Jos rokotetutkin sairastuvat, kannattaako koronarokotuksen ottaminen? - Koronavirus - Aamulehti

Jos rokotetutkin sairastuvat ja tartuttavat tautia, kannattaako rokotuksen ottaminen ollenkaan? Asiantuntija: ”Läpäisyinfektion riski vähenee oleellisesti”

Osa ihmisistä pohtii, kannattaako rokotusta ottaakaan, jos se ei estä tartuntaa. Rokotetutkimuskeskuksen johtaja muistuttaa, että tartuntariskistä puhuttaessa ”ei ole olemassa mustaa eikä valkoista”.

Tampereella koronarokotuksia saa myös rokotusbussista, joka kiertää marraskuussakin ympäri kaupunkia. Rokotusbussi kuvattiin Kaukajärven S-marketin pihassa 20.10.2021.

1.11. 18:43

Tiedot siitä, miten rokotetutkin voivat tartuttaa koronavirusta ovat hämmentäneet ihmisiä.

Lukijoilta tulleen palautteen perusteella jotkut kyselevät, kannattaako rokotusta ottaakaan, jos se ei estä tartuntaa eikä taudin siirtymistä eteenpäin.

”Kyllä kannattaa”, sanoo Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Lue lisää: Tällaista työtä on koronapotilaiden hoito Taysin teho-osastolla – Ylilääkäri kertoo vakavista tapauksista ja hämmennyksestä: ”Rokottamattomien määrä tuntuu masentavalta”

Mika Rämet

Hän muistuttaa, että tartuntariskistä puhuttaessa ”ei ole olemassa mustaa eikä valkoista”.

”Tiedämme, että koronatartunnan voi saada, vaikka ihminen olisi saanut kolmekin rokotusta. Vaikka niiden suojateho on erittäin hyvä etenkin sairaalahoitoa vaativaa tautimuotoa kohtaan, teho ei ole sataprosenttinen lieväoireista limakalvoinfektiota vastaan”, Rämet toteaa.

Jos rokotetun on mahdollista saada tauti, niin silloin hän voi myös välittää eteenpäin saamansa tartunnan. ”Tiedämme kuitenkin myös sen, että kahden rokotuksen jälkeen tällaisen niin kutsutun läpäisyinfektion riski vähenee oleellisesti”, Rämet sanoo.

Viime viikolla uutisoitiin The Lancet -lääketiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan deltavariantti leviää myös rokotetussa väestössä. Tutkijat korostivat kuitenkin, että rokote antaa yhtä kaikki tehokkaan suojan vakavia koronavirustaudin muotoja vastaan.

Tartunnan mahdollisuus on Rämetin mukaan oleellista ottaa huomioon erityisesti silloin, jos rokotetut ovat tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on suuri riski saada vaikea koronatauti. Sellaisia ovat esimerkiksi hoivakodeissa asuvat vanhukset ja henkilöt, joilla on jokin perussairaus tai lääkitys, joka heikentää immuunivasteita.

Tutkimusten valossa on selvää, että tartuttamisen riski on rokottamattomilla paljon suurempi kuin rokotetuilla.

Rämet viittaa Hollannissa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin tällä hetkellä vallitsevan deltavariantin tarttumista saman perheen jäseniin rokottamattomasta ja rokotetusta henkilöstä.

Alfavariantin tartunnat vähenivät tutkimuksen mukaan perheenjäsenten kesken 73 prosenttia sen jälkeen, kun he olivat saaneet kaksi rokotusta. Tutkijat havaitsivat, että deltavariantin kohdalla vähennys oli 63 prosenttia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen alustavien selvitysten mukaan läpäisyinfektioita on todettu 0,056 prosentilla rokotetuista. Asiasta kertoi lääketieteen lehti Duodecim.

Yhdysvaltain tartuntatautiviraston (CDC) tilastojen mukaan Yhdysvalloissa sairaalahoitoisen läpäisyinfektion on saanut noin 0,005 prosenttia rokotetuista ja tautiin on menehtynyt hieman alle 0,001 prosenttia. Sairaalaan joutuneista 74 prosenttia oli yli 65-vuotiaita, ja kuolleiden keski-ikä oli 82 vuotta.

Luvut voivat kuitenkin artikkelin mukaan muuttua, kun rokotukset etenevät nuorempiin ikäryhmiin. Myös mahdolliset uudet virusvariantit saattavat muuttaa tilannetta.

Rokotetut sairastavat koronataudin yleensä lievempänä kuin rokottamattomat. Mutta ovatko myös rokotettujen aiheuttamat tartunnat lievempiä kuin rokottamattomien aiheuttamat?

Tästä ei Rämetin tiedossa ole tutkimustuloksia. Se kuitenkin tiedetään, että rokotettujen koronatauti kestää vähemmän aikaa ja he myös tartuttavat tautia lyhyemmän aikaa kuin rokottamattomat.

”Tuoreen brittitutkimuksen mukaan rokotettujen virusmäärä vastaa korkeimmillaan rokottamattomien virusmäärää, mutta rokotetuilla virusmäärä laskee nopeammin”, hän toteaa.

Yleisellä tasolla viruksille on Rämetin mukaan edullista aiheuttaa lievää tautia, koska silloin tauti jää helpommin kiertämään. Jos taas virus saa aikaan sen, että ihmiset ovat todella sairaita, niin taudin saaneet eivät liiku ihmisten keskellä ja heillä on tartuttavina ollessaan vähemmän kontakteja.

”Silloin taudin tukahduttaminen rajaustoimin on helpompaa”, hän huomauttaa.

Hän mainitsee esimerkkinä vuoden 2003 SARS-epidemiaan. SARS-CoV-koronavirus lähti liikkeelle Kiinasta ja levisi Aasiaan, mutta se saatiin pysäytettyä.

Hengitystieinfektiot tarttuvat Mika Rämetin mukaan usein herkimmin siinä vaiheessa, kun oireet ovat alkamassa.

”Jos haluaa minimoida riskinsä levittää koronatautia, paras ratkaisu on ottaa rokotukset. Samalla tulee kuitenkin tiedostaa, että rokotettunakin voi tautia levittää.”

Lue lisää: Kaikki koronaviruksesta: Seinäjoen keskus­sairaalassa hoidetaan 7-vuotiasta korona­potilasta – HS: Oikeuskanslerin mukaan sote-henkilöstöltä voidaan edellyttää rokotusta

Lue lisää: Pirkanmaalla on todettu viikonlopun aikana 134 uutta tartuntaa

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut