Aamulehti
Tapausmäärät ovat Suomessa yhä kasvussa, sanoo ylilääkäri Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Helve kommentoi asiaa THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) viikoittaisessa koronatilannekatsauksessa torstaina aamulla.
Viime viikolla Suomessa todettiin yli 8 000 uutta tartuntaa. ”Etenkin tapauksia on rokottamattomien joukossa ja etenkin nämä rokottamattomat potilaat kuormittavat sairaanhoitoa”, Helve sanoo.
Johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä toteaa, että korkea rokotuskattavuus on epidemian hillinnän välttämätön edellytys, mutta se ei nyt riitä kääntämään tartuntoja ja niiden vakavia seurauksia laskuun.
”Tehohoito on kuormittunut”, Voipio-Pulkki toteaa. ”Ota rokote suojataksesi itsesi tilanteessa, jossa virusta on näin paljon liikkeellä.”
Rokottamattomat ovat syys–lokakuun aikana päätyneet koronavirustartunnan seurauksena erikoissairaanhoitoon 18 kertaa todennäköisemmin ja tehohoitoon 30 kertaa todennäköisemmin kuin rokotetut
Suomen koronatilanne
Suomessa ei toistaiseksi ole todettu omikronmuunnoksen aiheuttamaa tartuntaa.
Viime viikolla todettiin yli 8 000 uutta koronatartuntaa. Se on yli 500 tapausta enemmän kuin sitä edeltävällä viikolla.
Koronan ilmaantuvuus kahden edellisen viikon osalta on 279 tapausta 100 000 asukasta kohden.
Positiivisten näytteiden osuus oli viime viikolla 6,3 prosenttia. Osuus on suunnilleen saman verran kuin viime viikkoina.
Koronatestejä tehtiin viime viikolla yli 128 300. Testimäärät ovat nousseet usean viikon ajan.
Leviämisalueiden tunnusmerkit täyttyvät 15 alueella. Pirkanmaa on leviämisalue.
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Tehohoidossa 53 koronapotilasta
Koko epidemian aikana Suomessa on ollut tehohoidossa yhteensä yli 1 200 koronapotilasta. Tällä hetkellä tehohoidossa on Kuopion yliopistosairaalan tehohoidon professorin Matti Reinikaisen mukaan 53 koronapotilasta.
Suomessa kaksi kolmasosaa tehohoidossa olleista koronapotilaista on ollut miehiä. Potilaiden keski-ikä on 57 vuotta. Hieman yli neljännes on ollut alle 50-vuotiaita. Keskimäärin koronapotilaat ovat olleet tehohoidossa 11 vuorokautta. Neljäsosalla potilaista tehohoito on jatkunut yli kahden viikon ajan.
Reinikaisen mukaan tehohoitoon joutuvien koronapotilaiden ikäjakauma on muuttunut. Alle 40-vuotiaiden osuus on noussut kuluvan vuoden aikana aiempaa suuremmaksi. Vuonna 2020 heidän osuutensa oli alle 10 prosenttia, mutta tänä vuonna se on noussut selvästi yli 20 prosentin.
”Tätä varmaankin selittää se, että rokotekattavuus nuoremmissa ikäryhmissä on kehnompi", Reinikainen anoo.
Tehohoidossa olleista koronapotilaista 14 prosenttia on kuollut teho-osastolla. Yli 70-vuotiaista teho-osastolla hoidetuista useampi kuin joka kolmas on kuollut.
Hätäjarrua vältetään yhä
STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo, että alueille on lähetty keskiviikkona ohjauskirje. Varhilan mukaan on toivottavaa, että alueet miettivät tilannettaan omista lähtökohdistaan ja ottavat tarvittaessa käyttöön tiukempia toimia.
Varhilan mukaan tautitilanne on ”pikkuisen eskaloitunut” siitä, kun hallitus viime viikon lopulla neuvotteli. Esimerkiksi uudesta omikronmuunnoksesta ja sen leviämisestä on saatu tämän jälkeen uutta tietoa.
”Tavoite on yhä välttää hätäjarrun käyttöön ottoa. Olennaista yksilötasolla on se, että lähikontaktien vältetään, olet sitten rokotettu tai rokottamaton”, Varhila sanoo.
Varhilan mukaan ministeriö on varautunut tilanteeseen, jossa hallitukselle esitetyt toimenpiteet eivät olisi riittäviä. Hänen mukaansa menee arviolta 2–3 viikkoa ennen kuin toimenpiteiden riittävyys nähdään. Sen jälkeen arvioidaan, että pitääkö tehdä lisää toimenpiteitä.
Esimerkiksi sisärajavalvonnan palauttaminen otetaan harkintaan, jos koronatilanne siltä näyttää.
