Lasten koronarokotevalmisteita on tämän hetken tiedon mukaan tulossa Suomeen viikolla 50 eli 13. joulukuuta alkavalla viikolla. Asiasta kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio lastenkoronarokotteita koskevassa tiedotustilaisuudessa torstaina.
Maahan on tulossa tuolloin noin 162 000 rokoteannosta. Lisää lasten rokotteita Suomeen saadaan tammikuun alusta lähtien.
Lasten koronarokoteannos on kolmasosa aikuisten annoksesta.
THL suosittelee, että Suomessa aloitetaan 5–11-vuotiaiden riskiryhmiin kuuluvien lasten rokottaminen koronavirusta vastaan. Toistaiseksi ei ole arviota, kuinka paljon lapsia tähän ryhmään kuuluu.
THL ehdottaa rokotuksia myös sellaisille lapsille, joiden lähipiirissä on vakavasti immuunipuutteisia henkilöitä. Tämä vaatii kuitenkin valtioneuvoston asetuksen muuttamista, tiedotteessa kerrotaan.
Muille 5–11-vuotiaille rokotuksia ei vielä ehdoteta, ennen kuin on saatu lisätietoja ”rokotusten turvallisuudesta ikäryhmässä ja erityisesti harvinaisten haittavaikutusten osalta”.
Pääsyy tähän on tiedotteen mukaan se, että tämän ikäisillä koronatartunta on yleensä lieväoireinen ja vakavat taudinkuvat ovat erittäin harvinaisia.
”Kun ryhmän oma tautitaakka on matala, rokotteelta siedetään hyvin vähän haittavaikutuksia. Jos yhteiskunnan toiveena on vaikutta epidemian kulkuun lapsia rokottamalla, ja heidän oma hyötynsä on pieni, turvallisuustieto on vielä tärkeämpää”, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo tiedotteessa.
Lisäksi kolmansia koronarokoteannoksia suositellaan kaikille 18 vuotta täyttäneille. Kolmatta annosta suositellaan 5–6 kuukautta toisen annoksen jälkeen.
Aikuisia koskevan suosituksen perusteena on infektioiden määrän vähentäminen ja tartuntojen leviämisen estäminen. Rokotusten lisääminen ei kuitenkaan saisi hidastaa iäkkäiden tai riskiryhmien rokotuksia.
”Alueellisesti on huolehdittava, että rokotusjärjestyksessä edetään vanhimmista nuorimpaan, sillä ikä on merkittävin vakavalle koronataudille altistava tekijä. Uusien ikäryhmien rokottaminen ei saisi myöskään hidastaa jo aiemmin nimettyjen ryhmien rokotusvauhtia”, Nohynek sanoo tiedotteessa.
5–11-vuotiaiden koronarokotuksista tiedetään, että Krarin työryhmässä rokotuspäätöstä pohditaan päivitetyn koronarokotusstrategian mukaisesti sekä sairastavuuden ja vakavan tautimuodon että koronatapausten vähentämisen näkökulmista.
THL:n ylilääkäri Emmi Sarvikivi kertoi aiemmin , ettei lasten vakava tautimuoto ole lisääntynyt, vaikka epidemia onkin kiihtynyt. Vielä keskiviikkona Nohynek ei ottanut kantaa siihen, voidaanko rokotuspäätöstä tehdä vakavien tautimuotojen ja koronakuolemien näkökulmasta.
”Tämä on yksi kysymyksistä, joita pohditaan Krarin työryhmässä”, hän sanoi.
Suomessa alle 16-vuotiaita potilaita on ollut koronataudin takia lastentautien vuode- ja teho-osastoilla hoidossa epidemian aikana yhteensä 103, joista 6 tehohoidossa.
Todennäköisesti valtaosa lasten harvinaisista vakavista taudeista ja kuolemista olisi Nohynekin mukaan estettävissä rokotteilla, mutta nämä hyödyt pitää suhteuttaa rokottamisen mahdollisiin haittoihin, Nohynek kommentoi.
”On kysyttävä, onko harvinaisten sairaalahoitoisten tapausten estäminen riittävä, jotta sillä voidaan perustella tietty määrä allergisia reaktioita tai muita mahdollisia vakavia haittoja. Täytyy muistaa, että rokote on lääke ja lääkkeillä voi olla myös haittoja, tässä tapauksessa esimerkiksi sydänlihastulehduksia ja sisäkorvaongelmia.”
Kolmansien annosten antamisen vauhdittamisen puolesta oli ennen THL:n uutta linjausta puhunut etenkin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Pyrkimys rokotteiden tarjoamisesta kaikille on myös kirjattu Suomen päivitettyyn rokotusstrategiaan.
”Hallituksen tahtotila on nopeuttaa kolmansia rokotuksia”, Kiuru sanoi hallituksen neuvottelujen jälkeen tiistaina illalla.
Aiemmin THL suositteli kolmansia annoksia vain 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville, lääketieteellisille riskiryhmille, immuunipuutteisille, 6 viikon annosvälillä rokotetuille, koronapotilaita hoitaville ja ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle.
Uuden linjauksen mukaan myös näille ryhmille suositellaan kolmansia rokoteannoksia 5–6 kuukautta toisen annoksen jälkeen. Voimakkaasti immuunipuutteisille kolmansia annoksia suositellaan edelleen kaksi kuukautta toisen annoksen jälkeen.