies Mirka-Tuulia Kuoksan mukaan velvoite voi koskea myös muita tartuntariskin aiheuttavia lähikontakteja, esimerkiksi potilashuoneen siivoojaa.

Tartuntatautilain pykälässä 48 säädetään jo nyt, että työskentelyyn niissä potilastiloissa, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.

Erikseen mainitaan tuhkarokko, vesirokko, influenssa ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut