Aamulehti
Etelä-Afrikassa levinnyt uusi koronavirusmuunnos omikron herättää huolta ympäri maailmaa.
Maailman terveysjärjestö (WHO) on luokitellut muunnoksen huolestuttavaksi ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) arvioi, että muunnos muodostaa jopa hyvin suuren riskin Euroopalle.
Euroopassa ensimmäinen havainto muunnoksesta varmistui perjantaina. Suomessa muunnosta ei toistaiseksi ole havaittu.
Mitä omikronista nyt tiedetään ja miksi se huolestuttaa tutkijoita? Terveyden ja ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijamikrobiologiayksikön johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra vastaa Aamulehden kysymyksiin.
1. Miksi juuri omikronmuunnoksesta ollaan juuri nyt huolissaan?
”Tämä on täysin erilainen kuin tällä hetkellä ja aikaisemmin nähdyt variantit. Siinä on paljon mutaatioita piikkiproteiinia koodaavassa geenissä. Omikronmuunnoksessa on samoja mutaatioita kuin aiemmin nimetyissä huolestuttavissa varianteissa, mutta myös uusia mutaatioita. Tällainen yhdistelmä on ennennäkemätön”, Savolainen-Kopra sanoo.
Koronaviruksesta tunnetaan jo tuhansia variaatioita ja niitä syntyy kaiken aikaa. Osalla niistä ei ole mitään merkitystä, sillä niillä ei ole aikaisemmista varianteista poikkeavia ominaisuuksia, eivätkä ne siksi vaikuta pandemian kulkuun.
2. Mitä variantista nyt tutkitaan?
”Nyt selvitetään onko tämä helpommin tarttuva ja tehoavatko tällä hetkellä käytössä olevat rokotteet. Mutaatioprofiilin perusteella voi epäillä, että sillä saattaa olla kyky kiertää nykyisillä rokotteilla saavutettua immuniteettia. Sitä, minkä tasoinen kyky on, ei kuitenkaan tiedetä.”
3. Millä aikataululla variantista saadaan lisätietoa?
”Varmasti parisen viikkoa menee, että saadaan ensimmäiset vastaukset siitä, kuinka hyvin rokotteilla aikaansaatu vasta-ainesuoja suojaa varianttia vastaan. Variantin leviämisnopeudesta voidaan saada mallinnusta nopeastikin, mutta toisaalta se perustuu myös pidemmän ajan dataan. Leviämiseen vaikuttavat lukuisat seikat, jotka on huomioitava.”
4. Jos nykyiset rokotteet eivät tehoaisi siihen, kuinka kauan voisi kestää muokata rokotteita niin, että ne tehoavat?
”Rokotevalmistajat ovat arvioineet, että mRNA-rokotteiden muokkaamiseen menisi kahdesta kolmeen kuukautta. Siihen päälle tulee toki se aika, joka vaaditaan rokotteen tehon ja turvallisuuden testaamiseksi. Lopullista aikaa on vaikea arvioida.”
5. Miten omikronmuunnos on päässyt kehittymään?
”Syytä ei vielä tiedetä. On kuitenkin arveltu, että omikronmuunnos on voinut kehittyä kroonista koronatautia sairastavan ihmisen kehossa. Se on voinut muuntua kehossa pitkittyneen infektion aikana. Tällainen tilanne voi tapahtua silloin, jos sairastuneella on esimerkiksi immuunipuutostila. Tarkkaan omikronmuunnoksen syntysyytä ei kuitenkaan tiedetä.”
6. Millaisen koronataudin omikronmuunnos voi aiheuttaa?
”Siitä ei tällä hetkellä ole selkeätä kuvaa. Ei ole viitteitä, että taudin kuva olisi erilainen, mutta totta kai se vaatii lisää tutkimusta.”
7. Miksi varianttia on havaittu juuri Etelä-Afrikassa?
”Etelä-Afrikassa on hyvä seurantajärjestelmänsä ja siellä havaitaan uudet variantit hyvin varmasti siksi, että siellä sekvensoidaan koronanäytteitä paljon. Kaikissa Afrikan maissa ei kuitenkaan testata koronavirusta yhtä paljon. Siksi mantereella voi olla variantteja, joita ei olla heti havaittu. Sitä, missä maassa variantti on alun alkaen syntynyt, ei tiedetä.”
8. Aletaanko varianttia sekvensoida heti Suomessakin?
”Kyllä. Se voidaan havaita sekvensoinnista samalla tavalla kuin muutkin variantit.”
9. Miten uusi variantti voi vaikutta epidemiatilanteeseen Suomessa ja Euroopassa?
”Sitä on vaikea tällä hetkellä arvioida tarkasti. Nämä asiat jäävät arvioitavaksi sitten, kun tietoa saadaan lisää.”
