THL:n Salminen arvioi eri maiden koronatoimet – Näin Suomi on hänen mielestään pärjännyt: "Rivit ovat pysyneet meillä kohtuullisen hyvinä" - Koronavirus - Aamulehti

THL:n Salminen arvioi eri maiden korona­toimet – Näin Suomi on hänen mielestään pärjännyt: "Rivit ovat pysyneet meillä kohtuullisen hyvinä"

Onnistuneessa korona­strategiassa tärkeää on se, että yhteen malliin ei liiaksi lukkiuduta, sanoo THL:n Mika Salminen.

THL:n terveys­turvallisuus­osaston johtaja Mika Salminen.

28.7. 20:19

Eri maissa on päädytty hyvin erilaisiin ratkaisuihin korona­pandemiasta selviämiseksi. Osa on pyrkinyt pitämään yhteiskunnan mahdollisimman avoinna, toiset satsanneet ripeästi rokotuksiin, jotkut eristäytyneet tiukasti rajojensa taakse.

Pyysimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveys­turvallisuus­osaston johtajaa Mika Salmista arvioimaan eri maiden korona­strategioiden onnistumisia ja epäonnistumisia.

Pandemia ei ole vielä loppunut, joten koronatoimista voidaan antaa vasta väliarvioita, muistuttaa Salminen.

– Jossain vaiheessa nähdään, mikä strategia loppujen lopuksi tuotti parhaan hyödyn terveyden ja koko yhteiskunnan toiminnan kannalta.

Lue lisää: Tays on kertonut tällä viikolla ennätyksellisen monesta mahdollisesta altistumispaikasta – Tammerfesteilla useampi tartuttava henkilö

Saarivaltiot yrittivät eristäytyä

Saarivaltiot ovat saattaneet turvautua koronan välttelyssä tiukkaan rajojen sulkuun. Esimerkiksi Australia asetti pandemian vuoksi kovat matkustus­rajoitukset.

Salminen huomauttaa, että Australialla on pitkät perinteet esimerkiksi vieraslajien pitämisessä maan ulkopuolella. Valtiolla on valmiiksi vahva karanteenitoimisto, joka vahtii tarkkaan sitä, mitä maahan tuodaan.

– Sinänsä ei ollut yllättävää, että Australia omaksui tällaisen ajatuksen siitä, että virus voidaan pitää poissa. Samaa ovat tehneet myös Uusi-Seelanti naapurissa ja lähimmät maat Aasian puolella.

Australia eteni rokotuksissaan aluksi tarkoituksellisen hitaasti, sillä matalien tartunta- ja kuolinlukujen ansiosta sillä oli mahdollisuus seurata sivusta rokotusten vaikutuksia muissa maissa. Nyt koronaviruksen deltavariantti kuitenkin leviää maassa ja rokotukset etenevät yhä hitaasti.

Salminen ihmettelee, miksi Australia ei lähtenyt ajoissa satsaamaan rokotteiden hankintaan Yhdysvaltojen ja Euroopan tapaan.

– Onko kyse siitä, ettei siinä vain onnistuttu? Rokotteet ovat hyvin haluttua tavaraa, ja tuotantoa ei ole maailmassa riittävästi. Ehkä Australiassa myös tuudittauduttiin siihen, että asiat menevät ihan hyvin, eikä tässä tarvitse hirveää kiirettä pitää.

Pulma rajasulkuihin luottamisessa onkin se, miten tilanteesta päästään ulos. Ajan voittaminen voi aluksi olla järkevä tapa edetä, mutta mitä tehdään sen jälkeen?

– Koska on tiedossa, että virusta ei koskaan saada täysin katoamaan, ajatus maan pitämisestä ikuisesti suljettuna on naiivi, Salminen toteaa.

Britannialta rohkea veto

Tämä viesti on mennyt perille Britanniassa, jossa rajoituksia purettiin heinäkuussa rankalla kädellä.

Esimerkiksi Englannissa turvavälisuosituksista luovuttiin, täysin rokotettujen karanteenikäytäntöjä kevennettiin ja kasvomaskin käytöstä tuli vapaa­ehtoista. Yökerhotkin saivat jälleen avautua.

Salminen toteaa, että jossain vaiheessa jonkun täytyykin kokeilla sitä, miten rokotus­ohjelma puree tautitilanteeseen. Britanniassa aikuisista ensimmäisen rokoteannoksen on saanut lähes 90 prosenttia ja toisenkin 70 prosenttia.

Yhteiskunnan avaaminen oli Salmisen mukaan rohkea veto, koska rokotus­kattavuudesta huolimatta riskejä on aina olemassa.

– Tasapainoilu on vaikeaa sen suhteen, missä vaiheessa yhteiskunnan sulkemisen haitat ylittävät siinä saavutetut hyödyt. Siihen ei tietenkään ole kenelläkään yksi­selitteistä vastausta.

Salmisen mukaan Britannian ja erityisesti Englannin kohdalla yllättävää on se, että tapausmäärät ovat lähteneet rajoitusten purkamisesta huolimatta selvästi laskuun.

– Onko tämä joku tilapäinen ilmiö vai kääntyykö määrä vielä ylöspäin, se jää nähtäväksi.

Israel aloitti rokotusohjelmansa tehokkaasti ja onnistuikin Salmisen mukaan rokotusten käynnistämisessä erittäin hyvin. Ennen rokotuksia tapauksia todettiin jopa 10 000 päivässä, nyt päivittäisiä tartuntoja on 600–1000 ja kuolemantapauksia yksi tai kaksi.

– Pitäisin Israelin tilannetta yhä huomattavana menestyksenä.

Tartunnat ovat kuitenkin Israelissa jälleen hieman kasvussa. Heinäkuun puolivälissä maassa jouduttiinkin palauttamaan osa rajoituksista deltamuunnoksen levitessä maassa. Miksi tartunnat lisääntyvät rokotuksista huolimatta?

– Rokotteet ovat erinomaisen hyviä ja antavat erittäin hyvän suojan vakavaa tautia vastaan, mutta ne eivät täysin estä tartuntoja. Väestöön jää aina osuus ihmisiä, joita ei ole pystytty rokottamaan tai jotka eivät halua rokotusta. Se tarkoittaa sitä, että paine taudin tulemiseen jää, vaikka kuinka olisi rokotettu väestö.

Ruotsi on maksanut hirveän hinnan

Ruotsissa epidemia on helpottanut nopean rokotustahdin ansiosta ja maa onkin höllentänyt koronarajoituksiaan.

Ruotsin virallisten lukujen mukaan yli miljoona ihmistä on vahvistetusti sairastanut koronavirustaudin. Salmisen mukaan on kuitenkin selvää, että taudin ensimmäisen aallon kohdalla tartuntamäärä oli todellisuudessa jopa kymmenkertainen raportoituun lukuun nähden.

– Jos siis maltillisesti arvioiden 20 prosenttia ruotsalaisista on sairastanut taudin ja lisäksi melkein 40 prosenttia on pystytty rokottamaan kokonaan, tilanne alkaa jo olla se, että niin iso osa väestöstä on sairastanut taudin tai saanut suojan rokotusten kautta, että taudilla ei tavallaan ole enää tilaa levitä.

Tilanteeseen pääsystä on kuitenkin maksettu hirveä hinta. Koronaan liittyviä kuolemantapauksia on Ruotsissa jo noin 15 000. Riittäviin toimiin ryhdyttiin Salmisen mukaan liian myöhään, ja se johti terveydenhuollon ylikuormittumisiin.

– Ruotsissa kaikkein vaikein paikka on se, että he suoraan sanoen epäonnistuivat pahastikin hoivakotien ja vastaavien ikäihmisten asumismuotojen suojelemisessa. Niissä tauti levisi todella pahasti ja kuolleitakin tuli paljon.

Salmisen mukaan jatkossa tullaan varmasti pohtimaan paljon sitä, oliko maksettu hinta osittaisen vapauden arvoinen.

Yhdysvallat polarisoitui pandemiassakin

Todellisista pandemian hoidossa epäonnistuneista maista Salminen nostaa esimerkiksi Brasilian, jossa presidentti Jair Bolsonaro on toistuvasti vähätellyt koronapandemiaa.

– Se, että kokonaan kielletään ongelman olemassaolo, ei ole hyvä taktiikka.

Yhdysvallat taas on Salmisen mukaan kaksijakoinen maa: rokotteiden kehittämisessä onnistuttiin hyvin, mutta koronatoimille ei saatu väestön täyttä tukea. Osavaltioiden välillä on ollut valtavia eroja siinä, mitä toimia on tehty ja miten pahasti virus on iskenyt.

– Yhdysvalloissa huonoimmassa sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa olevat kärsivät pahiten, mikä on toki myös globaali trendi. Johtavan talousmahdin kohdalla olisi kuitenkin voinut toivoa parempaakin tulosta.

Yhdysvalloissa pandemian politisoituminen aiheutti voimakasta vastakkain­asettelua, eikä Salmisen mukaan ole uskottavuuden kannalta hyvä, jos päättäjät sanovat keskenään täysin erilaisia asioita.

– Sellaiseen ei sentään Suomessa jouduttu pienten alkukankeuksien jälkeen. Rivit ovat pysyneet meillä kohtuullisen hyvinä. Toki keskustelu varmaan lisääntyy syksyllä tilanteen mennessä parempaan.

Moni pohjoismaa onnistui

Onnistujia ovat Salmisen mukaan sellaiset maat, joissa on pystytty tasa­painoilemaan erilaisten rajoitusten kanssa sekä tehty voimakkaasti töitä rokotusten käynnistämiseksi.

Vertailu ei ole täysin reilua, koska herkästi tarttuvien infektioiden torjuminen on yksinkertaisesti vaikeampaa runsasväkisissä maissa, joissa kaupungit ovat suuria ja asuminen ahdasta.

– Suomi on melko suuri ja pääosin harvaan asuttu maa ja kyllä se vaan meitä auttaa, siitä ei pääse mihinkään.

Suomen lisäksi Salminen nostaa onnistujiksi esimerkiksi Norjan, Tanskan ja Islannin. Ne ovat hänen mukaansa avoimia, demokraattisia yhteiskuntia, joissa on kuitenkin ollut yhteisymmärrys rankkojenkin rajoitusten sietämisestä, jos ulospääsy pandemiasta on näköpiirissä.

Salminen toteaa, että onnistuneessa korona­strategiassa oleellista on se, että yhteen malliin ei liiaksi lukkiuduta.

– 500 koronatapausta päivässä ei tarkoita enää samaa kuin viime tammikuussa. Tilanne on jo huomattavasti parempi. Tässä on edessä seuraava oppimisen paikka, että miten mennään taas tasapainoillen eteenpäin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: