Näitä koronapäätöksiä odotetaan tällä viikolla 48 - Koronavirus - Aamulehti

Uusi virusmuunnos luo painetta koronatoimille – Hallitus ja rokotusasiantuntijaryhmä kokoontuvat tällä viikolla: Näitä päätöksiä odotetaan

Asiantuntijat eri linjoilla kolmannen rokoteannoksen kiireellisyydestä.

Laboratorioteknikko demonstroi, kuinka NovaSeq 6000 -sekvensaattori tutkii koronanäytteitä Suomen molekyylilääketieteen instituutin sekvensointilaboratoriossa Helsingissä 1. helmikuuta 2021. Laboratoriossa tutkitaan koronan virusmuunnoksia.

29.11.2021 16:47 | Päivitetty 29.11.2021 20:19

STT, Helsinki

Hallituksella on runsaasti koronaan liittyviä asioita pöydällä, kun se tiistaina iltapäivällä kokoontuu neuvottelemaan Säätytalolla. Aiheina ovat epidemiologinen tilannekuva, rokotustilanne ja uusi omikronmuunnos.

Tiettävästi hallitus keskustelee muun muassa rajojen terveysturvallisuudesta virusvariantin vuoksi. Hallituslähteiden mukaan hallituksen piirissä on kartoitettu erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja, jopa rajojen sulkemista tai sisärajatarkastusten palauttamista. Päätöksiä etenemissuunnasta ei kuitenkaan ole tehty.

Ulkomaalaisten matkailijoiden maahantulo on kielletty ulkorajoilla tietyistä eteläisen Afrikan maista, joissa koronaviruksen uuden omikronmuunnoksen on havaittu leviävän.

Koronatilanne on viime viikkoina heikentynyt merkittävästi, ja uusi koronavirusmuunnos omikron uhkaa pahentaa tilannetta entisestään.

Hallitus joutuu tiettävästi pohtimaan esimerkiksi, tulisiko alueiden toimenpidevalikossa olevia rajoituksia laajentaa muun muassa ulkona järjestettäviin yleisötilaisuuksiin, ryhmäliikuntaan, joukkueurheiluun, laulutilaisuuksiin sekä kaukoliikenteen juna- ja bussiliikenteeseen. Aiemmin rajoituksia on voinut kohdistaa merkittävän riskin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, joissa kontakteja on enemmän.

Myös koronapassin laajempi käyttö on hallituslähteen mukaan pohdinnassa. Hallitus pohtinee myös sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden rokotuspakkoa. Lisäksi etätyösuositus ja maskisuositus ovat asioita, joista on ollut tarkoitus neuvotella.

Hallitus oli päättänyt tiistain neuvottelusta jo ennen kuin omikronmuunnoksen ilmenemisestä Afrikassa oli kerrottu.

Lue lisää: Suomessa tutkitaan kahta omikronepäilyä – näin niiden varmistaminen uudeksi variantiksi etenee

Lue lisää: Pirkanmaalla odotetaan yhä uutta tietoa omikron­muunnoksesta – koronanyrkki kokoontuu huomenna pohtimaan tilannetta

KRARin päätöstä odotetaan keskiviikkona

Variantti lisää entisestään myös painetta laajentaa koronarokotuksia. Kansalliselta rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) odotetaan keskiviikkona kannanottoa 5–11-vuotiaiden rokottamisesta ja kolmansien rokotusten laajentamisesta suuremmalle joukolle. KRARin lausunnon pohjalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää oman lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle, josta se etenisi esityksenä valtioneuvostolle.

Tällä hetkellä kolmatta rokotetta annetaan vain yli 60-vuotiaille ja riskiryhmäläisille. Lapsista rokotetaan vähintään 12-vuotiaat.

Eurooppalaiselta tasolta tuli rokotusten laajentamiseen liittyviä linjauksia viime viikolla, jotka vaikuttavat päätöksentekoon Suomessa. Euroopan lääkevirasto (EMA) päätti viime torstaina suositella Pfizerin ja Biontechin koronarokotteen antamista 5–11-vuotiaille lapsille. Euroopan komission täytyy vielä myöntää rokotteelle myyntilupa.

Lisäksi EU:n alainen Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus on linjannut, että tehosteannoksia tulisi harkita annettavaksi aikuisille, joskin niin, että etusijalle pannaan yli 40-vuotiaat. Suosituksen mukaan tehosteannos tulisi ottaa aikaisintaan puolen vuoden kuluttua toisesta rokotteesta.

Näkemykset kolmannesta rokotteesta ristiriitaisia

Asiantuntijoilla on erilaisia arvioita kolmannen rokotteen kiireellisyydestä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mielestä kolmatta rokoteannosta olisi hyvä alkaa antamaan laajemmin jo ennen joulua, minkä hän on tuonut julkisuudessa esiin jo aiemmin.

Lehtonen on yksi kirjoittajista Helsingin Sanomissa sunnuntaina julkaistussa mielipidekirjoituksessa, jossa joukko lääkäreitä kritisoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Hanna Nohynekin esittämiä näkemyksiä koronarokotteen kolmannen annoksen antamasta suojasta.

THL:n nettisivulla Nohynek sanoo Suomen rokotusjärjestyksen noudattavan Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) suosituksia.

ECDC kehottaa suojaamaan rokotuksilla ensin ikääntyneitä, hauraimpia ihmisiä sekä terveydenhuollon ammattilaisia ja asettaa alaikärajan 40 vuoteen, Nohynek sanoo.

Suomessa kolmansia rokotuksia annetaan nykyisin muun muassa 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville sekä lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville.

Niistä yli 60-vuotiaista, jotka ovat saaneet toisen rokoteannoksen yli kuusi kuukautta sitten, 46 prosenttia on saanut myös kolmannen annoksen.

Kansalliselta rokotusasiantuntijaryhmältä (KRAR) odotetaan keskiviikkona kannanottoa muun muassa kolmansien rokotusten laajentamisesta suuremmalle joukolle.

Lehtosen mukaan ensimmäiset, toiset ja kolmannet rokotteet eivät ole vaihtoehtoisia toisilleen, vaan niitä pitäisi pystyä edistämään yhtä aikaa.

Lue lisää: THL:n Nohynek: Suomen rokotusjärjestys noudattaa ECDC:n suosituksia

Myös hallituksesta painetta rokotuspäätöksiin

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on sanonut julkisuudessa, että hallitus haluaa kolmannen rokotuksen nopeasti kaikille halukkaille.

Jonkinlaisen takarajan kolmannelle annokselle saattaa muodostaa se, että EU-komissio on ehdottanut, että EU:n koronarokotustodistus olisi voimassa yhdeksän kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Tästä eteenpäin todistus ei enää olisi voimassa ilman kolmatta rokoteannosta.

Hallituksen vastikään päivitetyssä rokotusstrategiassa painopistettä muutettiin niin, että tavoitteena on myös tautimäärien ja sairastavuuden vähentäminen eikä ainoastaan vakavien tautimuotojen torjuminen. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR ja THL olivat tätä ennen linjanneet lausunnossaan, että taudin määrän vähentäminen rokotuksella ei ole mielekästä, mikä on tiettävästi herättänyt hallituksessa ihmetystä.

Kiuru, pääministeri Sanna Marin (sd.) ja sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) eivät kommentoineet koronakysymyksiä STT:lle maanantaina .

Lue lisää: Kaikki koronaviruksesta: Ruotsissa vahvistettiin maan ensimmäinen omikrontapaus

Lue lisää: Kotona tehtävästä korona­testistä voi hyötyä, jos on menossa yleisö­tapahtumaan – näin testi tehdään ja tätä mieltä asiantuntija on siitä

Päivitys 29.11.2021 kello 20.19: Päivitetty Nohynekin maanantaina antamilla kommenteilla.

Päivitys 29.11.2021 kello 19.23: Lisätty Lasse Lehtosen kommentit.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut