Aamulehti
Sosiaali- ja terveysministeriö STM kertoi tiedotustilaisuudessa, mitä pitkäkestoisesta koronaviruksen aiheuttamasta taudista, eli niin sanotusta long covidista tiedetään nyt.
Aamulehti näytti tilaisuuden suorana. Lähetys on päättynyt.
Tiedotustilaisuudessa selvisi, että pitkäkestoisesta koronataudista eli niin sanotusta long covidista on vielä paljon hämärän peitossa. Maailman terveysjärjestö WHO esimerkiksi vasta valmistelee pitkäkestoisen koronataudin yleisesti sovellettavia kriteerejä.
Paljon myös tiedetään. Neurologian professori Risto O. Roineen mukaan pitkäkestoista koronatautia on ehditty tutkia itse asiassa jo varsin runsaasti.
Roine taustoitti aihetta keskiviikkona sosiaali- ja terveysministeriön (STM) järjestämässä tiedotustilaisuudessa.
– Maailmanlaajuisesti pitkäkestoisesta koronataudista on tehty noin tuhat vertaisarvioitua julkaisua. Suurimmassa aineistossa on ollut satoja tuhansia potilaita, Roine sanoi.
Tiivistetysti pitkäkestoisella koronataudilla tarkoitetaan koronavirusinfektioon liittyvää oireilua, joka voi jatkua kuukausia taudin akuutin vaiheen jälkeen.
Oireiden kirjo on hyvin laaja. Taudin kohteena voi Roineen mukaan olla mikä tahansa ihmisen sisäelin.
– Erään Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tautiin liittyy vähintään 50 pitkäaikaista oiretta. Kaikkein yleisin oire vaikuttaa olevan väsymys, rasituksen alentunut sietokyky, Roine kertoi.
Oireet yleisiä
Toisessa tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että peräti 80 prosenttia koronaan sairastuneista potilaista sai vähintään yhden pitkäaikaisen oireen. Kyseessä oli 15:n eri julkaisun meta-analyysi, jossa oli mukana yhteensä 47 910 koronapotilasta.
Yleisimpiä pitkittyneitä oireita olivat uupumus, päänsärky, tarkkaavaisuushäiriöt, hiustenlähtö ja hengitysvaikeudet.
Lisäksi pitkäkestoiseen koronatautiin voi liittyä muun muassa rytmihäiriötuntemuksia ja erilaisia neurologisia oireita. Myös mielenterveyden häiriöitä voi esiintyä.
– Yhdysvalloissa joka kolmas koronapositiivinen saa uuden psykiatrisen tai neurologisen diagnoosin puolen vuoden kuluessa testistä, Roine totesi.
Riski saada pitkäkestoinen koronatauti on todennäköisempi vaikean akuutin taudin sairastaneilla ihmisillä. Tästä huolimatta pitkäkestoinen korona voi tulla myös lieväoireisen tai jopa oireettoman infektion jälkeen.
Pitkää tautimuotoa esiintyy kaikissa ikäryhmissä, mutta se on harvinaisempi lapsilla.
Ahkerasta tutkimustyöstä huolimatta läheskään kaikkea pitkäkestoisesta koronasta ei tiedetä. Muun muassa taudin perusmekanismi on edelleen varmistamatta.
– Altistavia riskitekijöitä tutkitaan, ja taudin ennuste on epäselvä. Vaikeiden ja pysyvien jälkitilojen osuus ei ole tiedossa. Myöskään vaikutusta työkykyyn ei ole täysin selvitetty, Roine luetteli tilaisuudessa.
Varmuudella ei tiedetä sitäkään, miksi vain osalle koronan sairastaneista kehittyy vaikeita pitkittyneitä oireita. Yksi mahdollisuus on, että toistaiseksi tuntemattomat geneettiset tekijät voisivat altistaa pitkäkestoiselle taudille.
Kotimaista tutkimusta vireillä
Myös kotimaista tutkimusta on käynnissä ja vireillä, mutta tuloksia ei vielä ole saatu. Lisäksi STM on tänään antamallaan asetuksella perustanut Suomeen asiantuntijaryhmän tutkimaan pitkäkestoista koronatautia.
Ryhmän tehtävänä on seurata ja analysoida pitkäkestoisesta koronasta kertyvää tietoa sekä kokemusta Suomessa ja ulkomailla. Professori Roine toimii ryhmän puheenjohtajana.
Asiantuntijaryhmä antaa ensimmäisen arvionsa pitkittyneestä koronasta todennäköisesti vielä kuluvan vuoden puolella.
– Pidämme kiirettä mahdollisuuksien mukaan. Ryhmähän ei ole vielä kertaakaan kokoontunut. Ensin järjestäydymme ja sovimme työnjaosta, Roine sanoi.
Tiedotustilaisuuteen osallistui Roineen lisäksi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sekä asiantuntijaryhmän jäseniä: virologian professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta, tutkimusprofessori Markus Perola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, anatomian professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistosta sekä ylilääkäri Helena Liira Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus).
Ministeri Kiurun mukaan Suomessa on pysähdyttävä arvioimaan, mitä pitkäkestoinen koronatauti tosiasiassa tarkoittaa.
– On selvää, että se tulee kuormittamaan terveydenhuoltoa tulevaisuudessa, Kiuru sanoi.
Joka kymmenes?
Vakiintuneen arvion mukaan vähintään joka kymmenes koronan sairastavista saa pitkittyneitä oireita. Suomessa todettujen koronatartuntojen määrällä tämä tarkoittaisi noin 12 000 ihmistä.
Luku on todennäköisesti alakanttiin, koska koronan sairastaneita on tosiasiassa enemmän kuin varmistettuja tartuntoja.
– Olen sanonut aikaisemmin, että pitkittyneitä oireita saaneiden määrä on Suomessa varmaan joitakin kymmeniätuhansia. Heistä läheskään kaikkien toimintakyky ei tosin ole rajoittunut, professori Roine totesi.
– Todennäköisesti meillä on muutamia tuhansia ihmisiä, joilla on selvä toimintakyvyn rajoite, joka liittyy pitkäkestoiseen koronaan. Valitettavasti tämäkin on vain arvio.
Ministeri Kiuru ilmaisi tilaisuudessa myös huolensa näiden ihmisten puolesta. Hän painotti, että heidän tilanteensa täytyy ottaa vakavasti.
– Erityisesti huolissani olen näiden ihmisten mahdollisuudesta saada oikeutta. Tarvitsemme sekä tietoa että toivoa heille. Nyt on olennaista kartoittaa tilanne, koota kaikki tutkimustieto ja antaa toimintaehdotukset, miten menemme eteenpäin.
Koronaviruksen pitkäaikaisoireiden hoitoon on Suomessa tällä hetkellä erikoistunut yksi poliklinikka Husissa. Huhtikuussa perustetun poliklinikan toiminnan on suunniteltu jatkuvan ensi vuoden loppuun saakka.
– Periaatteena on tutkia ja kuntouttaa pitkäaikaisista oireista kärsiviä potilaita Husin alueella, ylilääkäri Helena Liira kertoi tiedotustilaisuudessa.
Jotta hoitoon pääsee, potilaalla on täytynyt olla varmistettu koronavirustartunta. Lisäksi taudin oireiden on pitänyt kestää vähintään kolme kuukautta.
Poliklinikalla potilaiden toimintakykyä tutkitaan muun muassa kävelytestauksilla, puristusvoimamittauksilla ja neurokognitiivisilla testeillä.
Tampereelle tulossa poliklinikka?
Lääkehoitoa pitkäkestoiseen koronatautiin ei ole. Käytännössä kuntoutus koostuu fysioterapiasta, toimintakyvyn kartoituksesta ja psykologisesta tuesta.
– Mottona on, että potilaat kohdataan huolella. Pyrkimys on siirtää hoitovastuu lopulta takaisin poliklinikalta perusterveydenhuollon puolelle. Erikoissairaanhoidossa emme voi jatkaa hoitosuhteita loputtomasti, Liira kertoi.
Pitkäkestoiseen koronaan erikoistuneita poliklinikoita tullaan mahdollisesti perustamaan myös muihin Suomen kaupunkeihin, joissa on yliopistollinen sairaala.
Näitä ovat Turku, Oulu, Tampere ja Kuopio.
Liiran mukaan useimpien pitkäkestoisesta koronasta kärsivien potilaiden oireet lieventyvät ajan myötä.
– Tietoa pitkittyneistä oireista on jo paljon. Kiinnitämme potilaiden huomiota positiivisiin viesteihin tutkimuksista, joiden mukaan useimmilla oireet lieventyvät. Oireisiin ja toimintakykyyn voidaan monella tavalla myös vaikuttaa, Liira selitti.
– Tilanne ei ole toivoton. Paljon voidaan tehdä.
Aamulehti lähetti tiedotustilaisuuden suorana. Näet tekstimuotisen seurannan alta:
Kello 11.31: Tilaisuus päättyy.
Kello 11.26: Mistä tietää, että sairaus on long covid ja milloin tietää, että se on ohi?
– Oirekirjo on koronalle hyvin tyypillinen, eikä oireet juurikaan sovi muuhun sairauteen. Poikkeuksia kuitenkin on, ja vaarana on myös se, että muuta hoitoa vaativa sairaus jää huomaamatta, jos oireet menevät long covidin piikkiin.
Kello 11.23: Millaiset kustannukset voi tulla Suomelle long covidista ja kuinka paljon long covid -tapauksia Suomessa on?
Risto Roine kertoo, että kokonaismäärä, joilla on pitkittyneitä oireita, on joitakin kymmeniätuhansia.. Muutamilla tuhansilla pitkittynyt koronavirustartunta on aiheuttanut selvää toimintakyvyn laskua.
Krista Kiuru vastaa kustannuskysymykseen.
–Kyllä tällä taloudellisia vaikutuksia tulee olemaan.
Kello 11.17: Median kysymysten vuoro. Ensimmäisenä kysytään, mitä apua long covidiin sairastuneille voidaan antaa.
Vastausvuoron saa Helena Liira.
– Tärkeintä on tarjota tietoa ja toivoa. Paljon on tietoa ja positiivisia viestejä siitä, että useimmilla oireet lievittyvät.
Liiran mukaan on hyvä tarjota monilta kanteilta apua, fyysistä kuntoutusta ja psykologisen tuen tarvetta.
– Ei tämä toivotonta hommaa ole, Liira kertoo.
Kello 11.12: Ylilääkäri Helena Liira Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kertoo piktäaikaisoireiden poliklinikasta.
Poliklinikan työryhmään kuuluu kolme lääkäriä, sairaanhoitaja, psykologi, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä ja osastonsishteeri.
Klinikan tarkoitus on tutkia ja kuntouttaa pitkäaikaisoireisia potilaita.
– Tutkimme toimintakykyä. Viikoittain meillä on moniammatillinen tapaaminen, jossa pohdimme vaikeampia tapauksia, Liira kertoo.
Liiran mukaan spesifiä hoitomuotoa pitkäoireisille potilaille ei vielä ole. Oireita voidaan livietttää lääkitysellä, fysioterapialla sekä pyskologin tukikäynnneillä. Lisäksi potilaille tarjotaan ryhmäkuntoutusta ja nettiterapiaa.
Kello 11.11: Anatomian professori Seppo Parkkila pääsee ääneen.
– On todettu, että long covidiin sairastuminen on todennäköisempää naisilla kuin miehillä, hän kertoo.
Pitkäkestoiseen koronavirustautiin altistaa myös ylipaino ja krooninen keuhkosairaus. Myös yhteys diabetekseen on löydetty.
– Monia muitakin altistavia voi löytyä. Mielenkiinnolla odotetaan, mitä genetiikan puolelta selviää.
Kello 11.06: Suomessakin on meneillään useita tutkimuksia pitkäkestoiseen koronavirustautiin liittyen, kertoo tutkimusprofessori Markus Perola.
Kello 10.58: Deltavariantti voi aiheuttaa keskimäärin vakaampaa tautia, kertoo Ilkka Julkunen. Virusvarientailla on myös kyky kiertää immuunisuojaa. Variantit myös tarttuvat herkemmin.
– Rokotteet toimivat varsin hyvin vakavaa tautia vastaan kaikille kiertäville varianteille.
Ilkka Julkusen mukaan monien geenien yhteisvaikutus vaikuttaa taudin kulkuun.
– Joillakin ihmisillä virus voi jäädä pitkäksikin aikaa elimistöön, hän sanoo.
Kello 10.55: Virologian professori Ilkka Julkunen kertoo, aiheuttaako jokin virusvariantti enemmän oireiden pitkittymistä.
– Varianteissa on eroja niiden ominaisuuksissa, mutta toistaiseksi ei ole selkeää näyttöä siitä, että jokin variantti aiheuttaisi enemmän long covid -oireyhtymää. Vakavampi tauti, erityisesti sairaalahoitoinen johtaa enemmän pitkäaikaisoireisiin.”
– Yksilölliset tekijät vaikuttavat taudin kuvaan. Monien geenien yhteisvaikutus vaikuttaa taudin kulkuun. Joillakin ihmisillä virus voi jäädä pitkäksikin aikaa elimistöön.
Kello 10.51: Roineen mukaan mikä tahansa mikä tahansa elin voi olla taudin kohteena. Naturen meta-analyysin tuloksena on tunnistettu Yhdysvalloissa 50 erilaista pitkäaikaista oiretta. Näistä tavallisin oire on väsymys.
Kotimaisesta long covidia koskevasta tutkimuksesta ei ole vielä tuloksia. Taudin perusmekanismi on varmistamatta. Riskitekijöitä tutkitaan ja ennusteet epäselviä. Sen vaikutusta työkykyyn ei riittävästi tutkittu.
Suomessa on yli 1,5 vuotta long covidia sairastaneita potilaita.
Tiedetään myös, että long covid altistaa monille neurologisille sairauksille. Muun muassa muistisairauden riski on moninkertainen.
Long covidia esiintyy kaikissa ikäryhmissä, mutta lapsissa se on harvinaisempaa.
Kello 10.50: Risto Roine kertoo, että long covidin tutkimusta varten STM perustaa oman asiantuntijaryhmänsä. Ryhmä on nimitetty tänään.
Heidän tehtävänään on analysoida long covidista tehtyjä tutkimuksia, muodostaa päätelmiä siitä, mikä long covid on, miten se diagnosoidaan ja miten sitä hoidetaan.
Kello 10.39: Krista Kiuru aloittaa tiedotustilaisuuden.
Hän kertoo, että pitkäkestoisella koronavirustaudilla tarkoitetaan sellaista infektion jälkeistä oireyhtymää, jossa oireet jatkuvat 12 viikon jälkeen taudin puhkeamisesta.
Oireet aiheuttavat moninaisia oireita, haittaavat toimintakykyä ja aiheuttaa jopa työkyvyttömyyttä.
– Tulevaisuudessa long covid kuormittaa terveydenhuoltoa ja on globaali uhka, Kiuru toteaa.